Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/valokuvaus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Matka

Merja Ylihärsilä

V. Goethe; Vaeltajan yölaulu
suom: Otto Manninen

Vuorten yllä rauha on sees;

Keskiarvo: 3.2
ei liiku lauha henkäys ees.

Keskiarvo: 3.3
ei riemukkaat soi laulelot latvojen alta. Kohta jo, malta,

Keskiarvo: 2.3
myös levon saat.

Keskiarvo: 2.3

Annetut kommentit

Voi kiitos Sinulle, joka annoit peräti neljä ykköstä! Ihmettelinkin jo, että missä ne viipyy...:)
Älä välitä ykkösistä, nehän suorastaan pakosta kuuluu tähän aukean "maailmaan" :))
Tässä näyttelyssä eka kuva oli eniten mun mieleeni:)))
Juu ei, tiedänkin jo mistä noi ykköset tulivat!!! Ei tarvi kovinkaan suurta salapoliisityötä tuo... Mutta siis ykkösiä saa toki antaa, mutta mielellään sitten perustelujen kera. Kaikki kritiikki tervetullutta toki! Itse arvostelen herkästi toisten töitä, mutta vähän arkaillen kommentoin mitään kun ei osaa sanoa mitään rakentavaa ja eikä viitsi kirjoittaa ainoastaan, että hieno tai hyvä tms.
Kokonaisuus viehätti mua enemmän kuin kuvat yksittäisinä, ja otsikointi sattuu osumaan mun makuun, helpottaa kovasti matkakertomuksen hahmottumista ja vahvistaa tunnelmia. Pisteitä naputtelin 3,4,3,3.
Ensinnäkin kiitos kommentistasi Juha. Näyttelyn tarkoituskin oli kertoa tarina kokonaisuutena eikä yksittäisinä kuvina. Lähdin ensin kuvasta nro 2 ja seuraavaksi halusin kertomukseen mukaan kuvan nro 1 ja loppujen löytäminen olikin sitten jo vaikeampaa, mutta halusin, että kuvat ovat oikeasti siltä yhdeltä ja samalta matkalta, jota ne siis ovatkin. Runon löysin vasta ystävän avustuksella ja se sopii kyllä omasta mielestäni tähän hyvin.
Mielellään näitä katseli. Eka suosikkini.
Kiitos Otto Mannisen säkeistäkin. Yleensä kuvaa ei saisi selitellä liikaa, mutta näin sopivat kirjaimet kuvien seuraksi saavat mielen ylenemään, kauniisti vanhanaikaisilla ylisanoilla sanoakseni.
Ole hyvä Ismo ja kiitos kommenteistasi, samoin Kimmolle. Totta varmaan tuo, että kuvaa ei saisi selitellä liikaa. Kauan mietin olisinko vain laittanut kaksi tai vain tuon yhden eli ensimmäisen kuvan, mutta päädyin sitten tähän yhdistelmään.
Kolmoseen jotenkin kaipaisi näitä runon vaikenevia laululintuja, tavalla tai toisella, vaikeaa, myönnetään ja kakkosessa ehkä ollaan jo lintujen puissa (ees ja pilkku). Vaikuttavin viimeinen: puhutaanko tulevasta yöstä vai ikuisesta yöstä - ilmeisesti molemmista (Kohta jo... voisi olla neloskuvassa). Huppuhahmo ilta-auringossa hieman latistaa, mutta vaikeaa on kuviksi pukea. Goethen runo on siinä määrin sykähdyttävä, että kuvat auttamatta alistuvat tekstille ja jäävät tappiolle. Runot sopivat paremmin sävellettäviksi kuin kuvattaviksi. Vaikuttava kokonaisuus joka tapauksessa. Sitä mietin, että kumpi tuli ensin sävel vai sanat.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 2.81 (106 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty