Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Viimeisimmät keskustelut

Oriveden Opiston sanataide -linja

[10:13 13.6.2008] K.S.
Onko kukaan opiskellut Oriveden Opiston sanataide -linjalla? Tahtoisin kuulla kokemuksista ja mielipiteistänne linjan sekä opiston suhteen.


[18:32 24.6.2008] E.M.K.
Olen opiskellut Orivedellä vuoden ja valmistunut sanataiteilijaksi. Jos sinulla on vuosi aikaa, rahaa ja mielenkiintoa, suosittelen menemistä. Oli tietenkin hienoa tavata alan ammattilaisia, jopa huippuja, mutta mutta... Koulu ei ole kovin arvostettu (uskaltaakohan näin sanoa?) verrattuna esimerkiksi Helsigin Kriittiseen korkeakouluuun. Jos nyt tekisin valinnan, jäisin ehdottomasti Helsinkiin.

Oriveden koulun vapaa-aika on aikalailla alkoholikeskeistä, vaikka eihän kukaan tietenkään pakota ottamaan. Huomasin kuitenkin, että sosiaaliset suhteet ja illat paikallisessa muodostuvat tärkeäksi osaksi opiskelua Orivedellä.


[18:33 24.6.2008] E.M.K.
Ps. Voit tietenkin esittää esimerkiksi kysymyksiä jos niitä on.


[00:54 25.6.2008] A.N.
Meinasin aikoinaan mennä Orivedelle ja paperit oli jo vetämässä mut sit pääsin toisaalle opiskelemaan. Ehkä onnikin, koska olin niihin aikoihin jo valmiiksi huomattavasti nykyistä alkoholikeskeisempi ja se ei ois välttämättä tienny käännettä hyvään suuntaan, nyt kun tarkemmin ajattelen. Vaikea silti uskoa, että vuosi siellä muuttais ketään perusteellisesti psyykkisesti, ainakin siellä oleskelleet, livenä tai virtuaalisesti tapaamani ihmiset on olleet keskenään kovin erilaisia. Tietty jos on siellä useamman vuoden niin varmaan sitten saattaa muuttuakin.


[22:08 25.6.2008] H.N.
Henkilökohtaista kokemusta on vain kesäkursseista, mutta kaveri opiskeli vuoden Orivedellä ja hänelle se ainakin oli kaikin puolin positiivinen kokemus. Alkoholin kulutus varmaan nousi, mutta esimerkiksi hänen syömishäiriönsä saatiin aisoihin ja muutenkin tuntuu, että kaveri oli paremmin koossa kaikin puolin - varsinkin henkisesti - tuon vuoden jälkeen.

Ja kesäkurssit ainakin ovat tuntuneet laadukkailta. :)


[22:15 27.6.2008] K.S.
Kiitos vastauksista:)

Opiskeluelämä ja opiskeluporukan yhteiset riennot taitavat aika usein pyöriä alkoholin ympärillä, enemmän tai vähemmän. Tuollaisessa sisäoppilaitostyyppisessä opistossa tämä puoli varmastikin korostuu. Sosiaalinen verkko rakennetaan, varsinkin alussa, huurteisen tai parin voimalla.

Millainen paikka Orivesi on? Tiedän että pieni, mutta onko siellä kuitenkin talvisinkin elämää? Muutakin kuin tämä yksi paikallinen kuppila?

Entä onko opistoon korkeat pääsyvaattimukset ja millainen "taso" siellä on? Kokemusta kirjoittamisesta minulla on aika vähän. Olen kuullut että kriittiseen korkeakouluun pääseminen on hankalaa.

Millaista itse opiskelu on ja mihin sillä pyritään? Onko tarkoitus luoda pohjaa, löytää omaa kirjoitustyyliä ja tutustua eri lajeihin vai kehittää omaa jo olemassa olevaa kirjoitustapaa?

Entä osaako joku kertoa mitä tällä linjalla olevista opiskelijoista on muotoutunut ammatillisesti tai onko jotkut saanneet tekstejään esille?

Niin ja mikä mahtaa olla kolmivutinen kirjoittajakoulu? Tie yliopistoon nettisivujen kautta, mutta onko kyseessä päätoiminen päiväopiskelu vai mikä?


[19:37 8.7.2008] E.M.K.
Vastaan minkä osaan, eli ---

Orivesi on pieni paikkakunta, jossa on ehkä kaksi käymisen arvoista baaria, ruokakauppoja, kirjakauppa, kirkko ja pieniä puoteja katujen varsilla. Tavallaan oikein idyllinen pieni paikkakunta. Talvella on tietenkin hiljaisempaa, tosin en minä luokkahuoneen, huoneeni ja baarin ulkopuolella juuri aikaa viettänytkään.

Opistossa on hyvin vaihtelevantasoisia kirjoittajia. Uskon kuitenkin, että "keskinkertaista" parempia, tai tahdon uskoa.

Opiskelu ainakin yksivuotisella sanataidelinjalla on osin itsenäistä, osin luento- ja harjoitusmuotoista. Monesti saa kirjoitustehtävän, aikaa viisitoista minuuttia ja sen jälkeen palautekeskustelun. Luennoitsijat ovat tosiaan mielenkiintoisia, joten estetiikan ja kirjallisuushistorian luentoja ei kannata jättää väliin, vaikka voisi. Uskon myös, että Opistolla tuetaan kirjoittajan vahvoja puolia ja autetaan löytämään oma ääni ja tyyli. Eri lajeihin tutustuu kirjoittamisen lomassa. Aika monella oli jonkinlainen valikoima runoja valmiina kun opistolta lähtivät.

Esimerkiksi Sanna Karlström ja Hannu Salama ovat käyneet opiston, ja varmasti lukuisat muutkin kanssakirjoittajat. Tiedän, että osa on julkaissut omakustanteen opiston jälkeen ja osa painii lehdissä ja antologioissa (kuten minä ja muutama ystävätär) nyt vuosi opiston jälkeen.


[09:38 9.7.2008] S.K.
Itse kävin Paasikivi-Opistossa luovan kirjoittamisen linjan aikanani. Siellä olin opetukseen erittäin tyytyväinen. Kriittinen korkeakoulu kiehtoo ajatuksena minua, mutta äkkiseltään siitä tulee myös vähän samanlaiset vibat kuin talent schoolista, eli herää kysymys, että onko koulu oikeasti hyvä vai pelkkää rahastusta.

Oriveden opistosta mä olen kuullut yksinomaan hyviä asioita. Ensinnäkin sillä on hyvin pitkät perinteet kirjallisuuden opetuksessa, siellä voi opiskella avoimen yliopiston opintoja,ja täältä turun vinkkelistä se on huomattavasti arvostetumpi kuin kriittinen korkeakoulu(josta mä olen kuullut vain parissa asiayhteydessä aiemmin).

Kuulemani mukaan Oriveden Opistolla käy runsaasti myös vierailijoita ja ystäväni kertoi mm. Kauko Röyhkän ja Pauli Hanhiniemen käyneen siellä vetämässä laululyriikkakurssia ja Risto Ahdin olleen opettamassa runoutta.


[10:20 9.7.2008] Kyllä kannattaa
Oriveden opistossa opiskelleet ystävänäni suhtautuvat hieman ristiriitaisesti siellä viettämäänsä aikaan. Ristiriitoja aiheuttanee herra Risto Ahti, joka on kyllä karismaattinen mutta jakaa opiskelijat vuohiin ja lampaisiin ja toisaalta tyrkyttää tietyntyyppistä kirjallisuuskäsitystä. Mitä tulee pieniin piiriin ja sosiaaliseen elämään, se lienee pelkkää plussaa parikymppisille ihmisille.

Kriittisen korkeakoulun kirjoittajalinja kyllä maksaa, mutta on hintansa väärti mikäli opiskelijalla on riittävästi lahjoja ja määrätietoisuutta. Väitän, että sisäänpääsykynnys on melko matala ns. karsinnasta huolimatta ja vaihtelua on suuresti niin ikäjakaumassa kuin kirjoittajien tasossakin. Puolet aloittaneista on yleensä lopettanut ennen koulun päättymistä.

Opiskelu tapahtuu viikonloppuisin ja iltaisin, joten hieman kauempaakin voi täten tulla.

Parasta kriittisessä ovat erinomaiset luennot sekä vastaanotot, joissa tekstejä käydään yksityiskohtaisesti läpi. Kirjailijakavalkadi on edustava, mutta varsinkin vastaanottojen suhteen kannattaa kokeilla kaikkia ja keskittyä siihen/niihin kirjailijoihin, joilta saa itseään eniten kehittävää kritiikkiä, muutoin osa ajasta saattaa olla täysin hukkaan heitettyä. Lisäksi siellä on mahdollisuus saada kontaktia kustannustoimittajaan.

Mikään kirjailijakoulu ei kriittinenkään ole, kenestäkään ei voi tehdä kirjailijaa ilman riittäviä lähtöavuja. Sanoisin ennemminkin että ne jotka kyseiselle uralle joka tapauksessa päätyvät, kehittyvät ilmaisussaan nopeammin ja pääsevät suhteellisen nopeasti kansien väliin. Vuosikurssittain siinä onnistuu korkeintaan 1-3 opiskelijaa, viiveellä tosin.

Muutama viime vuosina kriittisestä valmistuneista on saanut erittäin vankan lähdön kirjailijan uralleen.

Ja kyllä se kuppikunta on rakennettavissa kriittisenkin ympärille, ja näin pitää ollakin :)


[22:22 10.8.2008] A.N.
Itse opiskelen kirjoittajalukiossa, vaikka ikäni puolesta voisin kirjoittajalinjalla olla. En siis syvemmin osaa vastata itse linjakyselyihin, mutta mitä tulee Oriveteen, opistoon ja linjalaisten kanssa viettämääni aikaan, en voi kuin suositella paikkaa arvokkaan lämpimästi jokaiselle kiinnostuneelle.




[22:28 10.8.2008] A.N.
"jakaa opiskelijat vuohiin ja lampaisiin"

Jos se todella näin tekee, niin ei semmoinen mikään oikea opettaja silloin ole, turha tärkeilijä vain. Vaan eihän se sikäli ole turha, kun siitä täälläkin puhutaan.

Mutta en voi tietää, kun en ole tavannut, lukenut vain. Vähän kuin puhuisi uskovaisten kanssa Jumalasta, siis sellaisten, jotka on oikeasti nähneet Jumalan ja itse ei ole. On vain lukenut sen pyhiä kirjoituksia. Ja ehkä nimetön on vain katkera, kun sairastui lukuvuonnaan "vuohisyndroomaan"? :O Että Ahti onkin viisas, mutta nimetön vain oli yliherkkä? Kaikki meistä on joskus yliherkkiä, ei siinä mitään.

Huom. Itse Oriveteen en ota tässä kantaa, varmasti on hieno paikka niille, ketä tykkää, juuri siten kuin Aura tarkoitti. Minulla ei kokemusta ole.


[18:14 11.8.2008] Kyllä kannattaa
Nisonen, opettele lukemaan: "opistossa opiskelleet ystäväni"


[23:07 11.8.2008] A.N.
Olit oikeassa. Kyllä kannatti opetella lukemaan. Suosittelen sinulle samaa taitoa. Jos ihan tarkkoja nimittäin ollaan, niin siinä luki "opistossa opiskelleet ystävänäni" eikä "opistossa opiskelleet ystäväni"

;D

Ok. Myönnän, että olin väärässä, mutta ei siitä kannata herneitä nenäänsä vetää.. Kunhan lämpimikseni höpisin. Olen kärsinyt vuohisyndroomasta itsekin, jokainen on. Ja lähinnä heitin katkeruusepäilyn siksi, että puolustelin Ahtia samalla kun langetin epäilyn varjon. Olisihan se nyt kerrassaan kohtuutonta, että alkaisin täällä "syyllistää" niin tuotteliasta ja menestynyttä ihmistä vain sen perusteella, että olen lukenut pari hänen kirjaansa ja mitä arvoisan anonyymin ystävät ovat sinulle kertoneet ja nyt sen tänne välitit. Halusin siis punnita hieman "välikäden tiedolta" kalskahtavaa asiaa objektiivisesti puolelta ja toiselta. Olen kai jotenkin paatunut tuollaisen suhteen, kun omia runojani ja kommenttejani käsitellään usein sillä samalla tavalla, ikään kuin keskustelusta poissaolevan sanomisia, siitäkin huolimatta, että teen ne peräti nimellä. No, se on oma valintani, turha motkottaa. Kai se on pelin henki. Eikä tässä nyt ollutkaan mistään "kosto kiertämään" mentaliteetista kyse. Anteeksi tuhannesti, jos astuin henkilökohtaiselle alueelle. Se ei suinkaan ollut tarkoitukseni. Sitä ei aina tule ajatelleeksi, kun nimettömän kanssa kommunikoi, että tälläkin on samanlaiset inhimilliset tunteet kuin niillä, jotka esiintyvät omalla nimellään. Se on tämän nettikeskustelun kirous. Olen tavallaan niin vanhanaikainen, että jotenkin "sokaistun" aina kun muuten omalla nimellä esiintyvien käymään keskusteluun tulee joku nimimerkin suojissa. Niin ajattelen, että se voi heittää ihan millaista torpedoa lystää sieltä piilosta ja samoin sille voi antaa vastineeksi melko rajoittamatonta läppää. Vaikka eihän se niin mene. Pohjimmiltaan tuollainen ajatteluni on pelkkä onneton tekosyy huonolle käytökselle, myönnän senkin - kyllä tänne mahtuu niin nimelliset kuin nimettömät - ja yritän olla sortumatta uudestaan samaan virheeseen. Että jospa nyt jatkettaisiin tätäkin rauhanomaisessa hengessä? :D


Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty