Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Viimeisimmät keskustelut

Mitä teille kuuluu kirjoitusrintamalla?

Edellinen sivu  



[11:52 12.6.2007] V.A.
Susanna, pitäisikö kerätä joku adressi:)


[12:11 12.6.2007] -
Tai en tiedä onko sama liisa rihmastossa. Käykää lukemassa http://www.rihmasto.net/proosa.htm

ja tunnistakaa tekstistä onko sama ihminen:)


[14:06 12.6.2007] M.L.
on tullu kirjotettua, enkä ennää ees kirjota niin paljoa paskaa ko joskus ennen. kehitystä tapahtunu ainaki omasta mielestä hyvinki paljon. sitä jotenki suhtautuu paljon vakavammin nykyään kaikkeen mitä kirjottaa. päivittäistä kirjottaminen ei ole, mutta tässä välissä oli semmosia kuukaudenki runolukkoja, eli ne mitä saa ittestään ulos, palakittee hulluna. joo. enpä tiiä onko täsäkään nytten mittään informatiivista arvoa, oon krapulassa (taas) eikä pää oikeen toimi. aukean elitististä asennetta on kuites ollu ikävä, harhakuva.org on nössöjen hommaa..


[22:20 13.6.2007] T.V.
Mie oon ensimmäistä kertaa Aukealla ja sain ensimmäisen novellin aikaiseksi jonka kehtasin muiden luettavaksi tuoda. Toivottavasti vaan saan rakentavaa kritiikkiä, jotta voin mahd palio sit oppiakki. jänskättää hiukan ku en kuitenkaan hirveän paljoa oo kirjotellu (varsinkaan niin että olisin muille näyttäny).. :)


[14:41 14.6.2007] K.K.
Laulujen sanoittaminen lontooksi on vienyt suurimman osan kirjoitteluajasta, mutta niitä sanoituksia kun kääntelee mielessään sitten suomeksi, niin syntyypä siitä välillä runojakin.

Kokoelmaa olen myös väkertänyt tähän mennessä kirjoitetuista runoistani tarjottavaksi kustantajille.


[16:19 14.6.2007] S.T.
Mahtavaa! Pidäthän ajan tasalla, Kimmo? :)


[20:34 14.6.2007] K.K.
Mielelläni. Mietityttää vaan tuo kokoelman kasaaminen, kun ei sinällään ole tietoa mitä nykypäivänä runokokoelmalta vaaditaan. Vieläkö on kysyntää kokoelmille, jotka koostuvat irtonaisista runoista, eikä kokoelma ole jatkumo, joka käsittelee alusta loppuun jotain tiettyä. Jaa'a. Varmasti huomaatte, että olen yksi niistä kirjoittelijoista, jotka eivät lukemista juuri harrasta. ;)


[22:37 14.6.2007] J.R.
Teen työtä runokokoelmani parissa. Myös romaanikässärini on yhä käymistilassa.


[23:04 14.6.2007] T.O.
Löysin pari runoilevaa kanssaihmistä ja teimme yhteisen antologian. Se julkaistiin palvelukustanteena, eli kallista oli, mutta mitäpä tuosta, voi sitä rahojaan käyttää hullumpaankin. Kustantajan arvio oli ytimekäs: "Toimii." Oli jonkunmoinen kynnys julkaista ja antaa tuttavien ja kylänmiesten luettavaksi. Mutta nyt kun se on tehty ja käsissä, niin onpa aika vapauttava tunne.

http://www.pilotkustannus.fi/etu.php?action=hae&haku=uhon%20antologia&id=978-952-464-630-7&sivu=kirjat&ryhma=runokirja



[02:12 15.6.2007] A.N.
Hauska kuulla, että moni on koostamassa julkaisua. Asian kanssa ei kannata liikaa aikailla, sillä jossain vaiheessa siitä menee maku ja tulee runsaudenpula eikä näe enää mitään todella järkevää syytä, että pitäisi saada omia sanoja kustannetuksi, paitsi tietysti maine, rahat ja pakkomielle. Jos motivaatio sammuu ennen kuin edes ehtii saada lähetettyä kustantajalle, voiko sellaisesta odottaa mitään erityistä? Tuskin. Puhun nyt omasta kokemuksesta. Kirjoittelen mieluummin aukeaan, kun tänne saa kirjoittaa mitä lystää ja kaikki voivat käydä lukemassa ilmaiseksi, ei tarvii ees kirjastokorttia. Aukeaan on siksikin helppo kirjoittaa, kun ei tarvitse miettiä, onko teksti nyt ajan yleisen kirjallisuuskäsityksen mukaista ja kysynnän tarpeita vastaavaa.

Oma- tai pilotkustanteet taas ei kiinnosta yksinkertaisesti siksi kun ei oo rahaa semmoiseen, kun sitä ei ole mihinkään muuhunkaan.

Kimmolle sen verran tuosta, että kun kyselit kelpaako millainen. Kun olen joskus taannoin mainostanut tekeväni runokokoelmaa (silloin kun vielä tein sitä), niin joka toinen kysyi, mikä on sen punainen lanka. Erityisesti ne kysyivät, jotka eivät itse kirjoita, mutta saattaisivat lukea. Että odotusarvona monella lukijalla on varmaankin joku jatkumo.. Toisaalta, henkilökohtainen näkemykseni on, ettei sillä ole mitään väliä, kunhan runot on hyviä :D Mutta minä en olekaan kustannustoimittaja tai kriitikko.

Runokirjoja kannattaa kyllä kirjoittajan lukea, ihan siitä syystä, että ne on hirmu helppoja lukea. Eihän siinä mene kuin 25 minuuttia kun sellaisen ohuen klassikon lukaisee. Kiinnostavankin romaanin lukeminen on ihan uskomatonta tervanjuontia runokirjan lukemiseen verrattuna. Eri asia on tietysti lukea ajatuksella, mutta ääh... Se on ylimainostettua. Lukee sitten ajatuksella jos nopealla lukemisella nappaa. Niin itse ainakin teen, jos joku runo on todella hyvä, niin saatan lukea sen sitten kymmenenkin kertaa peräkkäin, vähän niinkuin kuuntelisi hyvää biisiä. Harvoin näin käy ja ehkä tuo enempi koskee yksittäisiä runoja kuin kokonaisia kirjoja.


[09:17 15.6.2007] J.R.
Minä taas olen sitä mieltä, että lähettämisen kanssa kannatta myös aikailla. Julkaisu taso on nimittäin todella kova. Sinne ei viitoset aukeassa yksinään riitä. Motivaatio saattaa loppu sitäkin kautta, että joka puolelta tulee eo:ta. Edelleen varmasti lähes yhtä tärkeätä kuin itse runot on runojen myyminen. Oli teoksella punaistalankaa tai ei, pitää esittelytekstin ja ensimmäisten runojen olla niin niin poikkeavia isossa massassa, että kustantaja oikeasti alkaa niitä lukea.

Pääpointti: runoja ei pidä lähtettää jos ne ovat vasta ihan hyviä ja tietää itsekkin pystyvänsä paljon parempaan.




[11:46 15.6.2007] A.N.
Jaakko, en ollenkaan kiellä kommenttiasi. Itse asiassa olen jollain tapaa samaa mieltä, ainakin joistakin asioista.

Ollakseni rehellinen itselleni, vaikka olen kirjoittanut runoja 10 vuotta [ja alusta lähtien takaraivossa niiden julkaiseminen] ja sitäkin ennen tietyllä tapaa kirjoittanut aina, niin en koe välttämättä olevani kypsä julkaisemaan vielä kymmeneen, kahteenkymmeneen tai kolmeenkymmeneen vuoteen ja minusta kustantamoista pääsee läpi ihan hirveästi sellaista materiaalia, jonka olisi voinut jättää julkaisematta. Jopa varsin "kovia nimiä" ja kohuttuja kirjoja, joiden kirjoittaja olisi voinut hankkia vielä vähän elämänkokemusta ja kypsytellä rauhassa ajatuksiaan, ennen kuin pistää niitä esille. En nyt viitsi alkaa ääneen lausua, koska en halua vihamiehiä... Mutta sanotaanko näin, että toisaalta tämä nyky-yhteiskunta on vähän sellainen, että sille kelpaa varsin laaduton ja kelvoton materiaali, myös runoudessa ja muussa kirjallisuudessa. Minusta aukealla ei ole ollenkaan häpeämistä tässä suhteessa, vaikkakin monen kirjoittajan tekninen taso vielä ontuisikin. Täällä on paljon potentiaalisia julkaisijoita, kunhan vain uskaltaa säilyttää oman äänensä kaiken maailman taiteellisten trendien ja paineiden keskellä ja on kärsivällinen loppuun asti. Jos käsikirjoituksia julkaistaan 0,1 prosenttia se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö juuri sinun käsikirjoitustasi voitaisi julkaista. Mutta jos sen tekee peesailemalla ja mielistelemällä kustantajaa ja yleisiä käsityksiä hyvästä runoudesta, niin onko se sen arvoista? Väitän nimittäin, että tämäntyyppinen on todellisuudessa enemmänkin kuin mahdollista. Niitä julkaistaan, kenellä on tarkoin vainu siihen, mikä juuri nyt on "in" ja ketkä myös härskeimmin uskaltavat luopua itsestään ja vastata kysyntään. Tähän tietysti edesauttaa se, että pääsee liikkumaan kirjallisuuspiirien aallonharjalla, kehityksen kärjessä. Se lienee valitettavasti korulause, että "kyllä se aitous ja oma ääni erottuu kustantajan silmään". Paskat. Ehkä ennen vanhaan olikin jossain määrin näin, mutta kyllä nykyään kannattaa olla mahdollisimman tarkkaan selvillä siitä, missä mennään ja mistä kukakin kustantajasetä tai -täti henk. koht. tykkää.

Tuo isosta massasta poikkeaminenkin on mielenkiintoinen ilmiö. Jos isolla massalla tarkoitetaan sitä joukkoa, joka aloittaa runokokoelmansa "taivaalla loistaa kuu ja tähdet ja sinä olet poissa", niin ehkä tuosta tosiaan kannattaa hieman poiketa, mutta sitten jos se alkaa, että

"istun junassa punaiset kumisaappaat jalassa matkalla Kataloniaan ja luen Bukowskia"

niin johan on kaikkien mielestä niin ihq omaperäistä että... Ja onko se rehellisesti sanottuna oikeasti sitä? Ei ole, mutta läpi saattaa mennä kun on vain oikeassa paikassa oikeaan aikaan :D

Tarkoitin sillä aikailemattomuudella lähinnä sitä, että tämä maailma on niin häikäilemätön ja julma, että kannattaa olla nopea ja työntää itseään esille. Silloin on paljon suurempi mahdollisuus onnistua. Jos tulee eo:ta, niin tuskinpa siitä kannattaa lannistua. Kyllä joku jossain kustantaa ja jos polte on kova, niin varmasti ennemmin tai myöhemmin saa myös käärittyä ne rahat omakustanteeseen. Ja aukean viitoset ei yksin riitä kustantajalle, koska kustantaja ei niistä tiedä. Henk. koht. kuitenkin arvostan aukean viitosia paljon enemmän noin itseisarvoisesti :D

Mutta ymmärrän Jaakko näkökulmasi, minun mielestäni asioiden pitäisi olla niin, että teoksen kanssa aikaillaan ja runsaasti, eikä niitä tuoteta massana liukuhihnalta. Aina Kalle Päätaloa pilkataan, mutta kyllä "massatuotantoon" ovat syyllistyneet monet muka vakavasti otettavatkin taiteilijat.


[12:10 15.6.2007] J.R.
Niin samoja linjoja minullakin on kuin sinulla, Antti. Siis vaikka todella todella harva pääsee julkaisemaan, niin kyllä ulos tulee myös heikkojakin teoksia. Tosin heikonteoksen julkaiseminen saattaa olla myös itsemurha kirjailijan uralle. Halusin juuri sitä sanoa, että kyllä teoksen pitää kuitenkin olla valmis ennen kuin sitä lähtettelee eteen päin, noin yleisesti.

Bukowski viittauksesta olen samaa mieltä. Sitä kirjoittavien kannattaa ottaa yhteyttä siihen tiettyyn kustantajaan.


Antti sanoit: "Ehkä ennen vanhaan olikin jossain määrin näin, mutta kyllä nykyään kannattaa olla mahdollisimman tarkkaan selvillä siitä, missä mennään ja mistä kukakin kustantajasetä tai -täti henk. koht. tykkää."

Tuo on varmaan tietysti tapa saada julkaisu ulos, "helposti"

toinen asia on haluaako kukaan luoda taidetta sillä tavalla, miellyttääkseen muita. Voiko aitoa taidetta edes luoda niin? Se on jo toinen juttu, josta turha tässä keskustella.
Mutta jos taidetta luo yleisön toiveiden mukaan, voi olla vaara että pian huomaa olevansa kansallisrunoilija:)



[12:23 15.6.2007] J.R.
Vielä lisään, että minunkin mielestä Aukeasta löytyy paljon potentiaalisia kirjoittajia ja tulevia julkaisun ulos saavia. Sanoit, Antti, että kunhan säilyttävät oman äänensä. Olen samaa mieltä, mutta monille aukealaisille kuten minulle riittää vielä tekemistä sen oman äänen löytämisessä. Ja nimen omaan niin, että se löytyvä ääni on sitten lopulta se peräänkuuluttamasi oma:)

Mutta kehittyminen vaatii ennenkaikkea työtä, työtä ja työtä.

Sanoin tuon, että Aukeassa viisi pistettä ei pelkästään riitä, siksi, että minulla on omakohtaisia kokemuksia. Joskus ihan aukean alkuaikoina kirjoitin tänne pari runoa. Siihen aikaan olin kirjoittanut vasta ihan muutaman runon. Sitä sitten sattui äänestämään muutama ihminen ja nämä muutama sattuivat runoista pitämään. Olin kirjoittanut niin vähän, että innoissani halusin heti alkaa tekemään kokoelmaan. Laitoin nuorenvoiman liitolle ensin kuitenkin runoja arviointipalveluun ja kyllä se yllätys oli melkoinen kuin siellä ne "lytättiin" täysin. Tai krittiikki oli kehittävää, mutta ensi reaktiossa sitä ei huomannut. Oli vain pettymys. En sano, että arvostelupalvelun ihmiset olisivat jotain jumalia ja niiden mielipide on oikea. Mutta kun nyt katselee asiaa vuosien jälkeen, voi todeta, että tässä tapauksessa arvostelupalvelun täti oli aivan oikeassa.


[14:55 15.6.2007] A.N.
Minä en ollut kelvollinen (näytteiden perusteella) edes kirjoittajakoulutukseen, jonne otettiin melkein kaikki hakijat :D Silloin päätin, että toista kertaa en hae. Koska olen lahjaton ja hyödytön, niin tulen sitten toimeen omillani. Eivät ne tekemälläkään saisi minusta (haluamaansa) kirjailijaa. Tästä on nyt kolme vuotta, enkä ole kovinkaan katkera, vaan tapaus on lähinnä hauska muistella, mutta olin silloin kirjoitellut jo 7 vuotta ja melkoisen kasan tekstejä ja olihan se hetkellinen pettymys, koska hain ihan tosissani ja pistin näytteiksi mielestäni parhaat tekstit. Kustantamon tyrmäävä lausunto tuskin olisi niin paljon satuttanut tai satuttaisi vieläkään, koska on tiedossa se läpi pääsevien todellä vähäinen määrä. Arvostelupalveluihin minulla ei onneksi ole rahaa :D Toki en epäile, etteikö sieltä tulisi hyvää palautetta. Tavallaan semmoinen kritiikki olisikin helpompi niellä, missä ei ole samalla kyse pääsystä tai pääsemättömyydestä johonkin.

Mutta erinomaisia näkökulmia, hyvä keskustelu!


[21:27 15.6.2007] T.O.
Ihan on pakko laittaa tänne keskustelupuolelle yksi runo tai mikä lie, kun Jaakko mainitsi tuon esimerkin junasta ja Bukowskista :D

Joensuusta kotiin

Kaksi irokeesipunkkaria lojuu
tupakkakopin lattialla.
Aamun saldo:
retsina, vermutti ja
soppapullo yli puolenvälin.
Punx-sormillan toinen tarjoaa minulle viimeisen lonkeronsa.
Topi havahtuu: Mulkku!
- Ei kun herrasmies, eikä mikään mulkku, sanon.
Hänen ilmeensä on antamisen arvoinen.
Toinen ei halua olla huonompi:
- Mie voisin jäädä tähän vonkaamaan siuta,
ellen olis varattu.
Ja pitää jäädä Lappeenrannassa pois.

Topi näyttää säärensä.
Tatuoitu letkumies kusee kaaressa maapallon päälle.
Tunnistan tekstin Anal Thunder.
- Mie soitin siinä rumpuja, mut sain potkut,
kun mie vedin liikaa viinaa.
Nyt mie oon 28. Vi--u, pitääkö sitä saada aikaan jotain?
Jos mie en haluu muuta, kun vetää viinaa.

Punxit kurkottavat, venyttävät toisiaan kohti,
soppapullo kapulana.
Kuin Jumala ja Aatami kappelin katossa.

- Mie erosin kaksi kertaa kirkosta.
Ensin väärästä seurakunnasta.
- Voisithan varmuuden vuoksi erota kaikista kirkoista,
vaikka Hare krishnasta seuraavaksi.
- Ei kun kristinusko haisee.
Hare krishna, tai buddha - niissä vois olla jotain.
(Ei sinusta olisi buddhalaiseksi.
Ikinä et luopuisi kolmesti paikatusta nahkarotsistasi,
jos pyytäisin.)

Topi laulaa melankolisen laulun ihmisen surkeudesta.

Vi anländar till Villmanstrand.

- Hyvät jatkot.
- Kiitos lonkerosta.

Palaan ikkunapaikalleni 19 ja ryhdyn lukemaan
Bukowskia jalat tyylikkäästi ristissä.



[01:01 16.6.2007] V.A.
Tänne erinomaisen mielenkiintoisten keskustelujan lomaan laitan toisenkin etsintäkuulutuksen: Tietääkö joku, missä on Mica Virtanen? Ikävöin hänen runojaan.


[19:31 16.6.2007] V.R.
mitäkö kuuluu?
ei mitään. ei vaan jaksa enää.

mutta missä on Valde Aho Tornion Karungista, käsityönä tehdyn tekstin valtias, kommenttien kuningas???


[14:40 19.9.2007] T.T.
Jaa. Kuuluu ihan hyvää. =) Olen kyllä aika uusi vielä täällä että varmaankaan kukaan ei pahemmin minua tunne. Kirjoittelen sen minkä kerkiän ja toivon että saan jotain lukemis kelpoista aikaiseksi.

Kaikkea hyvää jokaiselle aukealaiselle! Toivottavasti opin tuntemaan tulevaisuudessa teitä paremmin =)


[20:34 28.9.2007] J.T.
Kirjoittaminen jatkuu, joka päivä jotain pientä. Nyt jännittää, sain Uutismarkku lehteen oman runopalstan. Ensi viikon lehdessä ilmestyy ensimmäisen kerran :)


[22:15 28.9.2007] M.L.
blokki. sanat hukassa, herjaa.


[05:54 15.2.2008] A.V.
Opiskelu ulkomaassa ja arkikielen vaihtuminen englantiin sun muut tekosyyt ovat vähenteneet kirjoittamiseni lähes olemattomiin. Tai no esseetä engelskaksi syntyy vähän turhankin paljon, mutta fiktiota suomeksi ei juuri lainkaan. Ajattelin silti palata tänne vähän fiilistelemään runotyttö-aikoja, ja voipi olla, että vielä jonain päivänä julkaisenkin jotain, jos hyvin käy. Vaikka tällä hetkellä minkään järkevän tekstin tuottaminen suomeksi tuntuu jotenkin kovin vaikealta.

Ja Mica Virtasesta sen verran, että tiedän kyllä missä hän noin fyysisesti sijaitsee, eli hengissä on, mutta virtuaalisesta sijainnista en tiedä. Pitäänee vihjata, että häntä kaipaillaan täällä, jos joskus taas törmäilemme livenä, kun satumme samaan maahan.


[21:12 15.2.2008] K.K.
Melko hyvää kuuluu.

Runoja pukkaa kovempaa tahtia kuin koskaan. Ja oma tyylikin on lopulta kai löytynyt. Kirjoittaminen on tällä hetkellä hauskaa.

Proosan puolella on hiljaisempaa.


[23:23 17.2.2008] J.T.
Joskus kirjoittelin romaania. Nyttemmin ei oikein mitään. Aukeakin on jäänyt.


[21:24 19.2.2008] S.V.
Proosaa. Ensin innolla, sitten raivolla ja nyt olen kahta vaille valmis viskomaan mäjelle koko moskan.
Juu, päämääränä eräs kilpailu.

Runot ovat pidemmän aikaa olleet poissa, ehkä tukehduin kokeiluihini. Poetiikkani, jos sellaista koskaan ollutkaan, katosi lopullisesti. Tosin mielessäni sinertää pieni kokeilunhimo proosankin puolelle (eih, en anna periksi).

Proosaa en viitsi aukealle enää julkaistakaan. Runopuolella ei ole merkkejään, että jokin siellä liikahtelisi. Pelkkää kuollutta synapsilakunauhaa.
(tarkoitan siis oman runopääni puoliskoa)


[13:44 25.2.2008] H.S.
Mitäkö kuuluu? Sain juuri kuukausi sitten julkaistua esikoiseni Minerva kustannuksen kautta. Kritiikki on ollut pääosin hyvää, mutta sitä on ollut vähän. Julkkarit on pidetty ja arki taas alkanut.
Haluaisin alkaa kirjoittaa seuraavaa, mutta siihen on tullut joku jumi. Mitenkähän sen saisi pois?



[13:59 25.2.2008] S.T.
Wau! Onnea! Mahtava juttu! *hyppii*

Toisen kirjan jumin vältin itse sillä, että aloin _heti_ kirjoittaa sitä kun kuulin, että edellinen julkaistaisiin. Työstin sitä lähes päällekkäin ekan pumaskan kanssa. Lähetin sen eteenpäin lokakuussa, sen jälkeen on ollut takki aivan tyhjä ja hiljaa minäkin olen kun on juurikin tuo mainitsemasi jumi.

Ystäväni, kekä on kirjailija, neuvoi joskus käyttämään muita taiteellisia aistinautintoja kun tekstiä ei tule. Käski käydä konserteissa, leffassa, teatterissa. Kuunnella. Kaikelle aikansa, ehkä. Mutta hiljaa oleminen turhauttaa kun periaatteessa olisi mahdollista tehdä mitä vain. Mhh.

Ideoita otetaan vastaan tällä palstalla.


[16:14 25.2.2008] A.R.
Hyvin huonoa kuuluu kirjoitusrintamalle.
Tuskin edes enää olen mikään "kirjoittaja".


Terveisin: Joku joka joskus kirjoitti.




[20:33 25.2.2008] H.N.
Största möjliga tystnad. Nyt olen jo sentään lukenut jonkin sortin innostuksella vanhoja tekstejäni, joten taivaanrannassa ehkä jotain jo kajastaa. Tai sitten se on vaan seuraava tsernobyl.


[16:21 1.3.2008] M.M.
Hiljaista on, kovin hiljaista. Mitään ei synny, koska ei ole motivaatiota enkä kehity lainkaan. Kirjoittamalla kehittyy, mutta ei huvita kirjoittaa, koska en ole kehittynyt.

Liian kovat alemmuuskompleksit häiritsevät myös. Ja ohjauksen puute. Olisipa joku neuvomassa. Hmph, ei tästä tule mitään. Keskinkertaisuus on kohtaloni. *pientä angstia ilmassa*

Joskus kuului ihan hyvää mutta nyt olen tullut tuskallisen tietoiseksi siitä, että runoissani on ihan hirmuisesti parantamisen varaa, mutta en vain osaa korjata asiaa.


[09:47 3.3.2008] P.P.
Olen yrittänyt hioa nanowrimoa kasaan, siis sitä marraskuussa aloitettua tekstiä. Aina kun palaan siihen niin tuntuu kuin se olisi joka kerralla huonompi. Pitäisi kai ensin kirjoittaa koko juttu nopeasti valmiiksi ja alkaa sitten hiomaan sitä. Nyt keskeltä puuttuu yksi luku ja loppu ei ole valmis.



[11:14 3.3.2008] S.T.
NaNon kanssa tuntuu muuten minustakin samalta aina. Ja se pyörii kaiken aikaa mielessä. Silti ärsyttää. Ja ehkä juuri siksi.

Edellinen sivu  

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty