Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Viimeisimmät keskustelut

Kiitos Vesa-Matti Loiri

[21:09 4.1.2009] H.H.
MTV3 oli oikein onnistunut ohjelmavalinnassaan. Juuri äsken päättyi televisiotaltiointi Vesa-Matti Loirin pop- ja rockbiisien tulkinnoista.

Loiri on kyllä todella hyvin ymmärtänyt vuosien saatossa, mitä on runous. Ei pelkästään klassiset Leino-tulkinnat vaan myös nämä oma nuoruuden ajan rockbiisitkin hänen tulkitsemanaan saavat ihan uusia ulottuvuuksia.

On vaikeaa eritellä yksittäisiä lauluja, jotka ovat erityisen onnistuneita Loirin tulkitsemana, koska konserttiin valitut laulut muodostavat nyt myös kokonaisuuden. Yksittäisinä lauluina nämä toimivat varmasti, mutta toimivat näinkin. En tiedä, toimisivatko samalla tapaa jonkun muun esittämänä, rohkenen kuitenkin epäillä sitä.

Loiri avasi esityksellään yleisölleen ovia, joihin jokainen yleisön jäsen oli tervetullut, saman hemmottelun nyt sai tuntea myös televisioyleisö, kiitos tästä!

Olisi hienoa, jos runous saataisiin peruskouluaineeksi. Se on kieli ja keino, joka opettaa meille ihmisille mielestäni paljon tunteista ja elämänhallinnasta. Runous ei ole vain kauneutta, siihen mahtuu koko elämä.


[21:13 4.1.2009] x
fiilistä söi vain jatkuvasti konsertin keskeyttäneet mainokset..


[22:17 4.1.2009] S.K.
Jep.. Olen samaa mieltä että runous ja etenkin laululyriikka (joka on käytetyin runouden muoto) pitäisi saada kouluaineeksi. Opetetaanhan ainekirjoitustakin, joskin siinäkin suhteessa pitäisi paremmin perehtyä esseistiikkaan, pakinointiin, käsikirjoittamiseen, suoramarkkinointikirjeisiin etc. koska eri asiat tekevät aina eri tyyppisestä tekstistä hyviä. Ainakin silloin kun minä kävin peruskoulua oli olemassa vain yhdenlaista hyvää tekstiä, ja se oli sellaista mitä näkee lyhyimmissä naisten lehtien novelleissa koska sen pituisia aineiden piti olla.

...mutta asiaan: Vesku tulkitsi paikoin hienostikin, mutta paikoin kän oli itse liikuttuneempi kuin yleisönsä. Hienoin veto oli mielestäni Eppu Normaalin biisi: Voi kuinka me sinua kaivataan, mutta esimerkiksi Olkinainen meni Veskulta ihan penkin alle ja aiheutti lähinnä myötähäpeän tunteita minussa. Se mikä Veskussa juuri on parasta on se että se pistää aina kaiken peliin; meni sitten syyteen tai saveen.


[22:40 4.1.2009] H.H.
Omasta mielestäni Olkinainen oli myös todella hyvä, eikä jäänyt siltä osin lauluna missään nimessä muita huonommaksi. Se toi Heikki Salon sanoihin ihan erilaista ja uusia aatoksia kuin aiemmin Miljoonasade on itsessäni saanut aikaan. On hyvä, että mielipiteet jakautuvat. Silloin taide todella vaikuttaa ihmisiin.


[18:11 5.1.2009] profeetta
Ainekirjoittamisen opettaminen on muuten sinänsä jo hassua. Kouluaine kun on kirjoitusmuoto/-tyyli/-mikävaan, jota ei tarvitse oikeastaan yhtään missään muualla kuin koulussa.


[21:11 5.1.2009] S.K.
Tuossa Profeetta osuu kyllä aivan täydellisesti naulan kantaan... Miksi tehtävänanto ei voisi olla vaikka: "Kirjoita 1000 merkin kolumni tästä aiheesta", tai tee "reportaasi tästä ja tästä" tai "kirjoita 3000 merkin novelli tapahtumapaikkana tämä ja tämä".

Mä aikanaan pidin koko ainekirjoitusta niin urpoiluna että en tainnut kirjoittaa juuri mitään peruskoulussa. Innostuin kirjoittamisesta vasta muiden opintojen myötä ja peruskoulu aiheutti lähinnä negaatioita asiaa kohtaan.


[01:03 6.1.2009] A.N.
Näin jälkeenpäin ajatellen, ainekirjoitus oli peruskoulussa ainoa asia, jossa sain vähän toteuttaa itseäni. No, ehkä yläasteen kuvis oli jossain määrin toinen ja sitten jotkut luokkalehdet ja maantiedon ryhmätyöt. Aika kaavoihin kangistunut paikka olisi koulu ollut ainakin mulle ilman ainekirjoitusta ja ilman ainekirjoitusta en olisi nyt täällä aukeassakaan, mikä tietysti voisi olla jonkun mielestä hyvä asia :)

Eihän sitä silloin osannut valittaa, toteutti vaan kiltisti auktoriteettien tahtoa. Koulussa oppi ennen kaikkea kilpailemaan muita vastaan niissä asioissa, missä on hyvä - huomattavasti tylympi ja epähumaanimpi paikka tässä suhteessa kuin esim. urheiluseura - pelleilemään niissä jutuissa, missä on kohtuullinen ja välttelemään niitä hommia, mitä ei osaa. Mutta ainekirjoitus oli kyllä tästä kaikesta vapaa, nautin siitä suuresti jo ekasta luokasta lähtien ja meillä sai ainakin kirjoittaa ainetta vihkokaupalla, mitään enimmäispituutta ei määritelty. Vähimmäispituuksista en tiedä, olen kyllä opettajan roolissa nähnyt aika paljonkin sellaisia lapsia, jotka eivät haluaisi kirjoittaa itse asiassa ollenkaan. Eivät aineita, eivät runoja, eivät mitään muutakaan. Että siinä mielessä 1000-3000 merkkiä saattaa olla joillekin hieman överi tavoite.

Vähän vaikea kuvitella, että itsekään olisin kauheasti kiinnostunut, ainekirjoitusinnostuksestani huolimatta, runojen kirjoittamisesta pikkupoikana tai edes osannut:

"Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli"

Joku semmoinen se olisi ollut. Ja Pikku Kakkosta katsoessa oli aina tuskan hetket, kun siellä oli joku runotuokio. Ja musiikissakin sitä ehkä tietoisesti piti enemmän sävelestä, sanat ikäänkuin pakkomielteenomaisesti vyöryivät alitajuntaan ja pyörivät päässä vieläkin, lapsuudessa radiossa kuullut sanat. Mutta säveltä sitä niinku itse kuulijana haki. Että maut on monenlaiset. Mutta veikkaan, että runous ala-asteen aineena ei kauhean hyvin toimisi. Se on niin "isojen poikien juttu" ja ehkä tytötkin syttyy runoudelle kunnolla vasta heppavaiheen ohitettuaan.

Yläluokkien puolella valinnaisena voisi olla jo hieman eri asia. Voisin kuvitella, että jotain räp-sanoituksia tai heviä englanniksi moni vääntäisi melko mielellään. Ehkä sitä itsekin olisi jo siinä vaiheessa harkinnut. Vaikkakin vielä lukiossa just nää novellit ja kolumnit ja muut eriytyneet sanataiteen lajit oli lähinnä täyttä hepreaa ja jotain "keinotekoista", sitä ikävöi kovasti niitä peruskoulun ainekirjoituksia kun sai käyttää omaa mielikuvitustaan. Vaikka eihän se nyt siihen loppunut, vielä yo-kirjoituksissakin kirjoitin mielikuvitustarinan. Arvosanalla ei oo kenellekään muulle väliä, joten en sano sitä, itse olin äärimmäisen tyytyväinen. Ja olen tavallaan päättänyt, että sillä linjalla pärjään kyllä kirjoittajana läpi elämän, vaikka sitä ei tarvitsisikaan yhtään missään. Äärimmäiset asiatekstit on tietty erikseen, niinku joku Kelan anomuksen täyttö. Ehkä niihin nyt ei ihan kauheesti pidä omia fantasioitaan visertää :)

Mutta toisaalta, eihän sitä ainekirjoitusta ees "opetettu", sehän siinä ehkä just oli se juttu. Että sai tehdä asioita vapaasti omin päin.

Tietysti jos niinku ajattelee runoutta laajemmassa mielessä - mitä Harrikin ehkä tarkoitti - niin kyllä sitä pitäis paljon, paljon enemmän lukea ääneen oppilaille koulussa. Nimenomaan näiden suurten legendojen. Viita jne. Jopa suorastaan "lausua". Se ois se kokemus mistä vois kuvitella saavansa jotain kiksejä, jos vielä sais palata oppilaaksi, ehkä enemmän kuin oma kirjoittaminen. Ja ehkä sitä sitten sitä kautta vois motivoitua semmoiseen.

Ennen - tarkoitan ennen muinoin enkä "suomettumisen" aikaan - sitä varmasti olikin enempi kansakoulussa. Ja kaikkia "henkisiä kilpailuja", lausuntaa ja semmoista. En usko, että ne on olleet mitenkään paha asia, vaikka joku onkin tietysti saattanut kokea joutuneensa pakotetuksi mukaan. Mutta koulussa pakotetaan vielä tänä päivänäkin tekemään kaikennäköistä typerää markkinahenkistä kikkailua, niin miksei saman tien vois sitten "pakottaa" vähän "ylevämpiin" asioihin?

Loiri jäi kyllä katsomatta ja pakko myöntää, että eräässä suhteessa musiikkimakuni eroaa Harrista varsin ratkaisevasti: Levykuuntelun perusteella pidän originaaleista huomattavasti enemmän kuin Inarista tai Ivalosta tai mitä niitä onkaan, enkä koe, että maailmasta olisi tullut niiden kautta yhtään parempi paikka, vaikka onhan siitä tietysti silloin, kun yksikin pitää. Mutta samaa ajattelen Ville Leinosen covereista. Hänellä omat biisit ovat aivan selvästi parempia ja salaa toivon koko ajan, että hän joskus lopettaisi sen kierrättämisen ja Katri Helenan ja varsinkin Kasevan "raiskaamisen".

Mutta varsinaisesta puheenaiheesta eli Loirista, tunnustan miehen kyllä muusikkona, pidän hänestä itse asiassa eniten huilunsoittajana. Ja siksipä myös Huilumies ja Itkevä Huilu (joka ei Leinoa, vaan suottakin tämän varjoon jäänyttä Larin-Kyöstiä, itse asiassa olen vähän kyllästynyt Leinoon ylipäänsä eikä hän ole minulla ehkä koskaan ollutkaan suomalaisten runoilijoiden top kympissä, vaikka toki jossain määrin arvostankin miehen pitkää uraa ja antautumista lajilleen) ovat henkilökohtaisia Loiri-suosikkejani. Vaikutuksen on tehnyt myös tämä "Joka pojalla on siivet" vai mikä se nyt oli? Ja tietysti Kusela ja myös Tyyne-performanssit ovat yllättävän hyviä.

Että maut ovat monet :)

Mutta kiistatta nyt on helpompi olla jyrkkä mielipiteissään, kun en tullut konserttia katsoneeksi. Vesku on kumminkin helkkarin hyvä näyttelijä ja siksi varmasti live-tilanteessa ottaa yleisönsä kuin varmasti kuin x y:n kevätlaitumella. Että uskon kyllä olleen näkemisen arvoinen konsertti.


[05:43 6.1.2009] profeetta
Itse tarkoitin ainekirjoittamisen opetusta lähinnä koskien yläastetta ja lukiota. Lukiossa tuo homma tosin on vähän uudistunut.


[15:56 6.1.2009] H.H.
En minä sanonut suoralta kädeltä ainakaan vielä niin, että Loirin tulkinnat olisivat heti parempia kuin alkuperäisesittäjien. Niistä lauluista vaan löysi ihan uusia juttuja, joita löytää myös runoja lukiessa joskus, kun palaa joihinkin teksteihin pitkän tauon jälkeen. Itse en pidä "covereista" silloin, kun ne muistuttavat liiaksi alkuperäisiä esityksiä.

Kela-anomuksen täyttäminenkin vaatii joskus luovuutta,etenkin mahdollisten oikaisuvaatimusten tekeminen. Näillä runoustunneilla voisi tätäkin aihetta käsitellä yhtenä luovan kirjoittamisen muotona.

Toki tunneilla kävisi myös runoilijoita, lausujia, säveltäjiä ja muita sanataiteen käyttäjiä, tekijöitä vierailemassa ja kertomassa suhteestaan sanataiteeseen. En minäkään tiedä, missä vaiheessa ne opinnot pitäisi aloittaa. Kuitenkin ennen peruskoulun päättymistä, esimerkiksi seitsemännellä luokalla, koska silloin tulee myös kotitalouskuvioihin.

Ruuanlaittokin on luovuutta, ei se ole monikulttuurisessa ympäristössä pelkästään enää rönttösiä, muikkukukkoa tai jotain muita perinneruokia. Oho. Taisi mennä hieman asian viereen tai sitten ei, en tiedä.

Mitä tulee ainekirjoituksiin, itsekin kuulun niissä ns. myöhään heränneisiin. Samoin runouden osalta on käynyt niin, olen monta kertaa kieltänytkin nuorempana runouden hömppänä. Tietyt asiat veivät minut kuitenkin runouden pariin myöhemmin ja olen iloinen siitä.


[18:01 7.1.2009] J.N.
Minä olen kyllä vähän eri mieltä siitä, että runous toimisi kouluaineena. Ja mitä tekstityyppeihin tulee, niin ainakin omat opettajani antoivat monenlaisia tehtäviä (tai ehkä itse olin oma-aloitteinen), sillä muistan kirjoittaneeni paljon pakinoita, novelleja yms. Jonain vuonna kirjoitettiin myös ainakin haikuja ja tankoja.

Miksi sitten runous sopii niin huonosti peruskouluun tai lukioon? Yksi syy on se, että tavallaan runous voi hyödyntää kaikkien muiden tekstilajien parhaita tai huonoimpia keinoja ja leikitellä niillä. Runon mahdollisuudet oikeastaan ymmärtää vasta kun on lukenut esseitä, kolumneja, pakinoita, näytelmiä jne ja alkanut ymmärtää mitä tarkoittaa tyyli ja tyylilaji.

Runouden pakollinen opettaminen on myös todistetusti synnyttänyt pojissa vastustusta ja aikuisiän runouskammoa.


[05:54 8.1.2009] profeetta
"Runouden pakollinen opettaminen on myös todistetusti synnyttänyt pojissa vastustusta ja aikuisiän runouskammoa."

Kuka puhui *pakollisesta*?

Melkein kaiken pakollisuus on yksi peruskoulun isoimmista ongelmista.


[21:59 10.1.2009] J.N.
Runouden opettaminen on jopa vaikeampaa kuin runojen kirjoittaminen. Monessa pienemmässäkin kaupungissa olisi varmaan halukkaita kursseille ja kirjoittajaryhmiin, mutta on vaikea löytää kunnollisia vetäjiä.

Kunnollinen runojen kommentointi, arvostelu yms on todella haastavaa minkä voi kukin itse kokea täällä Aukeassa. Opettajan olisi kuitenkin osattava asenoitua ja päästä sisään kaikkiin runoihin eikä vain niihin joista itse sattuu tykkäämään.

Sinänsä tämä keskustelu on kyllä hyvin arvokasta ja voisi tapahtua myös jonkin selkeämmän otsikon alla (...kuin Vesa-Matti Loiri).


[09:36 14.1.2009] E.P.
Pakollisuudesta sivuhuomio: Perhetuttujen poika oli Ruotsissa peruskoulussa, missä oppilaat kokosivat itse lukujärjestyksensä. Tietty määrä piti kursseja kuitenkin suorittaa. Näin yritettiin vissiin antaa jo vähän vastuuta lapselle ja tehdä koulunkäynnistä mielenkiintoista, tai näin ainakin itse järkeilen tuon systeemin päässäni (oli niin hankala uskoa että tuon ikäisille annettiin lupa päättää koko lukujärjestyksen sisällöstä). Sillä pojalla jäi aika paljon kursseja rästiin ja esimerkiksi puhuu sujuvasti vain äidinkieltään, vaikka on taannoin asunut vuoden Amerikassa ja siellä käynyt täysin englanninkielistä koulua.

Jotkut asiat on pakko pitää pakollisina, ei voi tehdä pelkästään sitä mikä on kivaa. Jos mä olisin saanut peruskouluikäisenä päättää, en varmaan osaisi sanaakaan ruotsia (enkä koulussa omanneeni asennevamman vuoksi nytkään sitä kunnolla osaa), mutta runous olisi varmasti kiinnostanut (sekä laululyriikka, kuten joku taisi aiemmin mainita).

Runous oppiaineena ei vain kuitenkaan oikein sovi pakolliseksi aineeksi. Se on sellainen asia mikä on tärkeää mutta mahdotonta arvostella niin mustavalkoisesti kuin koulussa arvostellaan. Koululiikunnastakin menee maku kun sitä arvostellaan numeroin. Valinnaisia aineita taas pitäisi olla reippaasti lisää, runous voisi olla yksi niistä. Edellyttäen, että siinä ei olisi numeroarvostelua.

Toisaalta, jos miettii omalle kohdalle niin kouluista, joita minä olen käynyt, ei tällä hetkellä löytyisi yhtäkään opettajaa jolla olisi aikaa, taitoa saati kiinnostusta opettaa valinnaista runoryhmää kaiken muun työn lisäksi. Jos lukioon ilmestyisi tällainen kurssi, se täyttyisi oppilaista jotka vain tarvitsevat sen 75. kurssin päästäkseen koulun läpi.

Mutta jonkin sortin runojen luku/kirjoitusopetus olisi arvokasta, varsinkin kun lukiossa yht'äkkiä kaikilta vaaditaan, että osaat tulkita yo-kirjoituksissa runoa neljä sivua, kun kolmen vuoden aikana varsinaisia esseeharjoituksia runon pohjalta on ollut vähemmän kuin oikeita vastauksia Emman ruotsinkokeessa.. ja niistäkin harjoituksista on jäänyt päällimmäisenä mieleen vain arvosana, joka on heti pelottanut "heikommin" kirjoittavat tiehensä. (Eikä tämän lisäksi runoihin kosketakaan ennen lukiota.)

(Vielä enemmän voisin valittaa olemattomasta kuvantulkinnan opetuksesta lukiossa sillä tyyliin joka vuosi yo-kokeessa on kuva-analyysi ja tuntuu että kuva-analyysi on se viimeinen asia mikä opetetaan, jos opetetaan. Mutta tämän mainitseminen olisi jo aiheesta eksymistä :>)


[09:46 14.1.2009] E.P.
Niin ja oon ihan pähkinöinä siitä Loirin versiosta Olkinaisesta. Nam.


[20:23 14.1.2009] profeetta
No voi nyt hitsi vieköön jos et osaisi sanaakaan ruotsia. Sitten olisi elämä ja mieli ja tulevaisuus palasina.

Ihan aluksi kiitos tuoreesta näkökulmasta. Käyttäen tyhjänpäiväistä ja kärjistävää retoriikkaa - joka on kuulemma kiellettyä ja antiproduktiivista - päättelen, että mukavan koulunkäynnin sijaan mielestäsi on kaikkien (varsinkin lapsen itsensä) kannalta hedelmällisempää ehdollistaa lapsi mieltämään vaikkapa ruotsin kieli, matematiikka, uskonto, ympäristötieto (käsittääkseni ala-asteella on vielä tällainen oppiaine, joka käsittelee esimerkiksi karhujen ja jänisten ruokavaliota sekä puiden välisiä eroja) jne. itseisarvoisen tärkeiksi asioiksi, jotka kaikkien *pitää* osata tai joista kaikkien *pitää* ainakin saada koulutus. Ja matemaattinen (tai kielellinen) älykkyys ovat koulussa tietysti ainoaa oikeaa älykkyyttä, kaikki muu on varattu tyhmille! Sen sijaan sellaisista asioista, kuten itsensä hyväksymisestä, muiden huomioon ottamisesta, empatiasta, tunteista, viisaudesta, rakkaudesta, sosiaalisuudesta, vuorovaikutustaidoista sun muista tyhjänpäiväisistä asioista opetettakoon kotona.

(Olenko oikeassa?)

Mutta kuka tällaisia asioita opettaisi, kun eivät "aikuisetkaan" niistä usein tajua hevon vittua? Siinäpä mietittävää.

Ennen kuin joku keksii älähtää: minä en tietenkään kannata esimerkiksi luonnontieteellisten aineiden kokonaisvaltaista poistamista koulujen opetussuunnitelmista, mutta lienee parempi opettaa lapsille ennemmin oikeasti tärkeitä asioita kuin triviaalitietoa. Ja kyllä, pupun ruokavalio on triviaalitietoa. Jos se ei olisi, sitä ei tarvitsisi opettaa koulussa. Tärkeisiin asioihin eivät varsinkaan kuulu sellaiset jutut, kuin että mihin kohtaan matematiikanvihkoa piirretään marginaali tai että miten luetaan virsikirjaa/Raamattua. Luonnontieteitä ja kieliä kerkeää oppimaan sitten vaikka vuoden tai parin päästä tai miksei vaikka heti alusta lähtienkin - niiden ei kuitenkaan tarvitse olla pääasia.

Perusasioihin ei varsinkaan kuulu sellainen robottikoulutus, jota ainakin meillä harrastettiin ala-asteella: kaikki jonossa alakertaan syömään kun opettaja käskee ja kaikki jonossa vessaan pesemään kädet ja sitten kaikki jonossa hakemaan ruokaa ja ei etuilla ja kaikki samaan pöytään istumaan omalle määrätylle paikalleen. Kaikki tällainen toki jossain mielessä heijastaa "hyviä periaatteita", kuten järjestystä ja "homman toimimmista" (jonossa ei etuilla jne.), mutta rakkautta ei voi opettaa ehdollistamalla, vaan se on tietoisen olennon luonne. Negatiivisia asioita tekevät enemmän sellaiset olennot, jotka eivät ole ihan niin tietoisia.

Kouluissa ei hyvänenaikasentään opeteta edes logiikkaa (vaikka kyseessä on täysin matematiikkaan verrattavissa oleva asia), etteivät kersat vaan vahingossa oppisi kyseenalaistamaan auktoriteettejä, ajattelemaan omilla aivoillaan ja tajuaisi, että koko heille syötetty, heihin indoktrinoimalla ohjelmoitu materialistinen arvomaailma on yhtä tyhjän kanssa.

Kun sinä, Emma, olet nuorena tai lapsena tajunnut, miten turhaa ja vastenmielistä esimerkiksi tuo pakollinen ruotsinopetus voi olla, niin kehotan miettimään vielä uudestaan, oliko kyse todella vain ns. "asennevammasta". Onko minulla nyt siis mielestäsi vain jokin massiivisen kertaluokan asennevaurio?

Minusta on surullista, jos lapsi oppii lukemaan päiväkodissa viisivuotiaana, eikä vielä parikymppisenäkään välttämättä ymmärrä, ettei hänen täydellisessä ihmiskehossaan ole mitään hävettävää.

Amerikkalaisten koulutusjärjestelmä on muuten tarkoituksella perseestä. Kansan manipuloinnin helpottamisen vuoksi ihmiset halutaan pitää keskimääräisesti mahdollisimman tyhminä, ja samaan suuntaan tullaan vähitellen menemään täälläkin. Suorastaan surullisen moni ei-englannikielinen osaa esim. englannin kielioppia paremmin kuin keskivertoamerikkalainen. Valitettavasti edellinen väite perustuu kuitenkin vain minun omiin kirjallisena käytyihin keskusteluihini, empiirisiin havaintoihini, erään kaverin kokemuksiin sikäläisistä kouluista ja yleiseen mutu-fiilikseen, joten se ei voi pitää paikkaansa.

Edit, kuva-analyysistä: maailmassa on aivan uskomaton määrä erilaisia symboleja, logoja, merkkejä, alitajuisia viestejä ja muita vaikuttimia, joiden vaikutus tehostuu silloin, kun vaikuttamisen kohde ei tiedä niiden merkitystä. Esim. markkinnoinnissa käytetään erilaisia väriyhdistelmiä, jotta voitaisiin saada aikaan tiettyjä tunnetiloja ja mielleyhtymiä (lue: kontrolloimaan kohteen tunteita ja mieltä). Tiedotusopissa alitajuisesta vaikuttamisesta käytetäänkin osuvasti termiä indoktrinaatio. Toisaalta jos kohde tietää ja ymmärtää, että häneen *yritetään* vaikuttaa, termi muuttuukin propagandaksi. Miksi sitä kuvien tulkintaa sitten ei opeteta... jätän teidät, rakkaat ihmiset, tekemään asiasta omat johtopäätöksenne.


[23:53 15.1.2009] J.N.
"Amerikkalaisten koulutusjärjestelmä on muuten tarkoituksella perseestä. Kansan manipuloinnin helpottamisen vuoksi ihmiset halutaan pitää keskimääräisesti mahdollisimman tyhminä, ja samaan suuntaan tullaan vähitellen menemään täälläkin."

En usko, että kovinkaan moni rikas tai kouluttautunut amerikkalainen oikeasti tahtoo pitää kansan tyhmänä, koska kaikki näkevät mitä siitä seuraa: kuten Bush pressana ja talouskriisi.

Luulen pikemminkin, että amerikkalaiset ovat olettaneet että heidän maassaan kaikki tapahtuu kuin itsestään, mukaan lukien huippukorkea sivistystaso. Varmaan moni myös uskoi, että Irakin sodasta tulisi nopea ja helppo voitto. Liikaa itseluottamusta, siinä diagnoosini.


[23:56 15.1.2009] J.N.
Mitä tulee kulttuuriin ja taideaineisiin niin sitä toivoisi kyllä Suomeen lisää, mutta nyt on valittu insinöörilinja ja eiköhän sitä linjaa jatketa kunnes tilanne kunnolla kärjistyy - ja sitten rymäytetään kelkka taas johonkin toiseen paradigmaan.


[01:07 16.1.2009] E.P.
Minä ehdotan uuden keskusteluotsikon luomista, jos asiasta on vielä mielekästä keskustella, koska nyt jää Veskun rispektit vähän varjoon. :(


[14:22 16.1.2009] H.H.
Mielestäni pakollinen aine ei tarkoita missään nimessä arvioitavaa ainetta eli runous runoutena, ilman arviointeja.

Muutenkin ainakin allekirjoittanutta elämän alituinen arvostelu harmittaa, että meidän täytyy joka asiassa olla arvostelun kohteena tai kilpailla muiden kanssa. Se ei sovi minun arvomaailmaan.


[15:57 16.1.2009] profeetta
"En usko, että kovinkaan moni rikas tai kouluttautunut amerikkalainen oikeasti tahtoo pitää kansan tyhmänä, koska kaikki näkevät mitä siitä seuraa: kuten Bush pressana ja talouskriisi."

Niinpä niin, et usko. Mikäs siinä. Usko mitä haluat.

Mikä siis on Bush, jos ei "rikas ja kouluttautunut amerikkalainen"? Tähän määritelmään sopivat ihmiset "hyötyvät" mainitsemastasi järjestelystä eniten. Oikeasti eivät tietenkään hyödy eikä siitä hyödy lopulta kukaan muukaan, mutta heillä on lisäksi usein kovin outo käsitys "hyödystä". Heille se tarkoittaa sitä, että kansan tyhmyys tuottaa heille paljon rahaa (ja valtaa).

"Luulen pikemminkin, että amerikkalaiset ovat olettaneet että heidän maassaan kaikki tapahtuu kuin itsestään, mukaan lukien huippukorkea sivistystaso. Varmaan moni myös uskoi, että Irakin sodasta tulisi nopea ja helppo voitto. Liikaa itseluottamusta, siinä diagnoosini."

Jos mies hyppää 14-kerroksisesta talosta ajatellen olevansa supermies, onko kyse "liiasta itseluottamuksesta" vai ihan puhtaasta tyhmyydestä? Voisivatko nämä olla kenties verrainnollisia toisiinsa? Entä mitä me suomalaiset sitten yhä useammin oletamme?

Irakin sotaan ei olisi koskaan voitu lähteä, ellei kansa olisi ollut tyhmä ja manipuloitu. Eikä oikeastaan mihinkään muuhunkaan sotaan.

Luokaa vain uusi lanka peruskoulusta, jos haluatte. Minä vain vastaan. :) Tässä jutut liittyvät kuitenkin vielä aiheeseen, vaikkeivät otsikkoon liittyisikään. Ensimmäinen kirjoittaja otti esille runouden liittämisen peruskouluaineeksi, mikä on mielestäni edelleen hyvä idea, mutta se ei riitä.

Olen pahoillani, jos olen mielestänne ärsyttävä. Se johtuu vain siitä, että totuus monesta asiasta on hyvin inhottavaa. Välillä se on onneksi ihan hauskaa ja mukavaakin. :)


[18:53 16.1.2009] E.P.
Tuossa oli hyvä ajatus Harrilla, että pakollisen aineen ei tarvisi olla arvioitava aine. Arvostelusta seuraa usein tahattomastikin kilpailuttamisen ilmapiiri. Onhan lukiossakin muutamia pakollisia kursseja, joista saa vain suoritusmerkinnän. Valokuvauskurssi ei ollut pakollinen, mutta siitäkin sai vain S -kirjaimen todistukseen. Se on jees.


[14:29 17.1.2009] J.N.
"...totuus monesta asiasta on hyvin inhottavaa."

Luulen kyllä, ettei näkemyksesi ole lainkaan aukoton. Bushin kannatus on ollut kaikkein alhaisinta koulutettujen ihmisten keskuudessa eikä häntä itseäänkään voi millään syyllä pitää kovinkaan oppineena.

Bushin hallinnossa on ehkä muutama yksittäinen henkilö, johon luonnehdintasi ehkä osuu, mutta Bushin äänestäjät tuskin miettivät asioita tuolla tavoin. He tuskin muutenkaan miettivät asioita, he vain tykkäävät sodista ja cowboy-hatuista. Ihmistä ei edes tarvitse manipuloida, sillä sodasta tykkääminen on lähtökohtaisesti jees - minkä huomaa jo pikku poikien leikeistä.

Kaikki koulutus on eräänlaista manipulointia ja yhteiskunnallisen järjestyksen propagandaa. Bush puhuu vapaudesta ja hän todellakin vapauttaa kansalaisensa liiasta järjen ja harkinnan propagadasta.


[23:09 17.1.2009] profeetta
Minun näkemykseni ei ole aukoton, olet siinä oikeassa. Se johtuu siitä, että liian monesta asiasta ei ole saatavilla todennettavaa tietoa. Keskustelu aiheesta Bush tai Amerikka menee ehkä tässä kyllä jo vähän ohi aiheen. :)

Minunkin nähdäkseni lähes kaikki koulutus on manipulointia ja propagandaa. Niinhän minä jo sanoinkin. Hyvä, että olemme jostain samaa mieltä! Mutta kysymys onkin tässä: "miksi"? Mieti nyt vaikka jo sanaa 'koulutus'. Tarviiko opettamisen olla sellaista? Eikö ihmisiä voi mielestäsi opettaa ilman indoktrinaatiota, propagandaa ja manipulointia? Me olemme tietoisia olentoja hyvänenaikasentäs!

Luuletko sinä ihan tosissasi, että pikkupoikien sotaleikit ja mainitsemasi "miettimättömyys" ovat jotenkin "luonnollisia" ilmiöitä?


[23:45 17.1.2009] E.P.
Meirän perhetutut on järkevää porukkaa, mutten koskaan tajunnut sitä, miksi he kannattivat Bushia. Molemmat fiksuja ihmisiä. Jälkeenpäin ajatellen, mitä odottaa perheeltä, jonka pää on ilmavoimissa töissä ja he ovat kotoisin Texasista.. Muistaakseni heidän perustelunsa Bushin kannattamiseen oli se, että hänelle sattui sota kohdalle ja hän hoitaa sen sodan kuten parhaaksi näkee. Hänkin, Bush, on vain ihminen muiden joukossa. Tämä perhe oli kuitenkin ainoa tuntemani, joka kannattaa Bushia. En tiedä, kannattaako enää.

Opetuksen kouluissa sais olla soveltavampaa. Koko lukioiän tyypeille uskotellaan, että ihminen ei ole sen huonompi vaikkei kirjoituksista pääsisikään läpi, ja että lukion tehtävä on yleissivistää eikä vain valmentaa kirjoituksiin. Silti monella kurssilla opettajat mainitsevat "tärppejä", aiheita, joita hyvin mahdollisesti kysytään ylioppilaskirjoituksissa. Niihin sitten keskitytään, jotta ne osattaisiin ja päästäisiin läpi koulusta _hyvin_arvosanoin_. Sitten oppimiaan tietoja on hankala soveltaa tulevaisuudessa, sillä suurin motivaatio niitä opetellessa on ollut osata kirjoittaa mahdollisimman paljon informaatiota paperille kuudessa tunnissa. Ja tosiaan, piirtää se marginaali paperin reunaan oikeankokoisena.

Muistan skipanneeni runoanalyysin äikän kirjoituksissa, sillä sen kohdalla heräsi suuret paineet, että mitä jos mä nyt tulkitsinkin tämän väärin (vaikka kaikki oli oikein jos osasi perustella), mitä jos mä en oikeasti tajuakaan runoista yhtään mitään. Minkään muun aiheen kohdalla en ajatellut näin. Mielestäni se johtui kokemattomuudesta. Tai sit oon vain perusääliö.


Niin joo. Ruotsin kielen opiskelun tärkeydessä mulla eniten oli itselläni mielessä se, että mitä useampaa kieltä ihminen taitaa, sitä paremmin hän kykenee kommunikoimaan toisten ihmisten kanssa. En minä ole huonompi ihminen vaikken ruotsia osaakaan. Minä en vain ymmärrä mitä he sanovat, ja se on minusta sääli. Sillä minähän saattaisin vaikka rakastua ruotsalaiseen. Mun asennevamma johtui myös siitä, että ruotsin opiskelu alkoi mulla niin myöhään, seiskalla, että uuden kielen opettelu oli hankalampaa ja ruotsi kuulostaa mun korvaan typerältä (maailman rumin sana on ruotsalaisittain lausuttu numero seitsemän). Toisaalta, näin ajatellen minähän saattaisin rakastua vaikka ranskalaiseen, jos osaisin puhua heidän kanssaan sujuvasti yhteisellä kielellä. Minähän rakastuisin vaikka mihinkä ja kehenkä! Osaisinpa mandariinkiinaa..



[00:13 18.1.2009] profeetta
Just noinhan se menee ala-asteelta lähtien. Muka siinä jossain sivulauseessa opetetaan kultaisiasääntöjä ja että toistaeisaakiusata, kun oikeasti koitetaan opettaa vain tottelemista. Näin siksi, että vaikutettaisiin poliittisesti korrekteilta, mutta kukaan yhteisön ihmisistä, edes opettajat, eivät noudata näitä periaatteita. Toistellaan kivalta kuulostavia mantroja yrittämättä kuitenkaan ymmärtää niitä. Sitten kun joku lyö toista turpaan tai potkaisee munille, sanotaan "noin ei saa tehdä", josta seuraa kysymys "miksei", josta seuraa vastaus "no niin nyt ei vaan saa, se on lainvastaista, siitä seuraa sanktioita jne..."

Ymmärtäminen on koko järjestelmälle vitsaus. Jos joku ymmärtää, hän ei enää välttämättä tottele.

Kultainen sääntö toimii käytännössä oikeasti. Miettikää, mitä tapahtuisi, jos me jo ala-asteella ymmärtäisimme edes tämän?

Ja vai että "sattui sota kohdalle". :D Ei voi olla totta.


[15:43 19.1.2009] E.P.
Korostettakoon, että minä en allekirjoita sitä, että Bushille _sattui sota kohdalle_ :)



[21:34 23.1.2009] kaikki kotona
Kuunnelkaapa huvikseen Vesku Loirin Leino-tulkintoja, Jari Sillanpään euroviisuehdokas on erittäin härski plagiaatio eräästä biisistä. Mutta eihän sitä kukaan muista kun Vesku levytti Leinot jo melkein puoli vuosisataa sitten


[23:19 15.5.2009] M.J.

Vesa-Matti Loiri on yliarvostettu laulaja, mitä tulee kahteen viimeisimpään tuotokseen.
Sieltä ei sitä sielua löydy, ei millään.

Leino-tulkinnat ovatkin jo asia erikseen.


[23:48 2.6.2009] A.M.
Samaa mieltä Jokisen Mikan kanssa varsinkin nämä kaksi uusinta pitkäsoittoa lähentelevät jo J.Karjalaisen Lännenjukka tulkinoja joissa sanoista ei sa mitään selvää.
Kehoittaisin kaikkia kuuntelemaan Loirin tulkitseman Vallikorvan Laulu kappaleen siinä on siis oikeasti kiteytetty suomalaisen miehen tie.

Mitä tulee tähän peruskoulun opetus suunnitelmiin niin 90luvulla poikani heitettiin luokasta ulos kun hän kehtasi olla erimieltä historian opettajan(Valkokaartilais- mielinen) kanssa aiheesta joka käsitteli suomen sisällissotaa.
Pitäiskö näiden "Lehtoreiden" sitten alkaa opettaan runoutta?
TÄ!!?



[19:02 3.6.2009] K.K.
Ihan kuunneltava tämä lappi-trilogia, mutta jotenkin puuttuu se kipinä minkä Johnny Cash sai omiin levyihinsä.


Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty