Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Viimeisimmät keskustelut

Kehittävä kritiikki

[22:07 27.2.2008] J.M.
Aukean vahvuuksiin kuuluu ehdottomasti se, että kirjoittamiaan kommentteja pystyy niin helposti jäljittämään ja siten seuraamaan keskustelua teoksista.
Tämä ominaisuus luultavasti nostaa kritiikin tasoa, sillä kriitikko palaa helpommin keskustelemaan teoksesta enemmän, esim. vastaamaan tekijän esittämiin kysymyksiin.
Kommentoiminen ei enää jääkkään itsenäisiksi heitoiksi, vaan kehittyy keskustelevammaksi.

Sivustolla on myös mahdollisuus arvostella kritiikkiä, mikä muistuttaa kriitikkoja siitä, että kritiikiltäkin voidaan odottaa laadukkuutta.

Siinä oli sivuston nerokas panos kritiikin tason nostamiseksi. Loppu jääkin sitten meidän, itse kriitikkojen käsiin.

Itse törmään toistuvasti 3-5 sanan heittoihin ja perustelemattomuuksiin. Perusteellistakin kritiikkiä löytyy, mutta harvempi jaksaa kirjoittaa sitä yhden rivin heiton asemesta.
Henkilökohtaisesti näen tasokkaan kritiikin valtavana mahdollisuutena kehittyä, sekä arvostellun teoksen tekijälle, että kriitikolle itselleen.


Haluankin herättää keskustelua siitä, mitä on hyvä kritiikki mm. seuraavilla kysymyksillä;


Mitä hyvä kritiikki sisältää?
Kuinka laaja hyvä kommentti on?

Löytääkö hyvä kritiikki sekä positiivista, että negatiivista sanottavaa, vai riittääkö korostuneempi?

Mitä keinoja kannattaa käyttää käyttää?
Millaiseen sävyyn kannattaa kritisoida?

Miten kritiikki menettää uskottavuutensa silmissäsi?
Mitä pidät kriitikon virheenä?

Onko kriitikko velvoitettu vastaamaan kysymyksiin, joita hänelle on kritiikistään esitetty [keskustelemaan enemmän teoksesta]?

Kuinka arvokasta hyvä kritiikki on ja onko sen antamisesta mielestänne hyötyä kriitikolle itselleen?

Miten kritiikkiä pitää ottaa vastaan ja tarvitseeko kaikkea hyväksyä?

Millaista kritiikkiä saa antaa ja mitä ei saa kommentoida?

Onko teoksia, joita ei mielestänne kannata kommentoida ollenkaan?


Linkittäkää/lainatkaa mielestänne esimerkillisiä kritiikkejä!


[00:04 28.2.2008] mielipide
no ihan mikä tahansa Puusan kritiikki. Loistavaa muiden kommenttien kyseenalaistamista ja virheiden poimintaa viihdyttävän piikikkääseen sävyyn.


[00:28 28.2.2008] mielipide 2
En tunne Puusan kritiikkiä, mutta minä en jaksa ymmärtää, mikä piikikkyydessä on niin kivaa. Sillä meistä, jotka täällä roikumme, ei kenestäkään koskaan tule yhtään mitään taiteen saralla, let's face it, jo yksin siitä syystä, ettei mitään taiteen sarkaa Suomessa ole! Täällä on olemassa taiteen harjoittajille vain nälkäkuolema, valittavana hidas ja nopea vaihtoehto. Hidas vaihtoehto tarkoittaa sitä puolittaista menestystä, jota taiteella voi Suomessa parhaimmillaan saavuttaa. Nopea vaihtoehto taas on inhimillisempi, eli epäonnistuminen heti kättelyssä. Se tosin saattaa johtaa ihmepelastumiseen, eli taiteen hylkäämiseen, mikä myös on tietysti pieni kuolema ja henkisesti iso kuolema. Uskokaa pois, Suomessa voi elää vain aivokuolleena. Taiteen harrastus Suomessa on jo itsessään sellaista kidutusta, etten oikeasti ymmärrä, miksi meidän pitäisi vielä sen päälle kiusata toisiamme. Minusta meidän tulisi suhtautua toistemme teoksiin vähän niin kuin toisten haaksirikkoisten avunhuutoihin öisellä merellä: ne ovat todisteita siitä, ettemme ole yksin - ettemme ole ainoita vailla mitään mahdollisuuksia. Ja kusettakaa itseänne niin kauan kuin haluatte, mutta mitään mahdollisuuksia ei ole. Ei pidä uhrata ainoatakaan ihmishenkeä taistelussa, jonka voitto ei tuo kotiin yhtään pistettä. Mikään ei muutu miksikään! Näin puhui tämä Clausewitz.


[01:33 28.2.2008] mielipide 2
Aukea on monelle henkireikä ja taide on ihmisen elonmerkki. On sellaisiakin kaloja, jotka sätkivät vielä paistinpannulla ja sellaisia tähtiä, joiden valo loistaa maahan asti, vaikka ne ovat aikoja sitten tuhoutuneet. Ei meistä kenestäkään täällä tule mitään taiteilijaa, ja jos jostakusta tulee, se on hänen henkilökohtainen katatrofinsa. Mutta pitäkää mielessänne kun niitä piikikkäitä kommenttejanne kirjoitatte, että täällä käy paljon porukkaa - monia nimiä - joista osan saatatte nähdä ruudullanne vain pari kertaa, ja sen jälkeen ette enää koskaan. Mitähän heille mahtaa siitä eteenpäin kuulua? Sitä te ette saa koskaan tietää.

Miksi meillä pitäisi olla niin egosentrinen ja välineellinen suhde taiteeseen, että tavoittelisimme jotakin suurta taiteilijan jalustalle nostettua titteliä. Taide on terveimmillään ihmisen itseilmaisua, luova tapa elää, joka ei kritiikkiä kaipaa vaan ymmärrystä. Sitävastoin sairaimmillaan taide on pelkkää välineellistä oman egon pönkittämistä - jota voi olla myös terävä ja raadollinen taiteen kritiikki. Älkää runnoko noita pieniä, jotka kantavat teidän eteenne henkensä tuotteita - sillä totuus on, että jokainen täällä julkaistu teos on sata kertaa arvokkaampi kuin yksikään siitä kirjoitettu kritiikki. Toinen näistä on jotakin, mitä joku toinen antaa eteenne sydämmestään.


[08:21 28.2.2008] J.P.
Jos teokset todella tulisivat sydämestä, ei kritiikkiä edes tarvittaisi.
Tällä hetkellä kun suurin osa töistä on oman egon pönkittämistä ilman mitään sisältöä ja ainakin osa kritiikeistä sata kertaa arvokkaampia, koska niiden kirjoittajat koettavat antaa ihan oikeasti jotain omasta itsestään toisin kuin joidenkin teosten plagioijat, kierrättäjät tai pinnalliset.
Jos kritiikki toisaalta loppuisi, loppuisivat myös tänne lähetetyt työt siihen paikkaan, jokin riippuvuussuhde siis lienee.


[11:31 28.2.2008] mielipide 2
En osaa vastata kysymykseen, mitä on hyvä kritiikki. En edes tiedä tarvitaanko sitä. Sen sijaan hyvää kommentointia täällä tarvitaan. Hyvä kommentointi pyrkii minusta enemmänkin ymmärtämään teosta kuin arvioimaan sen taiteellista arvoa, vaikka joitakin omia ajatuksia teoksen toteutuksesta voikin toki esittää. Niiden roolia lukijan henkilökohtaisina näkemyksinä ei kuitenkaan voi liiaksi korostaa, sillä täällä ei ole ainoatakaan taiteen puujumalaa, joka voisi ottaa itselleen oikeuden olla täällä se herra tai rouva Maku - ja hyvä niin.


[11:58 28.2.2008] P.P.
Mistäs Puusa tietää mitkä teokset ovat rehellisiä ja mitkä eivät? Selvännäkijän vikaa? Ei taiteessa tarvitse aina olla betoniharkon painoista sanomaa, kyllä pelkät kauniit kuvatkin ovat arvokkaita. Tai vähemmän kauniitkin.


[12:20 28.2.2008] J.P.
Mistäs Puusa tietää mitkä teokset ovat rehellisiä ja mitkä eivät? Selvännäkijän vikaa? Ei taiteessa tarvitse aina olla betoniharkon painoista sanomaa, kyllä pelkät kauniit kuvatkin ovat arvokkaita. Tai vähemmän kauniitkin.
---------------------------------

1.Missä kirjoitan epärehellisistä kuvista?
2.Mitä tarkoittaa kaunis kuva tai vähemmän kaunis.
3. Mikä ihme on "taiteellinen arvo", en minä ainakaan ole nähnyt valokuvauksen puolella koskaan mitään taiteeseen viittaavaa.

Kun en tiedä, niin kysyn?
Vastaa niin tiedän.
Nimimerkki: Tiedosta kiitollinen


[12:36 28.2.2008] P.P.
1. Puhut plagioijista jne. sehän on epärehellistä.
2. Tutustu estetiikkaan. Kysy lisää kirjastosta.
3. Taiteellinen arvo liittyy läheisesti kohtaan 2, joskin se on melkoisen vaikeaa määritellä tarkasti. Ihmisillä kun on mielipiteitä siitä mikä on kaunista ja mikä ei. Puhumattakaan siitä, että taidetta on eri aikakausina käsitelty hieman eri näkökulmista myös estetiikan kannalta.


[13:05 28.2.2008] J.P.
1. Miten plagiointi olisi epärehellistä? Kyllä suora kopiointi on ihan rehellistä puuhaa, oletko käynyt LOUVRE:ssa? Siellä istuu joka päivä kymmeniä plagiaattoreita kolmijalan ja akryylien kanssa.

2. Mainitaanko estetiikassa termi "vähemmän kaunis kuva"? Enpä ole huomannut vaikka olen tenttinyt aihetta, semiotiikan lisäksi YO:ssa.

3. Taiteellisella ja kauniilla ei tietääkseni ole mitään yhteyttä.
Monista esim Juhani Palmun taulut ovat kauniita ja myös taidetta vaikka ne minusta eivät ole kumpaakaan.
Yhtä vähän olen AUKEA:ssa nähnyt taidetta.


[15:04 28.2.2008] P.P.
1. Jore on nyt hyvä ja yrittää hyväksyä oman mielipiteensä. Turha kainostella!

2. Ei, mutta esim. harmonia mainitaan. Sitä kautta kannattaisi kokeilla lähestyä aihetta. Kokeile sinäkin joskus!

3. Taiteellisella ja kauniilla on yhteys, josta käytetään nimitystä estetiikka. Jore, Jore, takaisin koulunpenkille!



[15:13 28.2.2008] Takas unten maille
Taiteellinen ja kauneus, joo kyllä aika moni täti tykkää kukka-asetelma -tauluista, mutta ovatko ne taiteellisia? Onko taiteen oltava kaunista?


[17:14 28.2.2008] Hyvä idea!
Nykyään tuppaa korostumaan liiaksikin tuo ainaisen sosiaalisen puhuttelevuuden vaatimus, ja siksi taiteilijat ravaat niihin samoihin kurjiin kulmakuppiloihin etsimään jotakin syvällistä sieltä tuoppinsa pohjasta. Ei todellakaan tekisi pahaa taiteelle, jos välillä taas keskityttäisiin näyttämään ja etsimään maailmasta myös jotakin kaunista ainaisen ja jo niin kovin tylsäksi käyneen nihilismin sijaan. Oi kun keksitkin hyvän idean!


[18:03 28.2.2008] J.M.
Kierähtipä keskustelu heti kehdostaan mielenkiintoiseen suuntaan.

Olen ehkä hiukan palikka, kun kuvittelen, että ihmiset kerääntyvät tämänkaltaisille sivustoille edes osittain sen vuoksi, että he voisivat jakaa teoksiaan ja keskustella niistä, sekä saada kuulla muiden mielipiteitä teoksistaan ja kertoa omiaan muiden teoksista.
Taisin sittenkin jäädä yksin luulojeni kanssa.



On toki kiehtova näkökuma, ettei teosta saisi tappaa kertomalla, mikä siinä ei miellytä tai tuntuu heikolta ratkaisulta. En kuitenkaan väittäisi, että se [ainakaan minulle] olisi aina paras valinta.

Ensinnäkin, koen, että tekijän ja kokijan välinen vuorovaikutus kärsii. Vaikka taiteessa luultavammin on eniten kyse teoksen ja henkilön[kokija/tekijä], eikä tekijän ja kokijan välisestä vuorovaikutuksesta, ainakin itse haluan tietää, miten tuotokseni koetaan ja mitä se saa aikaan.

Taide on oma keskustelutapansa ja vähintäänkin toisinaan sen tarkoitus on välittää jokin viesti tekijältä kokijalle, oli se sitten mielipide, tunnetila tai hymyilyttänyt ajatus - mikä tahansa.

Siksi, ainakin minusta on mielekästä tietää, millaisena viesti on vastaanotettu.



Toiseksi, olen sen verran pakkomielteinen suorittaja, että haluan tulla paremmaksi. Itseasiassa nautin siitä, kun luen vanhoja tuotoksiani ja huomaan kehittyneeni.
Uskon sokeasti, että jokaista taiteilijaa hivelee tunnustus työstään - on se sitten opettajan kehu, taiteilijatoverin ihastelu, kilpailun palkintosija tai pelkkä oma havainto siitä, että osaa enemmän haluamallaan tavalla.

Sitten luen uusimpiani ja huomaan, että vielä on valtavasti varaa kehittyä. Luulen, että jokaisella taiteilijalla on omat motiivinsa tehdä taidetta, minulla yksi niistä on halu kehittyä ja tavoittaa paremmin sitä, mihin pyrin.



Kolmanneksi, uskon kykeneväni parempaan ilmaisuun kehittymisen kautta. Koen voivani ilmaista haluamiani asioita mielekkäämmällä tavalla, mikäli ilmaisuni kehittyy.
Saan tuotua teoksen viestin haluamallani tavalla ja kykenen kontrolloimaan viestiä paremmin.

Kumman uskotte kykenevän ilmaisemaan paremmin tämänhetkistä tunnetilaansa sanallisesti [halutessaan tulla ymmärretyksi]; verbaalisesti lahjakkaan ihmisen, vai sellaisen, jonka verbaliikka ontuu?

Entä, kumpi pääsee helpommin tavoitteeseensa tai kokee paremmin saavansa sanottua haluamansa?



On luultavaa, että kaikki eivät tavoittele samoja asioita kuin minä, eikä sen tarvitse olla ongelma kenellekään. Yksi taiteen hienouksista onkin sen merkityksen henkilökohtaisuus.


Hyvistä kriitikoista; itse koen saaneeni esimerkillistä palautetta Minna Autiolta. Kritiikki on rehellistä ja avointa, mutta kirjoitettu nöyrällä subjektiivisuutensa ymmärtävällä asenteella, eikä harhautuen pitämään omaa mielipidettään ehdottomana totuutena.
Moinen ansaitsee mielestäni jo jonkinlaisen jalustalle noston.


[18:47 28.2.2008] J.M.
Tiivistä, Johanna, tiivistä. :) Kirjoitat kuin poliitikko.

Hyvä kritiikki on sellaista, joka auttaa jotakuta - on se sitten kuvaaja, kommentoija tai sivustakatsoja. Ei hyvälle kommentille mitään pituutta tai laatuvaatimusta voi antaa.

Katso American Idolssia ja seuraa Randyn kommentointia. Tai Simonin. Siinä on laadukasta kritiikkiä. Paulakin puhuu asiaa, joskus.


[20:20 28.2.2008] Burn your TV
"Katso American Idolssia" no jo on neuvot, ei huh huh ;-D


[20:35 28.2.2008] J.M.
Sinä, joka et uskalla esiintyä oikealla nimelläsi; viihdeohjelmissakin voi toisinaan esiintyä jotakin opettavaa.
Itseasiassa, kyseisessä ohjelmassa esiintyy toisinaan ihailtavan suoraa kritiikkiä.
Vastaanottokyvyn heikkous on se, mikä sitten viihdyttää muuta kansaa.


[21:09 28.2.2008] mulq
Sinä joka puhut siitä miten en "uskalla" esiintyä nimelläni: Kyllä joo mutta ei kiinnosta tonkia paskasta ruoantähteitä.


[21:22 28.2.2008] J.M.
Pahoittelen väärinkäsitystäni, suhtaudun automaattisesti melko suurella varauksella nimettömään esiintymiseen täällä, ainakin silloin kun en heti keksi järkevää syytä moiseen.
Oma nimi tekstin alla kuitenkin on jonkinasteinen takuu siitä, että on vastuussa sanoistaan.

Kenties omaa kapeakatseisuuttani, ehkä en ole tutustunut vastakkaisiin mielipiteisiin riittävästi.


[22:02 28.2.2008] K.S.
onpas mielenkiintoinen keskustelunpätkä.. tuntuu pitkästä aikaa siltä, että tekee mieli lausua pari sanaa kritiikistä.

Kokemus opettaa kuuntelemaan ja hiljentymään. Joskus on hirvittävän vaikeaa hyväksyä palautetta ilman vastaanharaamista. Kuitenkin tähtitieteellisen empiirisen kokemuksen perusteella on AINA hyvä ottaa palautteet huomioon edes alitajuisella raapaisulla. Jo pelkästään se auttaa eteenpäin ja ehkä kokeilemaan eri juttuja ja aikaansaa enemmän kanssakäymistä teoksia katselevan yleisön kanssa. Sitähän kaikki artistit juuri haluavat, vai? Tuskin kukaan oikeasti haluaa märehtiä zenimäisessä valaistuneisuudessaan oman taiteensa kuplansa sisällä lopun ikää.

Hyvä kritiikki on minustakin ihan verrattavissa Randyn tai Simonin kommentointiin, se oli hyvä huomio, Janne!
Ne kaksi ovat joko (v)ihastuttavan oikeassa tai sitten ylimielisen kapeakatseisia, kuitenkin he _tietävät_ aina, mistä puhuvat, eivätkä jauha turhaa täytettä jostakin metatiedosta, joka vain kuulostaisi näennäisesti perustellulta, vaikka todellisuudessa merkitsisi niin paljon kuin ämpärillinen p**kaa.
Eikö visuaalisessa taiteessa ja kirjoittamisessakin päde samat säännöt?

Ei tietenkään ole mitään universaalia käsikirjaa "Kuinka tulen maailman parhaaksi kriitikoksi", kuten ei ole muutakaan vedepitävää käsikirjaa muuta kuin Aapinen ja (ehkä) maailmankartasto.

Mutta lyhyesti: kokemus tuo kokemusta ja toisinpäin *hymy*
Muistakaa, että olemme kaikki vain erehtyväisiä ihmisiä (mutta mukaillakseni uudelleen erästä lempi-elokuvaani 'Eläinten kapinaa' ja kuuluisaa Kantin tasa-arvon lausetta: jotkut ovat vain erehtyväisempiä ihmisiä kuin toiset)

=)


[22:17 28.2.2008] J.M.
Salosen kommentti taitaa olla ensimmäinen näin yksinkertaisesta ihmisestä varauksetta viisaalta kuulostava kommentti [ja ihan ilman sen suurempaa astrologiaa!].

Tuollainen järkevä ja inhimillinen asenne höystettynä nöyryydellä ja ymmärtäväisyydellä on varmaankin vähän joka tilaanteessa toimiva lähtökohta.
Kun ruudussa vilisee pelkkiä nimiä unohtuu helposti, että siellä takana on ihan tavallinen kuolevainen.

Ja tuo uusien juttujen kokeileminen on hyvä pointti, kriitikkojen ehdotukset antavat mahdollisuuden vähän laajempaan katsomiseen ja kokeilemiseen.


[12:20 29.2.2008] K.S.
Mukava kuulla Johanna, kiits.
Ei tunnu enää maailma niin pahalta paikalta :D


[21:30 29.2.2008] M.J.
Miksi Jore Puusa ei kirjoita? Kiinnostaa myös
Ammattillisen kokemuksen tuoma kriittisyys!
Joskus tosin semiotiikka saa aikaan pahoinvointia.
Sanottakoon että valokuvaus on pala palalta tapahtuvaa, "ekspressiivistä etenemistä"...

Esimerkiksi kuvajournalismiin, jota arvostan
ja kumarran hyvin nöyrästi.
Kaikista ei ole siihen.

Toivoisin että Jore Puusa jatkaisi keskustelua.



[13:32 2.3.2008] Heli
Eikö kaikkien näkemys ole yhtä arvokasta? Ammattilainen katsoo ammattinsa kautta, amatööri oman osaamisensa kautta. Kritiikki on suhteessa omaan näkemykseen, eikä tässäkään alueessa ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa ajatella.
Aukean hyvä puoli on juuri tässä, se kokoaa eritasoisia alan harrastajia yhteisen pöydän ääreen. Jokaisella on jotain annettavaa (ja otettavaa). Mitä enemmän meitä on täällä erilaisia ihmisiä, sen arvokkaammaksi voimme kokea palautteen.


[12:13 3.3.2008] J.M.
Heli;
Mielipiteesi on kiinnostava ja siinä pesii luultavasti jonkinlaista totuutta.
Mutta vertailun vuoksi;

Miten voin kehittää henkilökohtaisia näkemyksiäni/tapojani ajatella mikäli en voi tutustua muiden näkemyksiin?
Vai täytyykö kehittymisen tapahtua 'suljetussa tilassa'?


On totta, että omaa järkeä kannattaa käyttää, mutta toisinaan jonkun muun mielipiteessä on ideaa.


[13:58 3.3.2008] K.S.
Paljolti riippuu kommenttien määrä/laatu/kattavuus myös tekijästä itsestään. Turha syyttää täysin aina katselijoita, jos on tyytymätön kommenttien laatuun.
Tulemalla itse vastaan ja olemalla aktiivinen saa paljon aikaan!

Tuli tässä samalla mieleen, kuinka perinteisissä näyttelyissä se seikka riepoo kaikkein eniten, että töiden tekijä on paikalla aina vain avajaispäivänä.
Aukeassa se on toisin, joten mielestäni parasta on, että voi käydä jatkuvaa keskustelua muiden kanssa, eikä jättää sitä vain yhteen kertaan tyyliin: julkaisen työn, heippa, painun taas maan alle kolmeksi viikoksi.

Pidemmän päälle tuntuisi varsin keljulta ja merkityksettömältä, että vaikka kommentoi työtä, siihen ei vastaisi juuri se, kelle palautteen on tarkoittanut.

Tuo juttu näkemyksestä, mitä Johanna ja Heli tarkoittavat, on mielestäni juuri tuota keskustelua taiteilijan ja katsojan välillä. Kait tällaisessa paikassa on ensiarvoisen tärkeää, että ajatukset vaihtavat omistajaa olkoon vaikka sotaisasti, rauhaisasti taikka joviaalisti kuin, että se tapahtuisi vain jokaisen omassa vaietussa pääkopassa? :)


[20:17 3.3.2008] minä
Puhut, Kirsi, asiaa. Palautteen antaminen on paljon mukavampaa, jos työn esillepanija vaivautuu myös antamaan jonkinlaista "vastinetta" palautteelle. Jopa pelkkä "kiitos kommentista" on ihan mukava vastine, se kertoo, että kommentti on noteerattu. Joskus (harvoin) teosten alle syntyy oikein mielenkiintoinen teoksen esillepanijan ja yleisön välinen dialogi, jossa parhaimmillaan molemmat osapuolet voivat oppia ja saada uusia näköaloja. Eikä tämä todellakaan tarkoita sitä, että keskustelun osapuolet olisivat välttämättä samaa mieltä tai pääsisivät johonkin "lopputulokseen".

Alla vielä joitain tähän kommentointiin liittyviä asioita, jotka risoo ja vähentää kommentointihalukkuutta:
1) Kommentoija käyttää aikaansa mielipiteensä esilletuomiseksi rakentavasti ja hillitysti, mutta kun kommentti ei jostain syystä kuitenkaan esillepanijaa miellytä, niin se poistetaan... Jotkut eivät ilmeisesti halua muuta kuin kehuja teostensa alle; siinä tapauksessa asia kannattaisi ilmoittaa etukäteen, niin eivät ihmiset turhaan vaivaudu kommentoimaan.
2) Joku "nimetön" (tuntematon) kommentoija voi puhua ihan asiaa, mutta esillepanija reagoi vasta kun "nimekkäämpi" (tuttu) kommentoija tuo esille ihan saman asian. No, tämä "auktoriteettiusko" näkyy kyllä kaikkialla elämässä; asialla ei ole painoarvoa ennen kuin sen sanoo henkilö, jolla on oikea "status".
3) Toiset kommentoijat alkavat kommentoida kommentointia tai pahimmassa tapauksessa edellistä kommentoijaa tyyliin "idiootti, et tiedä mistä puhut". Jos on asiasta eri mieltä, niin sen voi kyllä ilmaista toista loukkaamatta.


Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty