Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Viimeisimmät keskustelut

Neuvokaa

[09:11 16.2.2013] M.L.
Vaikka minun tulevaisuuteni on jo mennyt, niin olisin kiitollinen kaikista neuvoista ja opastuksista kirjoittamisen suhteen. Pelkkä,
"paskaa, hyvää" ei vie eteenpäin. En loukkaannu enkä (enää) masennu vaikka runoni eivät sellaisenaan kaikille kelpaisikaan.


[20:03 19.2.2013] Joni Vähä-Lassila
älä yritä liikaa luoda, keksiä tai filosofoida. kaiva runot esiin itsestäsi.

jos haluat kirjoittaa "juon maitoa", älä kirjoita "nautin eläimestä puristettua valkoista nestettä", vaan kirjoita "juon maitoa".

kokeile. anna mennä.

liiku maan pinnalla. suuret sanatkin mahtuvat sinne. älä rakenna freskoa taivaalle.

kirjoita paljon. juo kahvia. kuuntele musiikkia.

ps. "Vaikka minun tulevaisuuteni on jo mennyt" on hieno alku sama mille tekstille. taidankin varastaa sen.


[11:19 21.2.2013] V.A.
Toivoisin, että tälle sivustolle joku antaisi piristysruiskeen.

Täällä aukeassa ei kyllä kummemmin kirjoittajana kehity, kun saa jatkuvasti moitetta moitteen lisäksi.

Rehti kannustus puuttuu lähes tyystin.


[12:43 21.2.2013] Joni Vähä-Lassila
parhaat kommentit ovat rehellisiä ja rakentavia. olantaputtelu-mentaliteetilla kukaan ei kehity, mutta myös moitteet olisi tärkeää perustella. loppupeleissä kirjoittaja on kuitenkin yksin ja hänen täytyy uskoa itseensä ja tekemiseensä.


[16:57 21.2.2013] M.L.
Valden toivoma piristysruiske voisi syntyä vaikka tämän kaltaisesta keskustelusta jota juuri käymme. "Ahaa" ei synny siten että jokainen sanoo toiselle: hieno runo. Joskus yksikin vinkki voi pelastaa koko runon/tarinan.
Kannustus, se voi tapahtua myös kritiikin kautta, mutta kuinka se ilmaistaan on ratkaisevaa. Toinen ratkaiseva seikka on vastaanottajan sietokyky. Kyvyttömyys olla aidosti iloinen toisen osaamisesta, ja sen ilmaiseminen on toinen juttu. Sitä kutsutaan kateudeksi ja se ilmenee räävittöminä palautteina.


[08:20 23.2.2013] Joni Vähä-Lassila
räävitön palaute voi olla räävitöntä palautetta tai kateutta - kuka tietää. on hienoa löytää ja lukea runo joka räjäyttää mieltä. voi sille joskus manata, että miten en ole itse tuota ajatellut, mutta myös superlatiivit ovat paikoillaan ja hyvän runon lukeminen antaa virtaa omaan tekemiseenkin. onkin valitettavaa, että näitä kohtaa aukeassa nykyään varsin harvoin. mutta toki aina silloin tällöin - äkkiarvaamatta.


[22:12 25.2.2013] J.N.
Myös osaaminen voi olla palautteen saamisen este. Jos ei tekstissä ole varsinaisesti mitään vialla, on vaikea antaa muutosehdotuksia. Silloin homma menee enemmän mielipidekysymykseksi tyylivalinnoista.

Joskus auttaa se, että kirjoittaa sellaisella tyylillä, joka ei ole omin. Altistuu virheille ja samalla altistuu suoralle palautteelle.

Teksti voi onnistua tahallaan tai vahingossa. Jos se on tahallaan hyvä, ei palautteesta ole paljonkaan apua. Kaikki näkevät mikä siinä on hyvää, eikä sitä tarvitse toistaa.

Vahingossa hyvä on siinä suhteessa parempi, että täytyy pysähtyä oikein miettimään, että miksi kummassa se on niin onnistunut. Silloin voi syntyä keskustelua ja suurta erimielisyyttä.


[23:44 1.3.2013] P.P.
Minusta parhaimmat kirjoittajat tietävät itse onko teksti hyvää vai ei. Jos sitä ei tiedä itse niin silloin on varmasti todella hankala pyrkiä hyvään lopputulokseen tai kohti sitä kirjoittajana. Uskon myös, että ensimmäinen askel kirjoittajalle on tietää mitä haluaa sanoa. Jotkut eivät tiedä edes sitä. Sen jälkeen onkin sitten löydettävä oikeat sanat.


[09:03 2.3.2013] S.R.
Huomenta!

Aika lailla samoin ajattelen kuin Paul tuossa eilen illalla :))). Mutta jos ns. "itse tietää", että tässä on hyvä teksti, voi ajautua siihen, että kuvittelee kaiken omasta virtuaalikynästään lähtevän olevan kuolematonta ja hienoa. Silloin olisi hyvä, että mahdollisimman moni "erilainen" lukija sanoisi asiasta jotain.

Joillakin foorumeilla (täällä en sellaista ole huomannut) on sellaisia lukijoita, jotka syystä tai toisesta eivät halua nähdä mitään hyvää jonkun tietyn ihmisen kirjoituksissa. He eivät siis halua nähdä metsää puilta.

Heidät oppii pian tuntemaan ja jättämään omaan arvoonsa, mutta jos ainoa palaute tulee heiltä, voi se myös vääristää kirjoittajan käsitystä omasta osaamisestaan. Useinhan hyvän ja kannustavan palautteen antaminen on paljon vaikeampaa kuin haukkuminen ja teilaaminen.

Jos haukut ja teilaukset ovat ainoita asioita, joita tekstistä sanotaan, voi se masentaa sellaista kirjoittajaa, joka ei ole aivan varma "osaamisestaan". Ei se oman tuotoksen esille ja kaikkien arvostelun kohteeksi laittaminen nimittäin aina niin helppoa ole! :)))


[23:11 2.3.2013] P.P.
Sehän on jo puoli voittoa jos tuntee, että on luonut jotakin hienoa. Mieluummin vaikka kuvittelee niin sen sijaan, että joutuisi kyselemään, että mikä omassa tekstissä on huonoa ja mitä pitäisi tehdä. Eihän siihen ole olemassa mitään yleispätevää vastausta.


[18:48 3.3.2013] K.U.
No ei sitä aina itse tiedä. Mulla on tullut monta yllätystä, joko jostain omasta miestäni keskinkertaisesta on pidetty tosi paljon ja joskus omasta mielestäni hyvä on saanut huonot pisteet ja kritiikkiä. Juuri siksi rehellinen palaute on tärkeää ja siitä oppii, mutta kiva on tietenkin kiitostakin saada. Pyrin itse aina vastavierailemaan niiden sivuilla, jotka ovat kommentoineet töitäni.


[09:27 7.3.2013] Joni Vähä-Lassila
runojen kohdalla palaute herättää näkemään ilmiselvät puutteet ja miettimään vaihtoehtoratkaisuja.

vaikka palaute jakautuisi miten tahansa, ei kirjoittajalla ole muuta mahdollisuutta kuin seurata omaa vaistoaan ja näkemystään subjektiivisten mieltymysten kentässä, sillä hän ja vain hän kirjoittaa tekstit ja tekee niistä juuri tietynlaisia.

on tiedettävä mitä on tekemässä tai ainakin tiedettävä milloin on tehnyt jotain oikein, muuten on hukassa.


[20:07 11.3.2013] J.N.
Paul oikeastaan puhuu tuossa useammasta eri asiasta päällekäin. On eri asia tietää mitä tahtoo sanoa ja tietää mitä muut tahtovat kuulla.

Voihan sitä sanoa asiansa juuri niin oivallisesti kuin on tarvis, mutta aihe vaan ei liikauta ketään. Ylevää tietenkin olisi keskittyä siihen mikä itselleen on mielenkiintoista, mutta valittattavan usein täytyy oppia "kosiskelemaan" lukijoita - ei oman elämänsä makuisella, vaan melko yleisen elämän puitteissa oivaltavalla materiaalilla.

Pitää ikään kuin elää sellainen elämä, jossa on paljon yhtymäkohtia muiden (kirjallisuudesta kiinnostuneiden) ihmisten elämään.


[11:05 13.3.2013] P.P.
Tuohan on vähän sama asia kuin se, että säveltää musiikkia jonka olettaa menestyvän. Mukaan varmoja hittiaineksia niin ihmiset tykkäävät.


[12:19 15.3.2013] J.N.
"Tuohan on vähän sama asia kuin se, että säveltää musiikkia jonka olettaa menestyvän. Mukaan varmoja hittiaineksia niin ihmiset tykkäävät."

Edgar Allan Poe kirjoittaa eräässä esseessään, että hänen suosituimmat novellinsa ja myös runo "Korppi" olivat hänen tietoisesti yleisöä kosiskelemaan tekemiään tekstejä. Joskus se vain menee niin että täytyy tarkoituksella kirjoittaa hittejä. Niiden ansiosta sitten joku saattaa tutustua myös kirjailijan korkealuokkaisempaan materiaaliin.


[06:41 7.8.2013] K.M.
Olen saanut kirjoistani kommenttina parhaalta ystävättäreltäni: minusta oikeat kirjat ovat paksumpia ja kovakantisia, tämä on niin laiha, ettei kiinnosta avaamaan! En aikaisemmin ollut tietoinen, että luettavassa pitää olla vähintään 300 sivua, ennenkuin kannattaa lukea!
Että....kritiikkiä on kaikenlaista..käsitys ystävän henkisestä tasosta muuttui sillä lauseella. En vain kyennyt ottamaan vastaan rakentavana kritiikkinä.


[05:48 10.8.2013] O.L.
Mitä sää Markku angstaat? Ihan hyvin sä vedät. Lisäksi osaat ja jaksat kommentoida vaikka se kommentointi ei yleensä anna vastakaikua, niin se vaan on. Tyydytä ensin ittes ja hae sitten ymmärrystä muilta. Itse olen jo lakannut sen hakemisen se on hyödytöntä. Et saa täältä koskaan sellasta vastakaikua mitä haluat. Tää on nyt vaan sellasta. Älä masennu vaikka tosin masennus on yksi lyriikan kiehtovampia elementtejä. Jos osaat mielestäsi kirjoittaa niin tee se. Kirjoita runo ja tiivistä ja tiivistä vielä. Älä kirjoita turhia sanoja äläkä usko ketään. Älä ole suisidaalinen koska ei se auta ketään ymmärtämään sinua. Olet itse valinnut "tiesi" (olen fatalisti) jatka sitä ja kulje ja kulje. Mene luolaan ja istu siellä ja tule parempana ulos ja jos et jaksa niin jää sinne. Istu siellä kivien keskellä ja muutu kiveksi tai aukaise viitasi ja ole Ronin mutta jatka elämääsi koska kuolemastasi ei ole muuta kuin surua heidän kauttaan jotka uskoivat sinuun ja rakastivat kuten omaansa.

Tulevaisuutesi ei ole mennyt, se on vasta alussa!


[11:35 11.8.2013] V.A.
Minä mokoma alan olla ikäni vuoksi jo jäänne menneiltä ajoilta. Tumput suorina tollottelen ja ihmettelen maailman menoa ja tuloa.

Lienee yks hailee, mitä kukin täällä puuhailee, kunhan aikansa joten kuten kulumaan saa.


Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty