Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/valokuvaus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Syyskuu

Petri Volanen

Iski taas hirvittävän paha kirjankasausinnostus, että jos tuollaista A5-kokoista oikein taidepaperille... Luontokuvista jo sellaisen 60-sivuisen kuvakokoelman kasasinkin, vielä kun joskus rikastuisi että saisi edes yhden tilattua.

Nyt olen sitten kulutellut yltiöflunssaisia työttömänpäiviäni seuraavan projektin parissa, että jos Autioista ja unohdetuista jonkinmoista kanssa, Kuolleiden kirjaa tai jotain sen sorttista, missä kuvien rinnalla kuolleet tahi kuolevat kertoisivat kuvitteellisia tarinoitaan mahdollisimman 'vähäeleisesti'.

Tästä piti tulla elokuu, mutta koska tuolla meikäläisen profiilisivulla jo tähän liittyvä elokuu on, pitikin tehdä tästä syyskuu. Marraskuukin on jo valmiina, itse asiassa ajattelin sen julkaista tässä ja nyt mutta taidankin tirvaista näytille tämän, vaikka näistä kuvista mahtaa osa jo täälläkin nähtyjä olla. Toivottavasti tuo teksti/kuvayhdistelmä toimii - sitä kun on niin saatanallisen hankalaa itse arvioida.

Koti

Keskiarvo: 3.6
Elämä

Keskiarvo: 3
Ikävä

Keskiarvo: 2.9
Murhe

Keskiarvo: 3.1
Kaipaus

Keskiarvo: 3.3
Hauras

Keskiarvo: 3
Muisto

Keskiarvo: 3.1
Paluu

Keskiarvo: 3.5
Haave

Keskiarvo: 3.2

Annetut kommentit

Onko nuo tekstit sinun? Siis kuvat eivät niinkään puhutelleet minua, eivät ainakaan yksittäisinä kuvina, mutta osana tätä tarinaa ja tekstiä kyllä. Aukeassa pitäisi ehdottomasti olla kategoria, missä voisi esittää juuri tällaisia - kuvat + teksti sarjoja, joita voisi myös arvostella ja arvostaa kokonaisuutena. Vaikuttava esitys!
Peesaan Merjaa. Kuvia on vaikea arvioida yksinään, mutta melankoliset kuvat yhdistettynä melankoliseen tarinaan herättää ajatuksia. Koko jupakasta 4p, joita en kuviin laittanut.
Kiitos kiitos, ja kyllähän ne tekstit tästä päästä eilen irti kaivettua tuli. :)
aukea on tosiaan hyvin puutteellinen tällaisten kokonaisuuksien esittämiseen, mutta kaikkineen todella vaikuttavaa työtä. tuskinpa on edes mitään mieltä arvioida yksittäisiä kuvia erikseen kun ne kerran on esitetty tekstin yhteydessä sarjana. tällaisia toivoisi näkevänsä enemmänkin, todella hieno projekti on tekijällä meneillään!
Erittäin vahva setti. Autiotaloromantiikka toimii.
Todella hieno!

Jos jokainen kuva jo sinänsä on erinomainen ja jos niihin on liitetty upeasti niitä tukevat tekstit (vai tukevatko kuvat tekstejä - sama se) ja niistä on kasattu hieno kokonaisuus niin mitenkähän sitä pitäisi arvioida. Sopisiko asteikolla 1 - 5 vaikka tuo kymppi.

Petri kertoilee näissä näyttelyissään työttömän päivistään. Jää vain miettimään onko ammatinvalinta osunut oikeaan, ehkä olisi syytä kääntyä sopivan kustannusliikkeen puoleen, esittää työnäytteet ja sopia kirjaprojekteista, ainakin parin kirjan ainekset on esitetty Aukeassakin. Ammatti se on taitelijan ammattikin.
Pitääpä taas kiitellä. ^^

Ja onhan tuota joskus tullut vähän kepillä jäätä kokeiltua, mutta vähäistä tuntuu kiinnostus olevan; etenkin nämä autiotalot katsotaan niin marginaaliaiheeksi ettei ole ainakaan tähän mennessä tärpännyt. Toisaalta mussa on kyllä niin paljon realistinkin vikaa etten mitenkään kykene uskovan että voisin koskaan elättää itseni tekemällä sitä mistä ihan tosissani tykkään. :D
Työttömyyden arkea itsekin pitkään aikanaan kokeneena ja asioiden kanssa painiskelleena yhdyn lämpimästi Mikon kommenttiin! Mutta kyllä se on aivan huikean vaikeaa päästä läpi tai murtaa jää, että pääsisi elättämään itsensä taiteilijana. Mutta Petrissä on totisesti ainesta!
Johan täällä on kehuttu, mutta kehutaan nyt vielä lisää, erittäin tunnelmallinen ja onnistunut sarja. Osoittaa kunnioitusta kohdetta kohtaan. Joissain oli makuuni hieman liian digitaalinen fiilis, sellainen ylitsevuotava hdr-dynamiikka (Koti, Kaipaus ja Haave), mutta se on osittain makuasia. "Paluu" mielestäni ehdottomasti paras.
Joo, hyvin mahdollista, hoodeeärriähän nää on kaikki. Kiitos. :)
Loistava kuvakertomus! :) Yksittäisinä valokuvina Koti ja Paluu kolahtivat mulle parhaiten. Sulla on tuo HDR:n käyttö kyllä mun mielestä hyvin hanskassa jos vertaa moneen muuhun täälläkin nähtyyn viritelmään.
Lumoavaa. Sinä osaat tuon tunnelman - yhtä hyvin runoilla kuin kuvilla.

"Jokaisen oma ympäristö" etsii kulttuurista kertovia juttuja. Ks. http://www.joy2010.fi/joy-kampanja/mita-tekisimme
Vinkkejä myös rahoituksesta: http://www.joy2010.fi/joy-kampanja/kampanjan-rahoittajat/rahoituksen-hakeminen

Hienot kuvat jälleen. On kyllä niin vakuuttavaa runojuttelua tuossa kuvien alla että kateeksi käy, koruton tyyli ja rivitys hanskassa. Ja sanot vielä että yhdessä illassa pyöräytät tuommosta.
Komppaan edellisiä, eli ei muuta kuin rohkeasti koettamaan, sillä kyllä nykyään muutakin "kirjallisuutta" luetaan, kuin tuuli lasia.
On kyllä kerrassaan upaa luettavaa tuo tekstisi ja jotenkin pystyn näkemään sieluni silmin tämän kovien kansien välissä laadukkaalla paperille nidottuna....

Kerrassaan fantastinen teos-kokonaisuus.
Volanen ei itselleen mitään voi - tietystikään - hyvä niin. Mennään aidat ryskyen sentimentaalisuuden laitumille. Ei mitään pahaa siinä tietystikään. Kuvat ovat parasta Aukeassa tarjottavaa. Minusta krouvimmalla jäljellä ja vähemmällä paatoksella kokonaisuus nostaisi ajatuksellisuutta.
Edgar Lee Mastersin Spoon River väkisinkin nostaa päätään.
"Olen usein pohtinut hautakiveeni veistettyä kuvaa - kootuin purjein satamassa lepäävää laivaa" - tottahan se kaikkiin sattuu, mutta onneksi sattumista voi säädellä - vai voiko...
Paha tapa kommentoida kommentteja, en voi kuin ihailla edellistä kommenttia. Ja lisäisin vielä että kun toiset vaatii että aukeanharmaa taustapahvi täytyisi ottaa huomioon kuvaa työstettäessä niin vastaavasti sanoisin että alleviivaava sentimentaalisuus ei iskevyyttä hakevassa aukeakontekstissa ole synti eikä mikään.
Tuopa saa aina hyvän mielen milloin joku hoodeeärriäni toimiviksi väittää - olihan mullakin se hirvittävä alkuinnostus (mikä tapaa tuottaa sitä... No, vähemmän realistista?) mutta onnekseni kykenin paranemaan siitä - ainakin niistä pahimmista ylilyönneistä. Ainakin toivottavasti. :D

Tarjalle kiitokset vinkistä (ja linkistä), pitääkin perehtyä.

Ja lämmittääpä se tuokin mieltä jos tekstitkin toimii. Mulla taitaa olla niin surkean kuiva mielikuvitus että se liikkeelle lähtö on kaikkein vaikeinta, sitten kun saa ajatuksen päästä kiinni niin sen jälkeenhän tuollaista huttua syntyy kyllä. Ja sentimentaalista ja paatosta löytyy, mutta minkäs sitä itselleen mahtaa - tuntuu olevan niin syvässä tuo. Joskus oikein yrittämällä yrittänyt vähän toisenlaistakin, mutta eihän siitä mitään tule, aina ne tuonne suunnalle lopulta kallistuu.

Ja toisaalta; löytyyhän sitä kotimaasta samaan seonneita joilla tarinat ovat paremmin hallussa, esimerkkinä toimikoon vaikka tuo: http://rustfetish.blogspot.com/

Joka tapauksessa lienee taas paikallaan kiittää: en kerta kaikkiaan jaksanut uskoa että tätä olisi näin hyvin vastaan otettu - kiitokset siitä! Ehkä tämä pistää vähän enemmän jäykkyyttä tuohon selkärankaan, ehkä sitä saa taas vähän enemmän aikaiseksi. :)
Mä vaan kiitän upeasta näyttelystä.
Mitään muuta sanottavaa mulla ei enää olekaan.
Kuvien alla jo sanoin kaiken.
Kiitos. :)
Upea kertomus, eleettömän varmaa ja kaunista kerrontaa valokuvin. Vanhan määritelmän mukaan tämä olisi kuvajournalismia: teksti ja kuva antavat yhdessä enemmän kuin sisältöjensä summan. Hyvä ja vaikuttava tarina.
Täytyy taas pitkän tauon jälkeen kirjoittaa Aukeaan. Volasen näyttely vaatii minua kirjoittamaan.

Tänään saavuin kotiin väsyneenä työpäivän jälkeen. Otin jääkaapista oluen ja menin tietokoneen ääreen. Ajattelin oluestani nauttien katsoa Aukeasta valokuvia. Taas on ihmiset laittaneet paljon uusia valokuvia ja vielä mielenkiintoisia. Mutta...kuitenkin sellaisia kiireesti selattavia läpihuuto-juttuja.

Sitten oli vuorossa Volasen näyttely. Näyttääkin taas mielenkiintoiselta. Kuvallinen tarina kaappasi minut mukaansa. Vietin ajatuksia herättävän kierroksen vanhassa miljöössä. Tarinan loistavat tekstit yhdistettynä valokuviin olivat huikea sekä samalla mielenkiintoinen kokonaisuus...Ei mikään nopeasti ohitettava läpihuutojuttu.

Ehdottomasti kustantajan juttusille. Tässähän on sulla referenssit valmiina.
fantastinen sarja. jo itse kuvien kerronnallinen anti oli upeaa, mutta empaattisen tekstin kera aivan sanoinkuvaamaton kokemus. kiitos.
Mun tarttee taas kiittää ja varmaan kumartaakin kaupanpäälle; eritoten Lassen kommentti iski syvälle - flunssan takia jo kuudes päivä ilman olutta menossa... :)
Oli pitkästä aikaa sellainen näyttely koko Aukeassa, että jokainen kuva tuntui sopivan yhteen ja että tästä löysi tarinan. Lisäksi, kun kuvat oli vielä upeita, niin tässä menee aivan sanattomaksi. Loistava!
Kiitos! ^^
Anteeksi Petri kiireeni, aurinko paistaa ja lumikengät odottelee eteisessä. Palaan näihin kuviin vielä, nyt piti vain nopsaan vilkuilla, että onpas taas loistavaa jälkeä!! Käyn nämä vielä ajatuksen ja ajan kanssa läpi..
Ei anteeksipyyntöjä - tuohan osoittaa pelkkää älykkyyttä ja elämänviisautta (noin mäkin tekisin). Itseasiassa viimeksi tänään harmittelin yhden autiotalon (yllätys) maisemissa nivusia myöten hangessa tarpoessani ettei ole saanut lumikenkiä hankituksi, kulkisivat niin näppärästi mukana, toisin kuin meikäläisen hyvin vähälle käytölle viimevuosina jääneet talvikiiturit eli puusukset mallia 'Ruåttin armeija' jotka ovat aina jossain muualla, varastoituna. :)
Hyvää sanaa ja kuvaa. Alkusyksyynkin tämän paikallistaa ikkunan takana irtoilevista pelto-ohdakkeen hahtuvista.
Joo, kyllä siinä lokakuun ensimmäisinä päivinä liikenteessä oltiin. Kiitos. :)
Luin tekstit, katsoin kuvat. Teen sen vielä uudestaan. Tämä aukenee ja paranee kerta kerralta!!
Minäpä sekä kumarran että kiitän. ^^
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.2 (252 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty