Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Viimeisimmät keskustelut

Paineita!

[22:01 10.5.2008] S.S.
Laitoin tossa vähän aikaa sitten ensimmäisen novellini aukeaan. Kukaan ei ollut sitä ennen koskaan arvioinut/lukenut mitään tekstiäni, ja tuo yksilö oli ylipäätään ensimmäinen novelli jonka olen kirjoittanut, joten olin ihan paniikissa, koska pelkäsin että se lytätään. Novellini sai arvostelusssa keskiarvon 4.06 ja positiivista kommenttia. Odottamattoman hyvän aloituksen jälkeen on mielettömät paineet laittaa aukeaan enää mitään! Entä jos se edellisen novellinen onnistuminen oli vain joku moka ja kaikki muu mitä kirjoitan on ihan täyttä paskaa?

Onko täällä aukeassa muita kirjoittajia jotka kärsivät paineista? ironisinta on että se ainoa novellini sivusi juuri tätä aihetta :) Mutta siis, kertokaa te jotka jotakin jostain tiedätte että onko tässä mitään järkeä?

P.s. oli vähän pelottavaa aloittaa edes tämä keskustelu. Taidan vaan pelätä lyttäämistä tosi paljon...


[00:53 11.5.2008] P.P.
Kyllä, kärsin paineista. Mitä kirjoittamiseen tulee, niin keskittyy vain tarinan kertomiseen eikä siihen miten hyvä sen pitäisi olla. Minä esimerkiksi kirjoitan huonosti ihan tarkoituksella:D


[02:36 11.5.2008] J.S.
Rauhoitu, hyvä ihminen. Heikko itseluottamus ja julkaisupaniikkihan kuuluvat kirjoittajan (minunkin) perusluonteeseen, jos sallitte stereotypioinnin. Eiköhän täällä(kin) itse kukin jännitä, miten mielestään hyvä teos uppoaa yleisöön. Kuten Paul sanoi, kannattaa keskittyä vain kirjoittamaan. Itse olen ylettömän tyytyväinen, jos satun edes saamaan jotain valmista. Jos kirjoittaminen tuntuu sinusta hauskalta ja mielekkäältä, niin antaa palaa, vaikka välillä tulisikin tylyä palautetta. Pääsääntöisesti Aukeassa kirjoittajat ovat kuitenkin arvostelijoina varsin pehmoisia. Harvoin olen törmännyt armottomaan tykitykseen. Jos pelkäät, että se hyvä työsi olikin virhe (joskin hyvä sellainen), niin laita uutta tekstiä tulemaan ja katso, kuinka se pärjää. Sillähän siitä selviää. Gambatte kudasai!


[02:51 11.5.2008] M.A.
Satu, älä pelkää: varmaankin kaikilla, jotka ovat vasta aloittelemassa Aukealla, on samoja tunteita. Kyllä se siitä tasaantuu. Ajattele vaikka, miten vaikeaa olisi valita seuraavaa julkaistavaa työtä, jos ensimmäinen olisi totaalisesti lytätty!

Koskaan ei voi muutenkaan olla varma siitä, millaista palautetta jokin työ tulee saamaan, ei silloinkaan vaikka olisi monta kirjaa julkaissut kirjailija - tai tarinasi Finlandia-voittaja. ;) Eikö ole kuitenkin helpompi totutella siihen tunteeseen täällä Aukealla kuin esimerkiksi sanomalehtikritiikkejä odottaen? :)

Ainoa tapa parantaa omaa kritiikinsietokykyään ja oppia näkemään omat tekstinsä kauempaa ja objektiivisemmin on - arvaatkin varmaan - altistaa omat tekstinsä uudelleen ja uudelleen vieraiden ihmisten silmille. Joskus se tuntuu ilkeältä, joskus todella mukavalta, mutta pääasia on, että se oma kirjoittajaidentiteetti ja käsitys siitä, mitä kirjoittamisellaan haluaa saavuttaa tai ei missään nimessä halua, vahvistuu jokaisen julkaisun ja saadun palautteen myötä.

Loukkaantuminen, eri mieltä oleminen, karaistuminen, ilosta myhäily ja kaikki muutkin reaktiot palautteeseen ovat kaikki tärkeitä osia siinä prosessissa, joka tekee sinusta kokeneemman kirjoittajan.

Ole rohkea. Uskon, että olet lupaava kirjoittaja ja sinulla on luovuutta, joten suhtaudu siihen niin kuin lapset talviturkin kastamiseen: otat vain nenästä kiinni, suljet silmät ja loikkaat suoraan veteen. Kyllä se siitä lämpenee. ;)


[03:41 11.5.2008] A.N.
kyllä minäkin ajoittain kärsin kaikenlaisista paineista, en tosin välttämättä kovinkaan paljon kirjoittamiseen liittyvistä, mutta ne on vaan sitten asiallisesti purettava

mut ihan vakavasti ottaen, kirjoittaminen on hyvä tapa purkaa henkisiä paineita


[10:48 12.5.2008] S.L.
Ensimmäinen kokoelmani sai paljon huomiota ja etenkin positiivista, enkä osannut moista odottaa. Loput eivät sitten niinkään. Tuli heti mieleen artisti, joka on juuri julkaissut menestyksekkäästi esikoislevynsä ja sitten voi ei. Jos potee vähän huonoa itsetuntoa, tuollainen saattaa lannistaa. Pitää vaan ahkerasti luottaa taitoihinsa ja pitää pää pystyssä. Ei Satu huono kirjoittaja ole kuitenkaan, se on kerran jo todettu, vaikka jatkossa saisikin enemmän kuraa ylleen.


[13:24 12.5.2008] A.M.
Satu kirjoittaa tuolla esittely sivullaan itsestään että: "Rakastan hämmentämistä inhoan ja "kukaan ei saa ikinä vähänkään loukkaantua" -ajattelua."
Kuitenkin hän tämän triidin aloituksessa väittelee itsensä kanssa. Miksi?
Lisäksi "Paineita" keskustelun aloittaminen luo tässä vain hänelle lisää paineita.
(Kuin myös ehkä tuleville arvostelijoille. "Onko tätä nyt pakko kehua ettei se vedä herneitä nenäänsä?")
Olen sanonut kaikille tietämilleni henkilöille jotka ovat kirjautuneet näille sivuille, että tämä on "kahden kauppaa". Ei saa koskaan jäädä koskaan jäädä odottelemaan vaan pitää toimia ja arvostella.
Jaksaa ottaa kantaa muiden töihin. Siten saat itsekin palautetta.
Eikä pidä pelätä muiden sanomisia. Niistä pitää ottaa opikseen jos on aihetta.
Aiheettomasta töiden haukkumisista ei kannata perustaa, eikä niihin koskaan pidä puuttua.
Niitäkin täällä valitettavasti esiintyy.
Asiallinen palaute on aina hyvää ja opiksi. Oli se sitten plussaa tai miinusta.




[22:21 13.5.2008] S.S.
Mielestäni ei ole mitenkään ristiriitaista että pitää hämmentämisestä ja vahvoista näkemyksistä ja kärjistyksistä mutta on silti epävarma omista tuotoksistaan ja herkkä palautteelle.
Olen samaa mieltä asiallisen palautteen merkityksestä itse kullekin ja siksi panin tekstini aukeaan. Ensimmäisten palautteiden saaminen on yllättävän vaikeaa: sen ottaa jotenkin liian henkilökohtaisesti kun mikään ei ole kerennyt kasvattaa vielä sietokykyä.
Nyt jälkeenpäin tuo keskustelunavaus kuulostaa ehkä neuroottisemmalta kuin tarkoitin muta teidän viestinne ovat osaltaan purkaneet ahdistustani. Kaikille on varmaan tuttu tunne kun joku todelle tärkeä saa jopa ahdistavia piirteitä kun on "pakko onnistua". Kiitos kaikille.


[23:43 16.5.2008] M.M.
Itselläni ei paineita ole, joten en osaa eläytyä. :D Ei aukea ole elämän ja kuoleman juttu. Itse kouluttauduin vastaanottamaan kritiikkiä muualla ennen tänne tuloa, joten murska-arvostelut eivät hirveästi hetkauta, paitsi niinä heikkoina hetkinä jolloin tekee mieli tehdä sweeneytoddit ja sen jälkeen heittää kynä nurkkaan ja kädet puuskassa murahdella ärsyynnyksestä.


[11:43 17.5.2008] S.T.
Kuinka paineet kirjoittamisesta suhtautuvat päämääriin, joita kirjoittaja itselleen asettaa?

Luulen, että monelle meistä julkaistu kokoelma olisi "ihan kiva" ja toki osa meistä keskittyy sellaisen tekstin kirjoittamiseen, millä saattaisi jotenkin olla mahdollisuuksia sujahtaa kustantajan ovesta sisälle. Ehkä se keskittyminen kuitenkin kannattaisi pitää siinä, että kirjoittaa itselle mieluisaa tekstiä eikä lähde heti siitä perseennuolentalähtökohdasta, että tämä varmaan kelpaa muille. Sitä näkee aivan riittävästi ja usein - mielestäni - jättää tekstin sortillaan ontoksi.

Minulle aukea on merkinnyt suurinta palautteen ja kehittymisen ja vuorovaikutuksen paikkaa. Olen sitä mieltä, että jokaisessa tekstissä on jotain hyvää, jatkossa kun ehdin ni palaan palautteissani kehumissektorille, suolaa unohtamatta. Olen laiminlyönyt typerien deadline-asioiden takia intohimoni, joka on olla täällä samalla tavalla kirjoittamiseen suhtautuvien kanssa. Pyrin mahdollisimman kauas tunnevammaisesta, kylmästä, ontosta tavasta suhtautua tekstiin kuin yhtälöön. Romantikko minussa änkee esiin. :)

Mistä sellainen "pakko onnistua" nousee sitten? Kenelle te kirjoitatte? Onko itsensäkin edessä pakko saada aikaan riittävän hyvää tekstiä? Miten? Mikä on riittävän hyvää?


[12:13 17.5.2008] M.M.
Itse kirjoitan itselleni, koska en osaa lopettaakkaan. Tietenkin mukana on myös se, että haluan olla samanlainen kuin ihailemani runoilijat, siksi välillä iskee angsti, kun huomaa, että tekstit ovat kökköjä. Joskus haluaisin myös julkaista oman runokokoelman, mutta siihen on todella pitkä aika. Minulle riittävän hyvä teksti on silloin, kun voin myöntää, että ymmärrän sitä, mutta joudun kuitenkin miettimään, mitä kirjoittaja hakee takaa. Sen lisäksi ulkomuotoiset seikat pitää olla kunnossa. Runo ei mielestäni ole runo, jos sanavalinnat eivät ole kunnossa.

Kritiikki auttaa minua kehittymään, mutta välillä on vaikea niellä joitakin kommentteja. Jokaisen mielipiteen otan kuitenkin vakavasti, koska olen itse niin sokea kirjoituksilleni.

Onpa kivaa vaihteeksi puhua itsestäni. Noh, mitäpä ihminen tekisi, jos ei voisi tutkia arvomaailmaansa. :D


[11:02 23.5.2008] H.E.
Paineita tulee kyllä. Mutta tulosuunta ei ole aivan selvä ja siihen vaikuttavat monet asiat. Ensinnäkin se, miten muut suhtautuvat minun runoihini, vaikutta omaankin suhtautumiseeni. Se enimmäkseen määrittää paineet, mutta sekin on kyllä tuttua, että luopuu omasta äänestään siksi, että olisi jotenkin "parempi" ja hyväksyttävämpi.

Vaikutteiltahan ei koskaan täysin voi välttyä, mutta kun yritin saada itseni kirjoittamaan tietyllä yleisesti suitsutetulla tavalla (ja yritän joskus vieläkin), huomasin, että en koskaan saanut aikaan oikeasti huippua runoa. Ehkä en saa omalla äänellänikään, mutta toivottavasti niissä on edes jotain aitoutta, joka korvaa tekniset puutteet.

Ja se on totta, että omille teksteilleen sokeutuu. Onhan tämä ihan hyvä idea ja ehkä se kuulostaa hyvältä tai ehkä sitten ei, mutta... En minä tiedä! Siksi on niin tärkeää saada palautetta. Ja antaa sitä, vastavuoroisesti.

Niin ja minäkin olen laiminlyönyt tämän jalon harrastuksen. En iinkään määrällisesti, mutta laadullisesti kyllä. Koeviikon jälkeen palaan ruotuun. :>


[12:15 23.5.2008] V.A.
Tuliskohan silloin huippuruno, jos yrittäisi runossaan toista huiputtaa. Voisi tuntua mahtavalle tiirailla asioita lintuperspektiivistä.


Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty