Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Että se menisi ohi

Niko Nuutinen

Että se menisi ohi
Keskiarvo: 4.5
Yö ei näytä tulevan
Keskiarvo: 5

Annetut kommentit

Hyvin rakennettu kokoelma
Nyt vasta huomaan, miten noissa runojen nimissä on vangittuna niiden ydinaines. Minusta tämä on tosi hyvä kokoelma. Näiden lukeminen tuotti iloa sen takia, että joku pystyy näin vahvaan ilmaisuun.

(Muuten, Niko, huomasin, kun lueskelin äsken uudestaan jo lukemiani runoja, tuolla Satu Kaikkosen runon Yö, joka kuiskasi pimeän (valtavan hieno nimi!) kohdalla ihmettelysi: Mikä Venlalle tuli? Jos kiinnostaa, niin käy katsomassa, itseänikin se ihmetytti ja yritin kysymykseesi vastata.)
Väkeviä omannäköisiäsi runoja. Kaikissa oli hieno tunnelma. Taiten kirjoitettuja ja huolella rakennettuja. Viimeinen nousi aavistuksen muiden yläpuolelle. Hieno kokoelma.
Kirjoitin silloin joskus sinne Satun yhteenvetosivulle hieman kuten sinä tuossa vastauksessasi siellä nyt. Itselläni kaapista löytyy usein vain pippuria ja suolaa.
Kokoelman otsikko viittaa kai elämään. Meillehän se on kuin rangaistus täällä pohjolassa. Sitä särvitään kuin jotakin hapanta velliä ja toivotaan, että se jo loppuisi. Täällä eläminen on passiivista - ei sellaista aktiivista itsensä olemista, mitä se voisi olla. Täällä ollaan vaan olemassa eikä sen enempää, jotta tämä tyhjyys voitaisiin sitten täyttää jollakin roolilla: hän on poliisi, hän on kalastuskunnan puheenjohtaja, hän on radikaali, hän on hiljainen... Olen joskus pohtinut, että jos olla-verbiin littyy useampi kuin yksi nomini, vain jälkimmäinen jää henkiin. Lauseessa "minä olen" minä tosiaankin olen, mutta lauseessa "minä olen lääkäri" vain lääkäri on olemassa enkä minä. Sitä vastoin lause "valtio olen minä" kuvastaa hyvin aurinkokuninkaan Ranskaa: aurinkokuningas oli ja valtio kiemurteli hänen saappaansa alla. Edellä mainitut tapaukset todistavat jälkimmäisen nominin ylivaltaa. No, lähtipä ajatus kivalle sivuraiteelle.

Tämä on minusta mestariteos. Siinä se.
Kuten lupasit, tämä oli vähän erilaisempaa kuin edelliset kokoelmat. Pidin näistäkin paljon, aika pysähtyi hetkeksi. Onnistuit luomaan tunnelman, jossa lukija oli vahvasti mukana. Saanko toivoa silti jatkoa edellisten kokoelmien kaltaisille sarjatykitykselle? :P
Kuvaile tarkemmin mitä haluat niin minä kirjoitan sellaista. Se ei ole mikään ongelma. Reilu viikko aikaa seuraavaan julkaisuun.
Haluan sen tyyppisiä kuin "Mies koskettaa naisen olkapäätä". Sellaista hengästyttävää menoa. Jatka niitten kahden tarinaa. Haluan tietää, mitä niille kuuluu.
Kahdesta ensimmäisestä en juurikaan saanut mitään. Viimeinen runo sitten oli kaikkea niiden ensimmäistenkin edestä. Minun tulkinnassani sinun on ollut helpompaa kirkoittaa se kolmas kuin ne kaksi ensimmäistä. Tai sitten se kosketti vain minun lukutapaani.
Hieno ja eheä kokoelma. Parani loppua kohti.
Kiitokset Marille ja Riikalle. Kohta tulee uusi kokoelma, toivon mukaan.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.5 (26 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty