Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Muovin kukkia (Helsinki IV)

Juho Nieminen

"(1800-luvun jälkipuolella) huomiota
herättää kaksi suhteellisen uutta
teollisuudenalaa, kemia ja sähkö."
- Maailman taloushistoria

"RAKKAUSSUHTEISSA
TÄRKEINTÄ
KEMIA JA SÄHKÖ"
- Helena Lindgren, IL 26.4.2003

* * *

"We don't have a great war in our generation, or
great depression, but we do, we have a great war of the
spirit... The great depression is our lives."
- Chuck Palahniuk: Fight club

"On mieluisaa kuvitella olevansa onneton,
vaikka onkin itse asiassa vain tyhjä ja ikävystynyt."
- Alfred de Musset: Vuosisadan lapsen tunnustus

* * *

Runoja 5 vuotta vanhasta kokoelmasta, joka syntyi kuolleena, vaikka kovasti huusi ja potki.

Reflektiivinen moderni
Keskiarvo: 4.3
Hermot
Keskiarvo: 4
Jännittävää olisi nähdä pihalla räjähdys
Keskiarvo: 3.7
Connecting People
Keskiarvo: 4.2
Saan ääneni kuuluviin vain t-paidassa
Keskiarvo: 3.3
Indiivalidi
Keskiarvo: 4
Kotiteollisuus
Keskiarvo: 4.5
Mahdollisuus
Keskiarvo: 3.8
Runo sähkötekniikasta
Keskiarvo: 4
Kalustan IKEAlla tämän hämärän
Keskiarvo: 4
Olisinpa musta tai homo
Keskiarvo: 3.8
Niin monta lauantai-iltaa
Keskiarvo: 4.3

Annetut kommentit

Tämä on mielenkiintoinen kokoelma. Tässä tutkitaan ihmistä, hänen käyttäytymistään ja suhdettaan omaan itseen, toiseen ihmiseen ja ympärillä olevaan maailmaan.
Nämä ovat ajatusrunoja, jotka kuvaavat erilaisia tilanteita ja mahdollisuuksia.
Tehtävä, mikä näille runoille on annettu, ei ole mitenkään yksinkertainen. Se on hyvin laaja, ja yläpuolella olevan selostuksen perusteella pohjana on vanha kokoelma, jonka syntyminen on ollut vaikea, mutta ehkä nyt uudelleen synnytettynä on se on saanut ilmaa siipien alle ja lehahtaa vähintään kohtuulliseen lentoon.
Vaikka pohjavire näissä runoissa on matalalla, ihmisen korkeudella, kohoaa se joissakin näistä runoista hauskuuden tai kekseliäisyyden avulla riemukkaasti sfääriin, joka aiheuttaa mielihyvää.
Kokonaisuutena nämä runot pelaavat yksi yhteen, vaikka jokaisella näistä on oma tutkimusalueensa.
Mitä itsetutkiskeluun tulee, onnistuvat nämä runot menemään tavallista syvemmälle. Mitä muihin tutkimusalueisiin tulee, pohjautuvat nekin oman itsen kokemuksiin ja havantoihin. Toinen ihminen ja ympäristö jää tuntemattomaksi ja vähän pelottavaksi. Siinä suhteessa kokoelma on harvinaisen rehellinen, sillä toinen ihminen ja ympäröivä maailma ovat loppujen lopuksi kaikilla yksilöillä arvailujen ja omien kokemusten (jotka voivat olla vääriä) varassa.
Suhtaudun kunnioituksella tähän kokoelmaan, sillä rohkeasti tämä panee itsensä alttiiksi, paljastaa jotain, mikä on tuttua, mutta kuitenkin tarpeeksi erilaista verrattuna muiden ihmisten kokemuksiin. Jokainen ihminenhän muodostaa oman maailmansa, jota voi vain ulkopuolelta tarkkailla. Pidän erityisesti tämän kokoelman rehellisyydestä. Se ei yritä tavoitella taivasta, mutta täyttää tehtävänsä oikein hyvin.
Hienoa kuulla taas sinusta Venla, kun vähään aikaan en ole bongannut kommenttejasi Aukeassa.

Minulla on vähän sellainen viha-rakkaus-suhde näihin runoihin. Ne jotenkin muistuttavat minua oman aikamme varjopuolista ja yksilön voimattomuudesta. Tahtoisin sanoa samat asiat suuremmalla myönteisellä latauksella, sellaisella kaikesta irti karistavalla vimmalla.
Silloin et olisi rehellinen. Totuus on useimmiten ei toivottu. Kaiken koristeleminen peittää vain tyhjyyttä. Välillä, oikeastaan useimmiten, sen vain unohtaa, onneksi! :) Ihmisellä on taito luoda toiveunia itselleen. Mutta onneksi on noita hulluja ja mielettömiä hetkiä, jolloin kaikki kääntyy hyväksi. Pitää osata sulkea silmät. Jotkut kulkevat elämänsä läpi silmät suljettuina, he ovat niitä, jotka väittävät olevansa onnellisia. Onni on harhaa, mutta ei tietoisuus siitä estä nauttimasta elämästä, sillä elämä on kova juttu! Positiivisesti ajateltuna. Suorastaan mahtava!

PS.
"On mieluisaa kuvitella olevansa onneton,
vaikka onkin itse asiassa vain tyhjä ja ikävystynyt."
- Alfred de Musset: Vuosisadan lapsen tunnustus
Tämähän on mitä mainioin kokoelma! Monet toimivat varmasti myös lausuttuina, koska niissä on paljon arkista ja puheenomaistakin. Hienoja oivalluksia ajatusta.
-ajatusta +ajasta
Oli pakko tulla lukemaan Juho Niemisen uusin, vaikka Aukeasta olen hetkellisesti sapatilla. Kannatti tulla. Jokainen runo oli kuin uni, ei, unelma. Helvetin hyviä. Eihän näihin saisi kirota mutta kiroanpa nyt kuitenkin kun en paremmin osaa alleviivata.
analysointi kusee. hyviä tekstejä. ja vittu aura saatana kiroilu on parasta huumetta.
upea kokoelma suurelta osin, paikoin tylsä. Parani loppua kohden.
miekii haluun kiroilla: ai jumankauta perkele kun ovat hienoja nämä, saatana homo perkele.
Täytyy olla samaa mieltä tuosta kuolleena syntymisestä. Liikaa sanomisen ja todistelun tarvetta kielen itsensä kärsiessä. Yksi loistava runo ja pari kehiteltävää aihiota. En tiedä miksi tuhlasin ruutia näihin, tuskinpa teet niin itsekään. Tai ehkä tahdot saada vanhoihin teksteihin uutta perspektiiviä ennen niiden hylkäämistä? Onneksi tiedän että pystyt tuon ekan runon kaltaisiin helmiin.


Reflektiivinen moderni: Fantastista itseironiaa pyörittelemällä neuroottista ideaa edestakaisin.
Hermot: Vähän liian tuttua, ei järin oivaltavaa.
Jännittävää olisi nähdä: Plussaa intertekstuaalisuudesta, mutta pyrkimys absurdiin huumoriin karahtaa kiville.
Connecting People: Kantaako yksi oivallus runoa, voisitko harkita upottamista pidempään tekstiin?
Saan ääneni kuuluviin: Päälleliimattua sarkasmia, lopussa vähän paranee.
Invaliidi: Yritystä 1. runon herkullisiin tunnelmiin. Jää kalpeaksi toisinnoksi, mutta tuo päättelyketju sisältäisi kyllä samanlaiset mahdollisuudet
Kotiteollisuus: No tässä on suht toimivaa ironiaa vaikka varsin kärjekästä onkin. Kaipaisi kyllä hieman aiheen laajentamista ja rikastamista.
Mahdollisuus: Tylsyyden ylistys tylsällä tavalla. Orgasmilauseessa ytyä, muu runo ei yllä samaan.
Runo sähkötekniikasta: Edellisiä elävämpi rytmeineen, juuttuu kuitenkin hieman sormien heristelyyn.
Kalustan IKEAlla: Otsikko runoa parempi, haistan siitäkin lainalähtöisyyttä.
Olisinpa musta: Toistaa edellisten tylsyyttä.
Niin monta: Ytimekäs, tarvitseeko toista säkeistöä?

Kiitoksia kritiikistä. Kyllähän näissä on yhtä jos toistakin asiaa rempallaan, ja vain teema (ehkä ajankohtainen?) pitää niitä kasassa.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (56 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty