Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kuvataide
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Viimeisimmät keskustelut

ääni ja kuva

[22:18 8.9.2009] Tom Pesch
Voidaanko musiikilla, eli äänitaiteella ja kuvataiteella ajatella olevan jotain yhteistä? Minulle tulee äkkiseltään mieleen että molempien tuottamat elämykset perustuvat sarjallisuuden (rytmi), vaihtelun (väri ja sävel), sekä rajallisuuden (hiljaisuus ja negatiivinen tila) vaihtelujen hahmottamiseen ajassa. Kuitenkin musiikki synnyttää monesti helpommin tunnereaktioita, muistoja, mielleyhtymiä tai ajatuksia kuin kuva. Ainakin itselläni.

Miksi? Onko äänillä jonkinlainen suorempi yhteys tajunnan alakertaan?


[22:50 8.9.2009] T.U.
Ääni penetroituu aivoihin ilman aistinelinten tahdonalaista suuntaamista tai keskittämistä. Kuvaa joutuu "väkinäisemmin" tarkastelemaan, eli joudumme kääntämään pään ja tarkentaa silmät johonkin objektiin ennen kuin voimme etsiä merkityksiä.
Äänessä on myös niinsanottu aikatekiä mukana, joka kuljettaa aaltoja hetkestä toiseen. Kun taas kuva on staattinen.
Näin ollen ehkä video on lähempänä ääntä.


[14:40 9.9.2009] Tom Pesch
Kuvatkin luetaan tahdosta riippumatta. Tähän perustuu esim. piilomainonta. Tahdonalaista havainnointia ei tarvita.

Kuvataide, johon lukeutuu myös elokuvataide, on myös riippuvainen ajasta. Se ei ole niin ilmiselvää, sillä silmän liikkeet jäävät usein itseltä havaitsematta. Staattisenkin kuvan lukemiseen kuluu aikaa, sommittelua ei koskaan nähdä kerralla.

Itse asiassa näkeminen syntyy silmän pienistä liikkeistä. Näköhavainto siirtyy aivoihin vasta kun silmä liikkuu. Jos pystyisit pitämään silmäsi liikkumatta, et näkisi mitään.


[21:10 9.9.2009] T.U.
Juu ihminen ajattelee koko ajan jotain tahdosta riippumatta. Nähdessään valkoisen seinän ihminen ajattelee jotain minkä se valkoinen seinä on synnyttänyt sen päässä.

-Siis jos pysytään tossa sun alkuperäisessä kysymyksessä, jota itsekin olen joskus pohtinut:
Veikkaan että se johtuu ärsykkeistä. Fyysisellä tasolla kuva ärsyttää vähemmän ku ääni, kuvan on myös helpompi blokata.
Toisaalta ääni synnyttää kuvia, näin ollen jos kuva annetaan valmiina, on siitä vaikea muodostaa ns. omaa kuvaa. Ehkä ääni siten antaa myös enemmän tilaa assosioinnille ja näinollen on kiinnostavampi ja helpommin tartuttavissa.



[12:27 11.9.2009] P.P.
"Näköhavainto siirtyy aivoihin vasta kun silmä liikkuu."

Höpsistä. Näköhavainto siirtyy aivoihin valolle herkkien solujen avulla. Niiden toimintaa ei silmän fyysinen liike tai liikkumattomuus voi estää.


[19:32 11.9.2009] T.U.
Juu Tom tais tarkoittaa avaruudellista hahmottamista sillä silmän pienillä liikkeillä.


[22:52 11.9.2009] Tom Pesch
"Höpsistä. Näköhavainto siirtyy aivoihin valolle herkkien solujen avulla. Niiden toimintaa ei silmän fyysinen liike tai liikkumattomuus voi estää."

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/02/090212141156.htm


[10:43 12.9.2009] T.U.
Mielenkiintoista tutkimusta.


[09:51 16.9.2009] P.P.
Hiusten halkomista minun mielestäni.


[11:55 18.9.2009] Tom Pesch
Niin, keskustelua on turha käydä koska Paul Pekkarinen tietää aina kuitenkin totuuden.

Onpas täällä hiljaista...


[12:46 18.9.2009] T.U.
Niin, keskustelu itse aiheesta, joka on varsin mielenkiintoinen, loppui jossain tuossa 4.kommentin kohdalla.
Onneks on mahdollisuus keskustella aiheesta myös Aukean ulkopuolella.




[13:22 20.9.2009] S.H.
Olen aina silloin tällöin kiinnostuneena kuunnellut keskusteluja äänitaiteen ja kuvataiteen olemuksista. Äänitaiteen/musiikin edustaja tietenkin pitää ääni-ilmaisua rikkaampana ja vaikuttavampana ja kuvantekijä puolustaa visuaalista tehoa. Itse olen "epämusikaalinen" kuvantekijä, en osaa säveltää enkä analysoida musiikkia, mutta en anna sen haitata, onhan minulla korvat ja selkäranka, joiden kautta äänimaailma vyöryy sisälleni koko ajan. Osaan myös pysähtyä kuuntelemaan tarkoituksellisesti tai valikoivasti. Olettaisin visuaalisen maailman ja kuvan toimivan samoin kuvataiteeseen perehtymättömälle, vaikkakin eri kanavia pitkin. Mitään tieteellistä faktaa en tosin pysty oletukseni tueksi esittämään.


[02:40 26.9.2009] K.A.
"Minulle tulee äkkiseltään mieleen että molempien tuottamat elämykset perustuvat sarjallisuuden (rytmi), vaihtelun (väri ja sävel), sekä rajallisuuden (hiljaisuus ja negatiivinen tila) vaihtelujen hahmottamiseen ajassa."

hyvä pointti jo sinällään, joskin kuva hahmotetaan tilassa, musiikki ajassa, missä on minusta jotain suuntaa antavaa tämän suhteen tutkimisen kannalta. no, pedagoginen luonnoskirja ON kyllä varsinainen aarres. tuota, deleuze on kirjoittanut seuraavaa:"yksinkertaisin asia mitä boulez'n musiikista voidaan sanoa, pätee myös godardin elokuviin: kaikki on järjestetty sarjoihin, on perustettu YLEISPÄTEVÄ sarjallisuus." niin, siis jo mainittu sarjallisuus käsitteenä pätee kumpaisenkin lisäksi myös muissa taiteissa. mainittakoon nyt siis vaikka musiikin puolelta boulez'n (jonka sarjallisuus ei kyllä anna mitään tilaa)lisäksi vaikkapa webern, elokuvasta eisenstein, kuvataiteen saralta voipi mainita jokseenkin kotoisasti vaikka matti kujasalon jne. mutta siis yhdistäviä tekijöitähän on valtavan paljon sarjallisuuden lisäksi aina sommittelusta lähtien. itse tapaan värittää nuotteja jotta hahmotan helpommin mitä sävyä käytän milloinkin ja miksi. kokemisen tapa vain on eri, ja tämä nyt ei tarkoita sitä että musiikki on kuvataidetta ja päin vastoin. se miksi jompi kumpi vaikuttaa voimakkaammin/aiheuttaa parempia elämyksiä kuin toinen, on itselläni ainakin lopulta hyvin intuitiivista vaikka olen kuinka yrittänyt selvittää... äh, onpa väsy, tulin juuri retkeltä, rupean nyt nukkumaan. jatketaan nyt ihmeessä tästä.


[20:23 28.9.2009] K.A.
ei nyt oikeasti jätetä näin hyvää aihetta tähän. sanokaa nyt edes jotain prkl.


[14:20 29.9.2009] T.U.
Lähden itsekin nyt pahasti irti aiheesta..

Itselle oleellista taide-kokemuksen saavuttamiseksi teoksessa on (mediasta riippumatta) tila ja tyhjyys. Aivan kuten musiikkia säveltäessä tauot ovat tärkeämpiä kuin itse nuotit, tai vähintään yhtä tärkeitä, ovat kuvassa tärkeitä alueet jossa ei näennäisesti tapahdu mitään. Nämä alueet luovat perspektiivin ja mittasuhteet aktiivisille alueille. Nämä ovat niitä hetkiä tai kohtia jonne kokija pääsee helikopterin tavoin laskeutumaan.
Kuvan säveltäjän, tai musiikin piirtäjän ei kuuluisi mielestäni käskeä katsojaa, vaan pikemminkin kehottamaan, tai johdattelemaan. Kyseessä ei ole tekijän, mieluumin kokijan monologi. Parhaimmassa tapauksessa dialogi.

Hyvä kuva tuottaa itselleni synestetisiä kokemuksia. Pystyn vahvan kokemuksen kautta kuulemaan siis kuvan äänen. Sama tapahtuu musiikin kanssa (jokseenkin helpommin), näen kuvia.
Toimin itse kuvataiteen, musiikin ja teatterin aloilla, minkä katson eduksi nykytaiteen ymmärtämisessä. Teokset ovat kerrostuneita ja kerrokset menevät toistensa läpi ristiin rastiin, ne ovat eräänlaisia mediapommeja, ja usein täyteen ahdettuja - Tyhjiä alueita on yhä vaikeampi nähdä tai kuulla.
Toisaalta nykyihminen tai youtubenuori kasvaa ja herkistyy tälläiselle pommitukselle.
Meidän vanhuksien (itse 28v :D) pitää vaan pysyä mukana.


[16:47 29.9.2009] K.A.
saatan olla hakoteillä tämän tila-tyhjyys-asian kanssa, mutta siis mikäli käsitin oikein niin:
silti moni "täysi" taiteen esittely, olipa se sitten cecil taylorin kuunteleminen tai boschin tai arcimboldon katselu aiheuttaa myös vahvoja kokemuksia (okei huonot esimerkit "täydestä maalauksesta mutta ekat jotka tuli mieleen), itselläni jopa fyysisiä kokemuksia, joiden kautta niitä on helpompi käsitellä. synestesia on kyllä mahtava juttu jos sellaisia piirteitä ilmenee, aistia kuvan rytmi ja sävyt äänenä, mahdollisesti kokonaisena äänitaideteoksena, tai toisinpäin kuten esim kandinsky kuuli äänen/musiikin väreinä sävyinä ja rakenteina. mutta siis musiikilla ja kuvataiteella (eivätkä nämä ole ainoat taiteet) voidaan ehdottomasti ajatella olevan paljon yhteistä. kuvan ääni taas... tai musiikin kuva... no, alain koulutuksen ei ehkä pitäisi rajoittua pelkästään siihen yhteen, vaan antaa esim edes jonkinlaisia perustavanlaatuisia ja yleissivistäviä kursseja kumpiinkin suuntiin tms. kaikenhan voi kuitenkin löytää vaikka mitenkä myöhään.


[13:17 6.10.2009] J.H.
Kaikki aistit kivasti pörhöllään on kiva olla. Täydentävät toisiansa. Vallan huisaa samaan aikaan kuunnella mukavata mussiikkia, kattella miellyttäviä kuvia syöden/juoden ja ottaa vastaan oraaliseksiä.


Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty