Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/valokuvaus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Viimeisimmät keskustelut

Arkkitehtuurivalokuvauksesta

[07:48 22.9.2010] T.J.
Kotikaupungissani kaavaillaan hanketta tallentaa tämän hetken ydinkeskustan arkkitehtuuria museoarkistoja varten. Mitä asioita tulisi huomioida oikein tehdyssä kaupungin arkkitehtuurivalokvauksessa?

Tietenkin pystylinjojen tulee olla suoria koko matkalta. Normaalissa Suomalaisessa kaupungissa tämä ei ole järin vaikeaa, koska rakennukset ovat kohtuu matalia. Photoshoppi auttaa poistamaan linssin tynnyriefektit.

Valon tulisi ilmeisesti olla kohtuu tasaista? Mittakaava on tärkeä asia arkkitehtuurissa. Eli onko rakennus ihmisen mittakaavassa. Tässähän auttaa, jos kuvassa on ihmisiä tai auto. Olen pannut merkille, että kuvat ovat monesti läpitarkkoja.

Kuva-aiheet ja kuvakulmat ovat onneksi samoja kuin mitä vanhoissa museon valokuvissa. Kaikki neuvot otetaan vastaan kiitollisena.


[20:42 22.9.2010] J.P.L.
Aika turha paikka tämä aukea kysellä tällaisia ;)


[11:46 23.9.2010] T.J.
Olet, Jussi, luultavasti oikeassa. Tosin täällä tuntuu olevan asiantuntijoita aiheesta riippumatta. ;)

Pro-kuvaajat sanovat kuitenkin, että hommaa palkkikamera ja opettele käyttämään.


[16:05 23.9.2010] ep
Ei se niin nuukaa ole, värit kohdilleen ja linjat suoriksi. Arkkitehtuurikuvat on aina läpitarkkoja.
Valo on toki tärkeää, mutta siinä kuvataan mitä on saatavilla. Siniset hetket kannattaa käyttää hyödyksi ja vallitseva valo yleensäkin.
Katsele muiden kuvaajien tuotoksia vaikkapa http://www.jussitiainen.com/


[09:52 19.12.2010] T.J.
Lightroom 3:sta löytyi hieno ominaisuus: Sillä voi suoristaa eteen tai taakse kaatuneet linjat pystysuoriksi. Yhden kuvan säätämiseen menee noin 2min.


[12:32 19.12.2010] M.B.
Ohjelmallisesti suoristetut linjat ovat aina keinotekoisia, arkkitehtuurikuvauksessa ne tulee kuvata kerralla suoriksi. Jos ei käytä palkkikameraa eikä sen "köyhän miehen" vastinetta perspektiivinkorjailuobjektiivia pitää käyttää muita keinoja.

Ensimmäinen asia on panna kamera vaakasuoraan, sekä kuvan alareunan suuntaan, että objektiivin lävistäjäakselin suuntaan. Se onnistuu yleensä jo tuollaisella pienellä lisälaitekenkään laitettavalla kahteen (mahdollisesti kolmeen) suuntaan näyttävällä vesivaalla (kolmisuuntaista ei tarvitse kääntää pystykuvia varten, muuten kahteen suuntaan toimiva riittää). Jalustassa oleva vesivaaka ei auta, kuulpäänkin vesivaaka on ongelmissa pystykuvissa.

Jotta kameran saa asetettua vaakasuoraan tarvitaan kunnollinen jalusta. Se tarvitaan myös siksi, että terävyysalueen varmistamiseksi on voitava himmentää riittävästi eikä ISO-arvoa ole syytä kasvattaa korkeaksi, arkkitehtuurikuvissa ei saa olla kohinaa. (terävyysaluetta ei voi säätää muutoin kuin himmentämällä, elle käytössä ole palkkikameran kallistusmahdollisuuksia tai TS-objektiivia)

Koska kameraa ei saa kallistaa joudutaan kohde yleensä kuvaamaan suhteellisen kaukaa ja kuvaaminen onnistuu yleensä vasta laajakulmalla. Kuvaan tulee yleensä turhaa etualaa, joka sitten rajataan kuvankäsittelyssä pois. (palkkikameran sivuttaissiirrot ja perinteiset perspektiivinkorjausobjektiivit tekevät tämän jo kuvausvaiheessa, objektiiveilla on lopullista kuva-alaa suurempi piirtoympyrä ja sivuttaissirroilla valitaan haluttu kuva-ala, rajaus siis tehdään jo kuvausvaiheessa).

Vaikka kuvaus joudutaan useimmiten suorittamaan laajakulmaobjektiivilla ei sitä pidä suorittaa millään äärimmäisyyksiin menevällä laajakulmalla, rektilineaarinen kuvaus (suorakulmainen kuvaus) aiheuttaa laajkulmalla vääristymän, jolla ei sitten ole mitään tekemistä objektiivin piirtovirheen kanssa. Kuvan reuna-alueella metrin etäisyys kuvautuu erilailla kuin keskustassa, jos tämä piirre halutaan eliminoida päädytään ekvilineaariseen kuvaukseen - kalansilmäobjektiiviin, tasogeometria vaan on sellaista.

Perspektiivivaikutelmahan ei sitten mitenkään riipu käytetyn objektiivin polttovälistä vaan kuvan eri osien suhteellisesta etäisyydestä kameraan, siis laajakulmalla otetusta kuvasta rajattu osa on perspektiiviltään aivan samanlainen kuin telellä otettu kuva, jos kameraa ei siirretä. Eri asia on, että ahtaassa paikassa ei kapean kuvakulman tuottavalla telellä saa kohdetta aina mahtumaan kuvaan. Perspektiivivaikutelmaan on kuitenkin arkkitehtuurin dokumentoinnissa syytä kiinnittä huomiota ja muistaa, että kysymyksessä on dokumentaarinen kuvaus, ei luova taide.


[19:49 29.12.2010] T.I.
Referenssejä:
www.iwan.com
www.archdaily.com


[08:45 30.12.2010] T.J.
Kiitos Mikko hyvistä neuvoista!! Kiitos Tomi! Luin kertaalleen Mikon tekstin. Luen töiden jälkeen vielä ajatuksen kanssa uudelleen ja jatkan siitä Tomin linkeillä...


Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty