Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/valokuvaus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Viimeisimmät keskustelut

Miksi "pron" pitäisi päästä syömään kaverieni häihin?

Edellinen sivu   Seuraava sivu  



[18:02 30.8.2007] T.R.
Toisaalta myös lehtiin pätee sama kuin vaikkapa hääkuvaajiin. Loppuasiakas sanoo aina viimeisen sanan. Jos loppuasiakas ei ole valmis maksamaan laadukkasta valokuvasta ja arvostaa enemmän journalistista laatua, lehden ei kannata panostaa laadukkaaseen kuvajournalismiin. Ovatko kuluttajat valmiita maksamaan lehdestään enemmän, mikäli siinä olevat valokuvat ovat ammattilaisen ottamia?

Ennen muinoin oli paljon sanoma- ja aikakausilehtiä, jotka olivat ylpeitä laadukkasta kuvajournalismista ja tämä näkyi myös levikissä. Lukijat palkitsivat lehdet kuvistaan ostamalla lehteä.

Eli tässäkin tapauksessa me lukijat olemme loppukädessä vastuussa kuvien tasosta. Meidän tulee vaatia parempaa kuvaa ja kiittää myös niitä lehtiä, jotka panostavat kuvajournalismin tasoon. Eli antakaa arvoisat hyvän kuvan ystävät palautetta lehtien toimituspäälliköille. Sekä positiivista että negatiivista.


[20:07 30.8.2007] J.M.
Kuka jättää hesarin tilaamatta huonojen kuvien vuoksi? Tai kuka ihastelee iltiksestä kansikuvia?

Vastuun sysääminen lukijoille toimii vähän kehnosti, jos multa kysytään. Mitä tehdä kun kymmenen prosenttia lukijoista välittää hyvistä kuvista tai edes piittaa niistä, ja loput viis veisaavat? Kansahan tietää. Useimmille kyllä riittää, että kuvien kasvot on tunnistettavia - vaikkakin jälkikäteen photarissa dodgetettuja huonon valotuksen vuoksi. :)

Tarviiko niiden lehtien edes miellyttää alan harrastajia ja hyvän kuvan ystäviä? Onhan meillä sentään National Geographic... Valitettavasti se ei hirveen ajankohtanen oo, joten Kaleva täytyy pitää tilauksessa.


[21:16 30.8.2007] V.F.
Keskivertokuluttaja ei osa aktiivisesti lukea valokuvaa (ei sitä osaa valtaosa valokuvaharrastajistakaan), hän tekee sen aitajuisesti. Mikäli kuva vangitsee lukijan aiheeseen, hän lukee jutunkin, mutta jos kuva on huono, saa otsikko olla todella hyvä, tai aiheen hyvin kiinnostava, että jutun lukee.

Tällöin lukija ei osaa myöskään vaatia hyviä kuvia.

Kuvan laadun suhde jutun lukemiseen on kyllä lehtitaloilla tiedossa, mutta koska se vaikuttaa vain hyvin vähän tilaajamääriin, on siitä helppo säästää, jotta saadaan voitto maksimoitua. Kuluttaja ei edes tiedä, mistä hän jää paitsi.

Itse huomaan tämän hyvin selvästi lukiessani Keskisuomalaista koulussa. Lehti tulee "luettua" hyvin nopeasti, vaikka sinänsä valtaosa aiheista on niitä samoja, jotka luen koulun jälkeen hesarin a- ja b-osista (kun en niitä useimmiten ehdi ennen koulua lukea) Keskarista en edes lue inserttejä, kun kuva ei toimi.


[20:56 31.8.2007] Elwood
hesus sentään..häät ovat häät, niihin ei ammattilaisia tarvita (paitsi siihen -yhteen- kuvaan). Lehdistö on ihan IHAN eri juttu!

"vaihtakaa alaa"
yeah right.

En ole ammattilainen. Kuitenkin TIEDÄN että tuo ei toimi.
Ammattilaisia tarvitaan joka alalla. En tiedä mitä sinä Mikko luet tai olet lukenut mutta et varmaankaan pitäisi paljoa työttömyydestä?
Monet ovat todellakin lukeneet itsensä valokuvaajiksi, ja heidän työt hupenevat hupenemistaan digikameroiden ja uusien 'valokuvaajien' myötä. Hinnat painetaan alemmas kokoajan ja (suomessa) ei piitata enää laadusta.

Millä alalla sinä olet tai millä linjalla? -Tästä ketjun aloittamisesta kyllä huomaa että et paljoa piittaa valokuvauksesta...

(yks juttun muutes... pitäkää hitlerit/stalinit/sovjetit/diktatuurit jne veke keskusteluista.. ok? ja älkää takertuko yksittäisiin sanoihin tai lauseisiin. -thnks.)


[00:21 1.9.2007] O.K.
Elwood,

Asiakkaat eivät ole mitään hyväntekijöitä, joilla on jokin moraalinen vastuu pitää valokuvaajat leivässä. Tai toisinpäin käännettynä, valokuvaaja ei ole hyväntekeväisyyden kohde, joka odottaa tulevansa syötetyksi, kun on nyt kerran koulutuskin hankittu. Valokuvaus ei ole arvo itsessään. Maailma ei toimi niin, vaikka kuinka toivoisi. Tosimaailmassa on ongelmia, ja omista päätöksistä on kannettava vastuu.


[03:12 1.9.2007] Mä vaan taas
Markkinatalouden huonoin lenkki onkin asiakas, sillä asiakas on aina väärässä. Siinä on ammattilaisen paha markkinoida hyviä valokuvia kun asiakas haluaa jotain ihan muuta.

-asiakas on se joka maksaa kuvan. Jos minä maksan jostain mitä haluan, ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä minun PITÄISI haluta, vaan oma mielipiteeni on se joka ratkaisee. Minähän sen pidän, minkä maksankin. (kuvainnollisesti siis., voihan se tulla lahjaksikin, mutta se on silloin minun antamani persoonallinen lahjani ja lahjahevosta ei ole suuhun katsominen!)

Asiakas on AINA oikeassa loppupelissä.


[03:14 1.9.2007] Mä vaan taas
Ne jotka väittää että niiltä syödään leipä on yksinkertasesti niin huonoja valokuvaamaan ettei niillä riitä asiakkaita tai sitten ylihinnoittelevat itsensä. Tai molempia.

- he eivät osaa markkinoida itseään ja omia kuviaan. Voivat he olla huonoja kuvaajiakin, sitä en kiellä, mutta etupäässä tuota mitä eellä sanoin. Markkinointi ja asiakaspalvelu on kaiken a ja o.
Tiuskiva ihminen ei menesty!


[03:23 1.9.2007] Mä vaan taas
Tom Pesch: Siinä on ammattilaisen paha markkinoida hyviä valokuvia kun asiakas haluaa jotain ihan muuta.

- ei ole ammattilainen silloin osannut myydä kuvaansa. Tämä selvennöksi edelliseen.
Myyjä ei ole osannut kertoa RIITTÄVÄN hyvin riittävän selkeästi, MIKSI hänen kuvansa on EHDOTTOMASTI parempi, kuin jonkun muun ottama?
Joidenkin kannattaisi käydä lukemassa muutakin kuin sarjakuvia, esimerkiksi markkinatietoutta ja hyvästä asiakaspalvelusta.


[03:27 1.9.2007] Mä vaan taas
14:42 28.08.2007] Olli Kuitunen []
"Blaa blaab laa."

Tuosta voi jo vetää johtopäätöksiä. ;)


-niin voi, jätkällä ei ole harmaintakaan aavistusta oikeasta kaupankäynnistä ja siihen liittyvistä markkinoinneista, asiakaspalvelusta puhumattakaan, jne jne.


[03:55 1.9.2007] Mä vaan taas
Siinä tapauksessa me kaverit jotka olemme ystävillemme luvanneet hoitaa kyseisen kuvauksen, silloin me tavallaan syömme tuon ilmoituksella töitä hakevan kuvaajan leipää, Eiköstä:)


-jokatapauksessa se on asiakas joka päättää loppupelissä kenet ottaa kuvaajakseen. Asiakkaan oma valinta. Ellei sitten ammattilaiskuvaaja saa muutakin aikaiseksi kuin yhden lehti-ilmoituksen ja täten saa kuvausta haluavaa haluamaan itseään kuvaajaksi.

Katsotaan asiaa vaikka siltä kantilta, että mistä itse ostat leipäsi tai jonkun tietyn elintarvikkeen? Minä ostan sieltä mistä saan hyvää palvelua ja edullisesti. JA se leipäkin maistuu hyvältä. Saman leipomon tekemää, eri paikasta eri hintaan vaan ostettuna. Hymy kaupan päälle, ei paha?

Tiesittekö että amatöörikuvaaja voi olla yhtä hyvä kuin ammattikuvaaja? Hän ei vain ole saanut paperia jostain koulusta tms, siitä että osaa asian aivan yhtä hyvin kuin ammattilainenkin.

Amatöörit ovat usein kohteliaita, ja nöyriä asiakkaisiinsa. Ammattilaiset arvonsa tuntevia öykkäri-marttyyreja. (se on täälläkin jo muutamaan kertaan nähty erään herran taholta) Itse ostan mieluummin vaikka vähän huonomman tuotteen, jos saan ystävällisen ja luotettavan palvelun ja jopa palautusoikeuden. (säännöt sanelee asiakas, tai niitä voi sille ehdottaa itse).

Asiakaspalvelu on nykymailmassa kaiken A ja O!
Öykkäröimällä ja pelkällä tuotetuntemuksella ei pärjätä.


[04:05 1.9.2007] Mä vaan taas
TERO RANTARUIKKA! Hyvä! Juuri noin!
Hääkuvauksessa varsinkin! Ei vois kukaan tuota paremmin enää sanoa. Kuva sedästä joka kuoli, samantekevää onko siinä yks ylimääräinen käsi liikaa tai kuva on vinossa...
OIKEIN HYVÄ VASTAUS!


[04:20 1.9.2007] Mä vaan taas (viimeisen kerran nyt)
"Monet ovat todellakin lukeneet itsensä valokuvaajiksi, ja heidän työt hupenevat hupenemistaan digikameroiden ja uusien 'valokuvaajien' myötä. Hinnat painetaan alemmas kokoajan ja (suomessa) ei piitata enää laadusta."

-se on voi voi. Olis ehkä kannattanut ennen ammattiin lukemistaan ottaa selvää siitä kannattaako se ammatti vai ei? Onko alalle kysyntää?
Itse vaihdoin alaa (opiskelin uuden alan), kun huomasin että omalla alallani oli ylitarjontaa työntekijöistä ja kun en saanut enää koulutustani ja työkokemustani vastaavaa palkkaa mistään.
Kannattaisi valittajien tehdä ehkä sama homma perästä?



[09:27 1.9.2007] Elwood
en ikinä väittänyt kenenkään olevan 'hyväntekijä', ja pelkät paperit jotka sanovat jonkun osaavan valokuvausta eivät riitä.
jos osaa markkinoida kuviaan ja itseään ei tarvitse mitään papereita, ja vaikka olisikin paperit niin pitää kuitenkin tietää minne niitä kuvia myydään.
Se kellä on 'oikeus' mihinkin kuvausduuniin on kiva kysymys. En palkkaa ammattilaista jos haluan kuvan otettua koirastani tai autostani.
Jos menen naimisiin niin katson hintoja. Jos siis menen kirkossa naimisiin..
Ainakin menisin studioon ottamaan yhden kuvan, maksoi se sitten 20 tai 50 evroa.

kyse on siis HÄÄkuvista, eikö niin?
-niistä sanon että ei väliä, kalliita ammattilaisia ei varmaan tarvita. En itse maksaisi paljoa niistä kuvista ja sanoisin että monella ei olisi varaa.

LEHTIkuvat taas ovat ihan eri asia. Lehteen ei saa kuvata kukaan muu kuin ammattilainen. Jos ostan lehden niin haluan lukea kunnon tekstejä ja katsella kunnon kuvia.


"Olis ehkä kannattanut ennen ammattiin lukemistaan ottaa selvää siitä kannattaako se ammatti vai ei? Onko alalle kysyntää?"

digikamerat ovat tulleet markkinoille alle kymmenessä vuodessa. Monet valokuvaajat lukivat tittelin itselleen jo 70-80-90 -luvulla, en tiedä josko valokuvaaminen silloin kannatti, mutta sen tiedän että tienasi sillä ennen digiaikaa enemmän kuin nykyään.

Asiakas on aina väärässä..en tiedä. Asiakas on yleensä vain tyhmä.
Se joka markkinoi tuotteitaan eniten, olivat ne miten surkeita tahansa, saa ne myytyä.


[11:13 1.9.2007] T.R.
Aika moni on täälläkin sanonut hääkuvasta, että mitä siitä maksamaan. Potretti jossain studiossa ja sitten kaveri häihin kuvaamaan.

Miettikääpä huviksenne, kumpi on ajansaatossa arvokkaampi. Se studiossa tai koivua vasten otettu poseerattu potretti vai 300 ammattilaisen ottamaa kuvaa hääjuhlasta. 300 kuvaa, mistä välittyy tilaisuuden tunnelma ja jotka ovat täynnä aitoa tunnetta. Liian usein näkee sellaisia hääpotretteja, missä selkästi näkyy stressi ja jännitys tulevista häistä. Voin sanoa, että hääjuhlissa kuvaaminen vaatii niin penteleesti ammattitaitoa, että mieluummin jätän vaikka koko potretin ottamatta ja panostan itse tilaisuuden kuvaajaan. Ja niissä juhlakuvissa maallikkokin voi tehdä eron osaavan kuvaajan ja räpsijän välillä. Ammattilainen osaa ennakoida tilanteita, etsiä tunnelmia ja tallentaa tunnelmat teknisesti taidokkaasti. On myös ilo seurata sosiaalisesti lahjakkaan ammattikuvaajan työskentelyä hääjuhlassa.

Katsokaa vaikka tuolta vähän esimerkkiä maailmalta:
http://www.altf.com/
Ja kotimaassakin osataan:
http://www.eeropykalainen.net
http://www.haakuva.com


[11:13 1.9.2007] J.M.
Joku ihmeen innokas nimetön:
"Kuva sedästä joka kuoli, samantekevää onko siinä yks ylimääräinen käsi liikaa tai kuva on vinossa..."

Joo, kunhan on hyvä kohde, v*ttuako väliä, miten se on kuvattu? Khamoon, jotain rajaa. Eikö sekin kuva ois parempi, jos se ois oikeesti onnistunut ja että sedän kasvoilla ois edes joteensakin arvokas ilme - eikä silmät kiinni tai räkä poskella?

Itsensä markkinointi... Eli toisen ihmisen laskelmoitu ja kylmä kusettaminen? Sehän se on, tään maailman ylevin tavoite.


Sama hemmo jatkaa:
"Asiakaspalvelu on nykymailmassa kaiken A ja O!
Öykkäröimällä ja pelkällä tuotetuntemuksella ei pärjätä."

Ja joka viestin perään joku tiukka laini suoraan ku puskaradion lähetyksestä...

Asiantuntemus ja täten tietysti tuotetuntemus on se A ja O. Eikö se ois fiksuinta? Eikä se todellakaan tarkoita automaattisesti öykkäröintiä - miksi käytit niitä vierekkäin samassa lauseessa ja rinnastit ne? Asiakaspalvelu on jotain, mikä vain helpottaa asiakasta.

Laiska on se, joka asiakaspalvelun ja tehokkaan itsemarkkinoinnin taitajaan lankeaa.


[11:18 1.9.2007] T.R.
>Joo, kunhan on hyvä kohde, v*ttuako väliä, miten >se on kuvattu? Khamoon, jotain rajaa.

Pointti oli siinä, että jos kuvassa morsian halaa viimeistä kertaa seuraavalla viikolla sydänkohtaukseen kuollutta setäänsä, niin haluaisiko morsian kuvan huolimatta siitä, onko kuva vinossa, tärähtänyt tai alivalottunut. Kuvaaja ei voi tuossa tilanteessa arvata, miten arvokkaaksi se deletoitu kuva saataisi saajalleen olla. Siinä on tarpeeksi syytä, miksi hääkuvaajan kannattaa antaa kaikki kuvat asiakkalle vaikka erillisellä "negatiivi" DVD:llä.

Asiakas saa tuotteesta näin huomattavaa lisäarvoa. Eihän se toki kuvaajaa imartele ja kollegatkin saattavat kiukutella, mutta asiakas on se jolle töitä tehdään.


[11:26 1.9.2007] T.R.
>Itsensä markkinointi... Eli toisen ihmisen laskelmoitu ja kylmä kusettaminen?

Mistä moinen asenne markkinointia kohtaan?

Markkinointi on omista palveluistaan tiedottamista ja asiakkaiden opastamista. Kerrotaan asiakkaalle miten kuvaaja voi täyttää asiakkaan tarpeen ja miksi juuri hän on paras henkilö sen tarpeen täyttämiseen. Jos myyjä ei osaa tätä viestiä välittää, asiakkaat ostavat joltain toiselta. Kuvaajan täytyy kertoa asiakkaalle, miksi kannatta ottaa ammattilainen kuvaamaan hääjuhlaan eikä serkun kaimaa kun sillä on se kallis kamera. Tämä on markkinointia.

Ja jos asiakas ei omaa riittävästi asiantuntemusta arvioidakseen lopputuotteen laatua, täytyy laatumielikuva luoda esim. laadukkailla nettisivuilla ja laadukkaalla asiakaspalvelulla. Jos valokuvasta tuntematon asiakas menee sivuille, jotka ovat susirumat eikä sivuilla ole kuvia, luuletko kauppojen syntyvän? Jos kuvaaja haisee kuvauspalaverissa hielle, tuijottelee kengänkärkiinsä ja mutisee käsittämättömyyksiä, syntyykö kuvaajan ammattitaidosta hyvä kuva? Vaikka kuvaaja olisi maailman paras kuvaaja, niin tuloja ei synny jos kuvaaja ei osaa ammattitaidostaan kertoa ja korkeaa laatumielikuvaa ei ennen varsinaista työsuoritusta luoda. Jos ostat tonnilla kuvaajan koko hääpäiväksi, niin siinä on pirunmoinen riski. Kuvia kun ei oikein voi palauttaa. Ostaja haluaa olla 100% varma siitä, että hän saa hyvää laatua. Eikä sen laatumielikuvan luominen palvelualalla ole helppoa. Tästä syystä etenkin palveluyrittäjien pitää markkinoida laadukkaasti.

Jos etsit lääkäripalvelua, menetkö lääkärikeskukseen jonka mainokset ovat huolella tehtyjä ja nettisivut siisti vai sille, jolla on keltaisilla sivuilla rivi-ilmoitus ja toimisto sijaitsee teollisuushallissa. Molemmat ovat kuitenkin ihan yhtä ammattitaitoisia ja lopputulos on sama.

Toisaalta valheellisella markkinoinnilla asiakkaita kusettavat eivät kamalan pitkälle tässä nettimaailmassa pötki. Siksi esim. kuvaajien kannattaa pistää sivuilleen sellaisia kuvia, joita pystyvät ottamaan 99% tapauksista. Jos sinne sivuille laitetaan vain muutama vuoden paras pläjäys, asiakas pettyy kun saakin peruslaatua.

Eli itsensä markkinointi on tärkeää. Ei kylmää laskelmointia tai kusettamista.



[13:29 1.9.2007] O.K.
Elwood:
"Jos ostan lehden niin haluan lukea kunnon tekstejä ja katsella kunnon kuvia."

Ei, vaan ostamalla lehden osoitat kyseiselle yritykselle arvostavasi heidän tuotettaan. Rahojesi kuluttaminen ei mitenkään oikeuta sinua päättämään heidän henkilöstö-politiikastaan. Mahdollinen ammattikuvaajien palkkaus on heidän tehtävänsä miettiä, ja riippuu muistakin ihmisistä - ja tarkennettua muistakin asiakkaista - kuin sinusta. Maailma ei pyöri kenenkään henkilökohtaisen, mahdollisesti hyvin koulutetun, navan ympärillä.


[13:58 1.9.2007] O.K.
Janne:
"Itsensä markkinointi... Eli toisen ihmisen laskelmoitu ja kylmä kusettaminen? Sehän se on, tään maailman ylevin tavoite."

Tulee mieleen kaksi kirjaa: Critical Discourse Analysis (Fairclough) ja Genre Analysis (Bhatia). Molemmissa käsitellään itsensä markkinointia työhakemusten muodossa.

Fairclough, joka muuten haiskahtaa melko vasemmistolaiselta, kirjoitti, että hakiessaan erästä työpaikkaa, hän tiesi tietynlaisen kielenkäytön olevan työnantajan mieleen. Faircloughta kovasti harmitti se, että hän kirjoitti itsestään "markkinoivaan" tyyliin, käyttäen tietynlaisia leksikaalisia valintoja ja lause/virkerakenteita. Hän kuitenkin "pelasi mukana" tietäen kuinka maailma toimii. Työnhakijan *odotetaan* markkinoivan itseään, ja hyvästä työhakemus diskurssista on tarjolla kirjallisuuttakin. Tästä päässemmekin toiseen mainitsemaani kirjailijaan, Vijay Bhatiaan.

Hän käsitteli muutamassa luvussa monenlaisia eri työhakemusstrategioita. Vaikka Bhatiakin on varsin kuuluisa kielitieteilijä, ja siten humanisti, hän ei sanallakaan muistikuvani mukaan vihjannut pitävänsä itsemarkkinointia jotenkin kielteisenä ilmiönä pienimmässäkään määrin. Päin vastoin, hän nimen omaan pyrki erittelemään, mikä toimii ja mikä ei. Hänen mukaansa itsemarkkinointi on selektiivistä omakuvan rakentamista, (sanatarkkaa määritelmää en muista) jossa työnantajalle annetaan sellainen kuva, joka sopii kyseiseen kommunikaatio päämäärään (communicative purpose).

Onko tällainen valehtelua? Ottaen huomioon, että itsemarkkinoinnin *odotetetaan* olevan hyvin ruusuisen kuvan luontia, eikö olisi suorastaan valehteluun rinnastettavaa nimen omaan poiketa tästä? Minun on hyvin hankala uskoa, että kukaan puhuu 100% objektiivisesti itsestään työhaastattelussa.

Se nimittäin ei toimi.


[14:25 1.9.2007] T.R.
"Onko tällainen valehtelua? Ottaen huomioon, että itsemarkkinoinnin *odotetetaan* olevan hyvin ruusuisen kuvan luontia, eikö olisi suorastaan valehteluun rinnastettavaa nimen omaan poiketa tästä?"

Vääristelevä markkinointi kääntyy aina jossain vaiheessa itseään vastaan. Mikäli palvelun tarjoaja antaa liian ruusuisen kuvan omasta osaamisestaan, asiakas pettyy ja pettynyt asiakashan kertoo huonosta palvelusta huomattavasti useammalle kuin tyytyväinen. Huonot kokemukset leviävät todella nopeasti netin hääfoorumeilla, jotka tulevat hyvin helposti esiin Googlen hauissa. Tuosta syystä kannattaa aina pyrkiä siihen, että asiakas yllättyy iloisesti ja saa hieman enemmän, kuin mitä on odottanut. Juuri tuossa piilee liian positiivisia odotuksia herättävässä markkinoinnissa. Jos kuvaaja esittelee markkinoinnissaan vain niitä mestariteoksiaan ja onnenkantamoisia, on vaarana melkoinen pettymys.


[14:56 1.9.2007] O.K.
En tietenkään vääristelystä puhu tyyliin "minun työni ovat viikoittain Voguessa, Vanity Fairissa ja/tai National Geographicissa", vaan sitä, että työhaastattelussa ei esimerkiksi kerrota, että on saanut aiemmin potkut kahdesta työpaikasta pommiinnukkumisen vuoksi, tai suuremmin korosteta sitä, että aiempaa kokemusta ei ole vielä yhtään, tai ainostaan vähän.

Minä olen tähän mennessä aina kehunut itseni maasta taivaaseen työhaastatteluissa (siis ei valokuvaus, en ole pro, kuten kuvistani näkee) - ehkä pari astetta liikaakin - enkä siitä ole ikinä kärsinyt mitenkään.


[16:47 1.9.2007] J.M.
Tero R:
"Mistä moinen asenne markkinointia kohtaan?"

Havainnosta, että ihmisen kulutusvalintoja (ja miksei tätä voi laajentaa myös työhönhakutilanteeseenkin) ohjailee niin suurelta osalta valheet ja väittämät (lue: mainokset), että oikean laadun ja asiantuntemuksen (ehkä jopa aidon välittämisen ja kunnioittamisen omaa ammattiaan kohtaan, lue: suutari) arvostus ja tukeminen on täten lähinnä arpapeliä. Saattaahan olla, että khuuleimman mainossloganin keksijän (erillinen firma) asiakas onkin se kaikkein paras.

Myös ärsyyntyminen sitä kohtaan, että esim. sijoitusalalla kaikkein härskeimmät ja kepulipelinsä parhaiten taitavat ovat suurimpia heeroksia, sillä he tienaavat parhaiten. Tuohon esimerkkiin sisältyy ajatus siitä, että toisten ihmisten hyväksikäyttö ja jopa valehtelu voi viedä ja usein viekin uralla pidemmälle.


Olli K:
"Minä olen tähän mennessä aina kehunut itseni maasta taivaaseen työhaastatteluissa (siis ei valokuvaus, en ole pro, kuten kuvistani näkee) - ehkä pari astetta liikaakin - enkä siitä ole ikinä kärsinyt mitenkään."

En yritäkkään leikkiä mitään heerosta nyt, mutta en ite ois tyytyväinen itseeni, jos saisin työpaikan kehumalla itseäni maasta taivaaseen, ellei olisi syytä - eikä sitä ole. Onneni on, että aikanaan kesätöitä hakiessani (huom, olen opiskelijapoju vasta) mun kohalle sattui työhönottohaastattelija, joka ehkä tykkäs siitä, etten ampunut yli. Ja kaikki omat lupaukseni oon toistaseks pystyny lunastamaan, ja ehkä siks se on mulle jokavuotinen pesti.

Jos et sinä kärsi siitä, ehkä joku toinen kärsii.


[17:30 1.9.2007] O.K.
"Jos et sinä kärsi siitä, ehkä joku toinen kärsii."

Tarkoitatko työantajaa? Luulisi, että mikäli he olisivat pettyneet minuun, niin se olisi myös näkynyt erottamisena enemmin tai myöhemmin. Mutta jälleen kerran, en yritä sanoa, että työhaastattelussa tai -hakemuksessa pitäisi kertoa valheita, vaan enemmänkin jättää kertomatta tiettyjä totuuksia.


[19:00 1.9.2007] T.R.
Janne:
Pitäisikö yrittäjien siis istua hiljaa kotonaan ja odottaa, että asiakkaat etsivät heidät käsiinsä, jos markkinointi on niin häpeällistä kuin mitä annat ymmärtää?

Kuten sanottu, valheellinen markkinointi kääntyy lopulta aina itseään vastaan.


[22:42 1.9.2007] J.M.
Tero R:
"Kuten sanottu, valheellinen markkinointi kääntyy lopulta aina itseään vastaan."

Ensinnäkin, yrittäjien ei pitäis istua kotona hiljaa. Ei kukaan heitä löytäis. Pitäis kehittää tietynlaiset foorumit (älä kysy mihin, sitä varten on viisaampia ihmisiä), jossa jokainen yrittäjä ois tasa-arvoinen ja sais päteä taidoillaan ja kyvyillään. Ei siten, että käytettävissä oleva raha ratkaisee mainostoimiston valinnan, mikä sitten ratkaisee yrityksen menestyksen.

Valheellinen markkinointi ei oo ymmärtääkseni kertaakaan koitunu esim. TV-shopin mainostajien kohtaloksi. Valheellisia lupauksia löytyy maailmasta muualtakin - ottakaa esimerkkinä vaikkapa kaikille tutut digikamerat.



Minä:
"Jos et sinä kärsi siitä, ehkä joku toinen kärsii."

Olli K:
"Tarkoitatko työantajaa?"

En, vaan työnhakijaa. Minä kettuuntuisin itselleni, jos saisin työpaikan edes pienillä valheilla. Oisin tyytyväinen työpaikkaan, tietysti, mutta itestäni en tykkäis.

Ja hei, teikkidiisi, en sano, että joku toinen joka ei tuntisi tilanteessa huonoa omatuntoa, olisi yhtään itseäni huonompi missään suhteessa. Sitä vaan, että mulle se ei sopis - eikä varmasti monelle muullekaan.


[23:04 1.9.2007] T.R.
"Pitäis kehittää tietynlaiset foorumit (älä kysy mihin, sitä varten on viisaampia ihmisiä), jossa jokainen yrittäjä ois tasa-arvoinen ja sais päteä taidoillaan ja kyvyillään. Ei siten, että käytettävissä oleva raha ratkaisee mainostoimiston valinnan, mikä sitten ratkaisee yrityksen menestyksen."

Tehokkaasti ja toimivasti voi markkinoida hyvinkin halvalla ja monin eri menetelmin. Markkinointia on mm. se, mitä kerrot palveluistasi nettisivuilla. Ja foorumi missä yrittäjät voivat päteä taidoillaan ja kyvyillään on olemassa. Foorumia kutsutaan vapaaksi markkinataloudeksi. Markkinataloudessa pärjää se, joka täyttää kuluttajan tarpeet parhaiten ja kilpailukykyisimmällä hinnalla. Muita foorumeita on kokeiltu mm. itänaapurissa. Foorumi ei toiminut.

Markkinointi ei myöskään ole pelkästään mainostoimistojen käsissä. Mainostoimistoissa suunnitellaan mainontaa, mikä vain yksi markkinoinnin monista välineistä. En ole myöskään vielä törmännyt yritykseen, jonka ainoa menestyksen tae on valittu mainostoimisto. Mainostoimiston ammattitaidolla suunnittelema mainonta ainoastaan viestii markkinoille tarjotusta tuotteesta tai palvelusta ja siitä, miten palvelu täyttää kuluttajan tarpeen.

Tätä alaa mitä itse kutsut ihmisten kusettamiseksi, opetetaan ja tutkitaan muuten arvovaltaisissa yliopistoissa osana talous- ja kauppatieteitä. Itse olen opiskellut alaa aikoinani 8 vuotta erikoisalanani palveluiden laatu ja markkinointi, joten tiedän jokseenkin hyvin mistä puhun. Suosittelen tutustumaan aiheeseen hieman tarkemmin, ennen kuin alat päästelemään aivopieruja. Luulin sinua oikeasti fiksummaksi.

Over and out.



[23:58 1.9.2007] J.M.
Mulla on nyt kyllä melkeen kommunistinen olo...

Ei mutta tosissaan, mun mielestä esim. eri lehtien tekemät vertailut on loistava tapa kuluttajalle löytää haluamansa. Esim. Tekniikan Maailma tai vastaavat lehdet eri aloilla on tärkeitä tiedonlähteitä monille. Kuluttajansuojalaki suojaa ihmisiä ns. passiivisesti (automaailman termein), mutta aktiivistakin suojaa tarvitaan.

Kerro ihmeessä muillekin, mitä foorumeita itänaapurissa on kokeiltu?

Ennen kuin julkistat minun kommentit aivopieruiksi, rauhotu vähän. Jos opiskelet jotain alaa vaikka sata vuotta, ei se tee siitä muille pyhää - jos jotain, estää sinua näkemästä asiaa puolueettomin silmin. Arvovaltaiset yliopistot saavat opettaa vaikka astrologiaa, mutta he eivät sitä tee, sillä se on verraten heikko keino ansaita rahaa ja sillä on äärimmäisen vähän vaikutusta bruttokansantuotteeseen.

En tietenkään väittänyt, että kaikki markkinointi on ihmisen kusettamista. Voitko rehellisesti väittää, ettei jälkimmäistä silti tapahdu? Onko sinusta "ihan cool", että monet käyttävät oikeuttaan valehdella ihmisille? Entä onko reilua, että kun ostat vaikkapa kameran tai ulkoiluasun, suuri osa maksamastasi summasta menee mainoksiin, joilla kyseiset brändit on perustettu, eikä suinkaan heille, jotka tuotetta ovat kehittäneet ja sen tehneet? Eikö se olekin tarpeetonta ilmaa hintalapussa? Kutsu sitä tieteeksi tai taiteeksi, eikä se silti muuta todellisuutta.

Miksi hyppäät tarpeettomasti oletuksiin ja perusteettomiin syytöksiin? Tottakai käytän terävintä kieltä, jota vain osaan. Minun silmiin se on karrikointia, sinun silmiin mustamaalausta. Väitätkö olevasi oikeassa?

Oletin sinuakin vähän fiksummaksi. Taidamme loppujen lopuksi molemmat olla niin tyhmiä, että pitäkäämme leipäläpemme kiinni tästä aiheesta.


[11:20 2.9.2007] T.R.
Jep. Pidän suuni kiinni ja lähden nauttimaan vapaapäivästä. Huomenna pitää taas kusettaa ihmisiä.


[14:37 2.9.2007] J.M.
Jeee! Pitkämäki voitti!

Unoha sinäki Tero tuo katkeruus. Se on ihan sama mitä mää sanon sun ammatista. Mitään järkeä suuttua tollasesta. Jos sulla on omat standardit siihen työntekoon, ja teet sitä hyvällä omatunnolla, niin oo hyvillä mielin.

Ei se muuta sitä tosiasiaa, että nykymaailmassa käytetään likasia temppuja rahan vuoksi. Enkä puhu pelkästään markkinoinnista ja jokapäiväsestä mainonnasta, jolla yritetään synnyttää kysyntää sinne, missä sitä ei ole.

Mun pumppu meinaa pysähtyä, ku autonvalmistajat vähentää ruosteenestoaineiden käyttöä ja uusimpana villityksenä revittää pienistä moottoreista viimesimmätki paukut irti, jotta ne ruostuis ja moottorit paukkuis - siis jotta autojen kierto ois nopeampaa. Ja sitten muuten päälle vielä sanovat vakaasti, että erillisen ruostesuojan hankkiminen yksityiseltä taholta katkaisee ruostumistakuun (mikä muuten ei kuluttajansuojalain mukaan oo sallittua, mutta valmistajat luottaa siihen, ettei kuluttaja tiedä asiaa). Tai kun kännykkävalmistajat itkee sitä, että parhaiten myyvät mallit on totaalisia floppeja, sillä ne kestävät keskimäärin yli kolme vuotta - kierto on liian hidasta. P******!

Kyllähän tollaset asiat ahistaa vähemmästäkin. Enkä jatkossakaan käytä tylsää lyijykynää, kun asiaa kommentoin. Mulla on siihen halu ja oikeus. Ihan turhaan siis Tero ärsyynnyit.


[09:53 3.9.2007] Markkinoilla
Tämä markkinointivääntö voisi ratketa kokeilemalla. Testi menee näin: 1) Ryhdy ammattivalokuvaajaksi 2) Älä kerro siitä KENELLEKÄÄN, eli älä markkinoi. 3) Vuoden kuluttua katsotaan, montako asiakasta sinulla on.

Asetetaan kriteerit kohtuulliselle tasolle: Jos sinulla on ollut enemmän kuin keikka kuukaudessa, olet voittaja. Tällä ei tietenkään mitään tienaa eikä elätä itseään, mutta ehkä nipinnapin voisi kutsua itseään ammattilaiseksi.


[10:12 3.9.2007] J.S.
* nuuhkii *
Haissee palaneille päreille ... ;-)


[12:01 3.9.2007] Mää
Hhmmm...

Joskus aikaa sitten isäni alkoi timpuriksi. Teki taloja ja sana kulki että tekee hyvää jälkeä. Ei markkinoinut, mutta otti keikkoja vastaan.

Asuttiin omassa kerrostaloasunnossa, oli mökki ja ruokaa. Tarviiko myöskään hyvän kuvaajan pitkällä juoksulla markkinoida vai riittääkö sanan kulkeminen. (Hmmm... onkohan näyttelyt markkinointia?)

Ai juu, en itsekkään erityisesti markkinoi omaa ammattiani ja töitä piisaa koko ajan.


[13:11 3.9.2007] O.K.
"Ei markkinoinut, mutta otti keikkoja vastaan."

Markkinointi on vähän muutakin, kuin mainostamista. Hyvä laatu on myös markkinointia. Suomessa jostain syystä yhä käsitetään markkinointi ja mainostus synonyymeinä.


[13:23 3.9.2007] Mää
Niin tietenkin jos ajatellaan että markkinoinnin tarve tehdä myyminen tarpeettomaksi (Peter Drucker).

Vaikka aika usein edelleenkin normaalien ihmisten joukossa puhutaan 4P:stä markkinointina ja josta nähdään suurimpana osuutena markkinointiviestintä. Ja kun keskitytään tuotteeseen ja hintaan tuon lisäksi.

Joku palveluiden markkinointi taitaa tarvita isompaa työkalupakkia avuksi. Siellähän puhutaan muustakin kuin tuotteesta, ominaisuuksista, hinnasta ja jakelusta...




[14:38 3.9.2007] V.V.
"Parhaille on aina töitä."


[14:47 3.9.2007] Markkinoilla
"Joskus aikaa sitten isäni alkoi timpuriksi. Teki taloja ja sana kulki että tekee hyvää jälkeä. Ei markkinoinut, mutta otti keikkoja vastaan."

Tämähän on sitä perustoiveajattelua, jossa on se vika, että ongelmien kanssa painivan valokuvaajan kohdalla se ei ollenkaan näytä toimivan ja kuitenkin jostain aina kuulee tarinoita, että juuri näin pitäisi menetellä. Ja erityisesti rakentaminen on sellainen ala, joka kuumenee aika ajoin niin, että kaikki juopot muuraritkin haetaan kiven takaa töihin - en siis isääsi tarkoita. Tällä hetkellä täällä kerrotaan, että valokuvaajilla on aivan päinvastainen tilanne.

Markkinointi ei siis tosiaankaan tarkoita ihmisten hämäämistä katteettomilla kehuilla. Palveluiden markkinoinnissa on käytössä monenlaisia konsteja joista varmasti yksi kokeilemisen arvoinen voisi olla näyttelyn pitäminen.


[16:15 3.9.2007] J.M.
Markkinoilla:
"Ja erityisesti rakentaminen on sellainen ala, joka kuumenee aika ajoin niin, että kaikki juopot muuraritkin haetaan kiven takaa töihin..."

Niitä juoppoja ammattivalokuvaajia ei todellakaan haeta enää kivien takaa. :( Omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että kun sukulaiseni, kaverini, työporukkani ja kaikki läheiset tietää, että oon kiinnostunu valokuvaamisesta ja että mulla on iso kamera, tarkoittaa se myös sitä, että multa niitä "palveluja" tullaan kysymään. Jopa lehtiin, c'mon!! Veikkaan, että kuvaamisen ja kuvien laatu laskenut niin paljon digikameroiden mukana, että kaverin, jolla on iso kamera, tiedetään ottavan edes hieman parempia. Ja se sitten riittää.

Markkinointi on ihan ehoton juttu valokuvaajille ja kaikille, sillon, ku ajatus ei hämärry ja maltti pysyy tallella. Eli sillon ku pystytään lupaamaan just sitä, mitä odotettavissa on.


[18:52 3.9.2007] P.H.
Nyt pojat, pojat tsot tsot menee välineurheiluksi
"iso kamera" heh



[22:25 4.9.2007] M.M.
No niin. Nyt on keskusteltu. Käydyn keskustelun perusteella ainoa syy, miksi kannattaa palkata "pro", on kuvien laatu.

Joiltain "proilta" on päässyt keuhkoamisensa tuoksinassa kokonaan unohtumaan se, että ihmisen kuuluisi olla taiteen ja ammattien yläpuolella. Tämä on erikoisen koomista ja surkuhupaisaa siksi, koska osa näistä samoista "proista" on kovin kärkkäitä antamaan itsestään erittäin humaania kuvaa. Osa heistä käyttäytyy aivan kuin heillä olisi yksinoikeus valokuvaamiseen.

Nämä "prot" eivät taida olla koskaan kuulleet sanaa "talkoot". Heidän mielestään talkoohengessä ei saa kehittää asuinympäristöänsä. He itkevät ja parkuvat siitä, jos harrastelijat osallistuvat valokuvauskilpailuihin tai jos kunta tekee säästöjä ja järjestää valokuvauskilpailun, jonka avulla se hankkii käyttöönsä kuvamateriaalia ja aktivoi kansalaisia katsomaan ympäristöänsä valokuvaajan silmin.

Pro takoo näppäimistöä ja riehuu keskustelupalstoilla netissä. "Amatöörit syö meidän leipää", huuto kaikaa. Tällöin voisi valistuneemmille herätä kysymys, että kenen leipää nämä mesoavat "prot" syöttävät muille netinkäyttäjille. Mahdollisesti terapeuttien, joiden vastaanotolle eivät mene kertomaan tuntojaan? Entä syökö "pro" ravintoloitsijan leipää, jos hän ostaa kaupasta itsellensä leipää ja voita, tarjoten sitä muillekin? Hei Herrat Prot, vastatkaa nyt herranen aika edes tähän kysymykseen.

"Prot" eivät ole halunneet paljastaa todellisia motiivejaan. Niinpä he ovat keksineet, että tasavertaisuutta ja harrastusmadollisuuksia reippaasti parantavat Digikamerat ovatkin itse Saatanasta, joiden seurauksena kaikkein pyhin, Valokuva - ei ihminen - turmeltuu. Tämän jälkeen en ihmettele, mistä on lähtöisin se pakonomainen ja mielipuolinen kiihko nähdä ihminen valokuvassa. Jos valokuvasta ja ammattivalokuvaajien toimeentulosta tehdään ihmisen ylitse menevä herra, niin taatusti on ihminen kadoksissa.

Toivottavasti nämä "prot" saavat pian ihmisyytensä takaisin ja katsovat kerrankin kunnolla peiliin - ilman kameraa, eikä järkkärin etsimeen. Ihmiset eivät ole valokuvausta ja "proita" varten. Valokuvaaminen on ihmisiä varten, ei "proita" varten.


[09:09 5.9.2007] M.M.
Pasi Viheraho syömässä parturin leipää. Mitä tekee pro? No haukkuu tietysti amatööreja.

Edellinen sivu   Seuraava sivu  

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty