2018-09-21T11:11:59+03:00 tag:aukea.net,2007:kirjallisuus Aukea.net uusimmat kirjallisuuden työt tag:aukea.net,2007:teos95487 2018-09-21T03:27:08+03:00 Vokaalin ero ja ihmisen merkitys <TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95487">Itse olen valintani tehnyt. A elämälle. I merkitsisi kapitalistisen maailmankatsomuksen ilmentymää. En tahdo elää sinistä elämää. Värinäkin punainen on lämpimämpi. Mistäkö puhun? Rakkaudesta tietenkin.</A></TD></TR></TABLE> <BR>Keskiarvo: 3.5 Jere Sumell tag:aukea.net,2007:teos95358 2018-09-17T10:20:52+03:00 hän on metsä <TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95358"><br /> hän on metsä<br /> puut suojanaan turvanaan<br /> pihavaahteroiden alla istuu<br /> omenapuun varjossa lepää<br /> metsäpolkuja kulkee ihmisten ilmoille<br /> (mitä ovat ihmisten ilmat?)<br /> <br /> kaava-alueita taajamia <br /> toriparkkeja ostoskeskuksia<br /> kaukaa kiertää<br /> viikkoja viivyttelee<br /> laatii listoja pakollisista<br /> <br /> kun on pakko lähteä<br /> lähtee kuin sotaan<br /> <br /> mitä sukkelammin saa asiat ajettua<br /> (miten asioita ajetaan?)<br /> sen pikemmin on matkalla lentokentälle<br /> tai sen ohi<br /> <br /> uupuneena vihdoin istuu portaallaan<br /> pyrähtää sinitiainen polvelleen<br /> kysyy missä viivyit näin kauan? <br /> </A></TD></TR></TABLE> <BR>Keskiarvo: 3.5 Maria Appola tag:aukea.net,2007:teos76569 2018-09-14T22:19:12+03:00 Amatööri <TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=76569">toivoin tulevani ymmärretyksi<br /> kertomalla ajatuksistani<br /> sadoin sanoin<br /> <br /> luulin kunnioittavani sinua<br /> avaamalla sydämeni eteesi<br /> <br /> ei se ollutkaan niin helppoa<br /> <br /> sinun mielestäsi olisi<br /> tarvittu uusi minä<br /> ja koko joukko-osasto<br /> uusia sanoja<br /> <br /> ennen sanomattomia,<br /> ennen kirjoittamattomia<br /> <br /> ja valitettavasti minä en ole<br /> niin taitava runoilija<br /> <br /> ihmisenäkin kai amatööri <br /> </A></TD></TR></TABLE> <BR>Keskiarvo: 2.5 Tuija Karhinen tag:aukea.net,2007:teos95425 2018-09-10T17:21:01+03:00 Suljettu <TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95425">Elämäni on kuin lukittu alue,<br /> jonka ovet aukeavat kasvotunnistuksella<br /> niille sisäpiiriläisille, joille tietokanta näyttää<br /> luotettavuuden kohdalla sataa prosenttia.<br /> <br /> Tähän valittuun ryhmään kuuluvat<br /> itseni lisäksi neljä muuta onnellista yksilöä.<br /> Heille voisin jättää siskoni yökylään<br /> ilman omantunnontuskia ja päänvaivaa.<br /> <br /> Mieluummin<br /> suljettu kuin avoin,<br /> jos sillä voin välttää<br /> pettymyksen tunteen kaikin tavoin.<br /> <br /> Ystävyys on näyttänyt liian usein nurjan puolensa.<br /> Olen joutunut kiillottamaan suojakilpeni<br /> miekan iskuilta, joilta luulin olevani suojassa.<br /> Viiltojäljet koristavat arpista nahkaani.</A></TD></TR></TABLE> <BR>Keskiarvo: 4 Anssi Peuhkurinen tag:aukea.net,2007:nayttely50104 2018-09-10T11:23:12+03:00 Kaiken kokoisia <TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95470">Minulla on ilo tuntea<br /> kaiken kokoisia<br /> <br /> hiljaisia, äänekkäitä<br /> siltä väliltä<br /> <br /> elämiä, jotka piirtävät<br /> erilaisia kuvioita<br /> <br /> koko mieleni saavat täydeksi<br /> koko elämäni tärkeäksi<br /> <br /> maanantain ilopilkkuihin<br /> tulee putoavia lehtiä<br /> kokonainen ikävä<br /> <br /> en minä tätä pelkää<br /> enää.<br /> </A></TD></TR></TABLE><TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95471">Minä haluan<br /> tuntea kosketuksesi yhä<br /> <br /> vaikka se nipistäisi<br /> olisi kipua täynnä<br /> kyyneliä kyynelten jälkeen<br /> <br /> niin paljon on tarinoita<br /> elämän askelia kuljettu<br /> tähän hetkeen<br /> <br /> ennen halausta<br /> joka on muistojuhla<br /> jokaisesta menneisyydestä<br /> <br /> joka on matkalippu<br /> johonkin niistä tulevaisuuksista.</A></TD></TR></TABLE><TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95472">Osaan minäkin<br /> ehkä antaa anteeksi<br /> <br /> ehkä enemmänkin<br /> hymyillä kaiken jälkeen<br /> <br /> hymyillä sinullekin<br /> joka ei pidä kiinni<br /> <br /> joka elää oman ikävän<br /> jokaisen omansa<br /> <br /> joka ei kirjoita me<br /> samalla sisällöllä<br /> <br /> niin pitkä kuin on päivä<br /> niin pitkä on yökin<br /> </A></TD></TR></TABLE><TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95473">Sinä kirjoitit <br /> yhden mahdollisen kuolinpäiväsi<br /> <br /> yhteen runoosi<br /> väsyneen ilosi keskelle<br /> <br /> ehkä elämä oli vielä velkaa<br /> sinulle jotain<br /> <br /> ei päästänyt<br /> ei vienyt<br /> <br /> vielä sinulle on näytettävää<br /> uusi ruska<br /> <br /> uusia kipuja<br /> lintuja joiden nimiä et kysy<br /> <br /> niin kuin pienellä lapsella<br /> on seitsemän syytä itkeä<br /> <br /> niin on oltava aikuisella<br /> yli seitsemän syytä hymyillä.<br /> </A></TD></TR></TABLE><TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95474">En sanonut viimeisenä päivänä<br /> enää näkemiin<br /> <br /> en sanonut enää <br /> että tavataan<br /> <br /> en suostunut kuuntelemaan<br /> sadettakaan sinä tummana päivänä<br /> <br /> vaikka minä tiesin<br /> että aurinko ei tule tänään<br /> <br /> eikä ehkä koskaan enää<br /> osaksi tätä tyhmää elämääni<br /> <br /> piti antaa lupa ihailla<br /> pöljän mielen taitoa<br /> iskeä oma sydän riekaleiksi<br /> <br /> piti antaa lupa<br /> kaikelle mitä tapahtuu<br /> kaikelle mitä ei vielä näe.<br /> </A></TD></TR></TABLE><TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95475">En pyydä anteeksi<br /> että kosketan hymyllä<br /> <br /> en pyydä anteeksi<br /> että kosketan teoilla<br /> <br /> en pyydä <br /> anteeksi ihmisyyttäni<br /> <br /> sillä jokaista karkeaa kiveä<br /> jota saa vähän hiomalla<br /> kirkkaammin näkymään<br /> <br /> mutta ei sileäksi kuitenkaan<br /> mutta vähän näyttämään<br /> hetken ajan elävältä<br /> <br /> niin on aikani minulla sinussa<br /> elämässä<br /> <br /> jonain päivänä tulee toisia ihmisiä<br /> toisia muita<br /> <br /> joissa ei ole kiviä enää<br /> vaan kenties perhoset tai linnut<br /> ihan mitä tahansa<br /> <br /> joka saa näyttämään<br /> hetken ajan elvältä<br /> <br /> niin on aikasi hänessä sinussa<br /> sinussa hänelle aika<br /> <br /> niin paljon on ihmisyyttä<br /> meissä jokaisessa.<br /> </A></TD></TR></TABLE><TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95476">Tämä syksy on alkamassa<br /> kirkkaat värit ja musta<br /> ovat yhtä aikaa läsnä<br /> <br /> kokonainen valo<br /> ja valon puute<br /> <br /> tämä syksy on alkamassa<br /> ja siinä istut<br /> <br /> odottamassa valoa<br /> joka näkyisi paperissa<br /> repivien sydänsiivujen jälkeen<br /> <br /> ottaisi kädestä vielä hän<br /> ottaisi kädestä vielä<br /> ottaisi kädestä hän<br /> joka uskaltaa<br /> <br /> minä en tiedä<br /> kuinka monen kyyneleen jälkeen<br /> sinä vielä uskallat<br /> <br /> sinä vielä<br /> olet siinä<br /> <br /> olet<br /> </A></TD></TR></TABLE><BR>Keskiarvo: 3.9 Harri Holtinkoski tag:aukea.net,2007:teos95457 2018-09-06T22:10:56+03:00 Ei vaaleanpunainen sadekaan <TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95457">Joku oli ripustanut saappaansa pientareelle seipäisiin <br /> vaikka okra vasta suunnitteli laskeutuvansa viljapelloille.<br /> Olkihattuisen naisen palstallaan tauotta työskentelevä silhuetti <br /> ja illan kajoa vasten loputtomasti <br /> leijailevat hyönteiset<br /> saivat ihailemaan periksiantamattomuutta.<br /> <br /> Metsälatvat hamuilivat viipymistään pahoittelevia pilviä<br /> ja vihdoin pi<br /> sa<br /> ra kerrallaan ne saivat juodakseen hapekasta ravintoaan.<br /> Vesi valui laulaen kallioiden ahnaista leuoista valaen jälleen maalle mahdollisuuksia.<br /> Se voiteli lempeydellä ahavoituneiden auringonkukkienkin terälehtiä<br /> <br /> mutta pihakoivun juuret olivat liian pahasti puristuksissa kivien raoissa.<br /> Voi rakkaani, sinnittele <br /> miksi sinä nyt jo kellastuisit!<br /> Kuka maalasi lätäköihin vaaleanpunaisen taivaan?<br /> </A></TD></TR></TABLE> <BR>Keskiarvo: 3.7 Katriina Uski tag:aukea.net,2007:teos95447 2018-09-06T10:54:15+03:00 Palovammoja <TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95447">Kun hän pyysi kesken ahdistustaan anteeksi mietin vain, <br /> kuka hänet näin pilasi <br /> että pyytelee anteeksi pahaa oloaan? <br /> <br /> Miten ikinä annamme itsellemme anteeksi, <br /> kun toinen saa palovammoja kuumuudesta, josta emme tajunneet varoittaa?<br /> <br /> Kun sanoin häntä kauniiksi,<br /> hän käänsi päänsä pois<br /> Kuka hänet näin pilasi?<br /> <br /> Kuka sai hänet käpertymään itseensä<br /> ajatellen olevansa mitätön kuin olemattomat virheensä?<br /> <br /> Kuka nosti sanat häntä vastaan?<br /> Kuka käden?<br /> <br /> Miten ikinä annamme itsellemme anteeksi, <br /> kun toinen saa palovammoja kuumuudesta, josta emme tajunneet varoittaa?<br /> <br /> Miten ikinä annamme anteeksi kädelle joka satuttaa?<br /> <br /> Miten kukaan antaa itselleen anteeksi,<br /> kun oma käsi satuttaa?<br /> <br /> Vaikka peset itsestäsi lian pois,<br /> et ole aamulla puhdas, <br /> jos nukut likaisissa lakanoissa<br /> <br /> Kadotan itseni,<br /> hukun omaan pahuuteeni<br /> Miten ikinä opimme antamaan itsellemme armoa?<br /> <br /> Millaisilla hyvyyden kompensaatiopisteillä<br /> saa tästä <br /> pahasta olosta johtuvan pahuuden<br /> hyvitettyä?<br /> Voinko tänään oppia olemaan hyvä?<br /> Opinko koskaan?<br /> <br /> Miten ikinä opin antamaan itselleni anteeksi?<br /> <br /> Kuinka monta kertaa olet huolinut minut<br /> entä minä sinut?<br /> Kuinka monta kertaa olet huolinut minusta<br /> entä minä sinusta?<br /> <br /> Niin paljon pitää pelätä yksinäisyyttä<br /> jäädäkseen tähän<br /> <br /> Kuinka monta kertaa olen pyytänyt <br /> turhaan anteeksi?<br /> <br /> Kuka minut näin pilasi<br /> että pyydän anteeksi olemassaoloani?<br /> <br /> Älä pyydä anteeksi, <br /> kun aiheutat palovammoja minulle<br /> <br /> Anna itsellesi anteeksi<br /> <br /> ja opeta minulle miten</A></TD></TR></TABLE> <BR>Keskiarvo: 4.3 Heta Hurme tag:aukea.net,2007:teos95455 2018-09-05T15:17:30+03:00 Olet jossain <TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95455">Tänä yönä, painoin nappia<br /> soitin kelloa<br /> olin kipeä<br /> sinusta<br /> <br /> olet jossain..</A></TD></TR></TABLE> <BR>Keskiarvo: 3.8 Markku Laitinen tag:aukea.net,2007:teos91846 2018-08-29T13:41:05+03:00 Vuorovesi <TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=91846">vuoro vei voimia tahdoltasi<br /> olosi vaatii sen osoittamaan<br /> pyydät tulemaan vierellesi<br /> jos minusta siltä tuntuu<br /> <br /> pelkäät etten kuulisi<br /> kuljettajan kysymyksiä<br /> kun menen hiljaiseksi<br /> noustessani kyytiisi<br /> <br /> mitä vastaan tulee<br /> se luoksesi lähtee<br /> mihin jotain jää<br /> siellä on kylmää<br /> vuoroasi odottaa<br /> <br /> puret hammastasi helpotuksesta<br /> kun vuorosi ei olekaan vielä ohi<br /> täyttää vaivalla velvollisuuksiasi<br /> kuin kuoppaa johon nukahtaa<br /> <br /> tunnet pahaa paremmin<br /> tehdessäsi hyvän teon<br /> kun likaat kätesi <br /> puhtain mielin<br /> <br /> mitä vastaan sinulle<br /> sen minulta kysyt<br /> mistä jotain vien<br /> sieltä lämpöä saan<br /> vuoroani odottaa</A></TD></TR></TABLE> <BR>Keskiarvo: 3.5 Jani Matinlauri tag:aukea.net,2007:nayttely50047 2018-08-28T15:45:29+03:00 häivähdyksiä <TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95359"><br /> ikävä kaipaus haikeus<br /> niin tuttuja <br /> heti tulevat <br /> kun tänään on eilen <br /> ja edessä viikot<br /> <br /> ylihuomisten muuttuessa <br /> huomisiksi <br /> eilisiksi<br /> laimenevat<br /> painuessaan pohjamutaan<br /> <br /> pullahtavat taas pintaan<br /> veden väreilyssä hiljaisella rannalla<br /> valkolehdokin huumaavassa tuoksussa<br /> yölinnun puhuessa avoimen ikkunan alla<br /> sinäkö laulat?<br /> </A></TD></TR></TABLE><TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95360"><br /> puhun puhun taukoamatta<br /> itselleni<br /> kerron tarinaa meistä<br /> tarinaa jota ei ole<br /> <br /> se on tehtävä<br /> se on tehtäväni<br /> kirjoittaa muistiin<br /> muistiini kaikki mitä on<br /> <br /> kaikki mikä on <br /> olematta ollut<br /> ja kuitenkin on<br /> <br /> jokaisen punarinnan ja <br /> sirittäjän siiven alla<br /> </A></TD></TR></TABLE><TABLE BORDER=1><TR><TD><A HREF="nayta.php?teos=95361"><br /> unettoman yön jälkeen<br /> herään itkuun<br /> <br /> en minä itke<br /> joku muu<br /> <br /> jonka ääntä en tunnista<br /> tai sitten se on toinen minussa<br /> </A></TD></TR></TABLE><BR>Keskiarvo: 3.8 Maria Appola