Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/valokuvaus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Paratiisi 2010, osa II: Kesäkuu

Petri Volanen

Seitsemän reissua, 18,5 aamuöistä tuntia. Siinäpä se on typeryyden mitta mitä kesäkuuhun tulee.

Kesäyö

Keskiarvo: 3.2
Kesäyöstä kesäaamuun

Keskiarvo: 3.7
Suounia

Keskiarvo: 3.4
Kesäaamun kultaisista haaveista

Keskiarvo: 3.5
Ikilintu

Keskiarvo: 3.5
Valo valtaa metsän

Keskiarvo: 3.7
Näkyjä rannalta Lumotun Lammen

Keskiarvo: 4.1

Annetut kommentit

no onhan nuo aika upeita.
Siis aivan upeita!
Kaunista tunnelmointia!
Kauniita kuvia ja helmi oli säästetty viimeiseksi. Komea sarja.
Mielettömän kaunis sarja! Suounia ja Kesäaamun kultaisista haaveista kolahti eniten. Tajusin taas miten mielettömän kaunis meidän maamme on ja kuinka taitavat kuvaajat osaavat tuoda sen muillekin nähtäväksi, Kiitos Petri!
Sä aina masennat mut! Omat kuvat ei näytä miltään näiden jälkeen. Mut myönnettävähän se on, että voi jösses, loistavia!
Kiitos upeasta näyttelystä! Tunnelmallista, kaunista ja rauhoittavaa!
Kiitos ja kumarrus. Ja tuosta Annariitan kommentista olen vieläkin enemmän otettu - etenkin nyt kun noita soitakaan ei taideta tätä nykyä nähdä muuna kuin UUSIUTUVANA energiana... Ja justiinsahan joku jamppa vouhkas soilla kasvavien metsänrääppeiden käytön puolesta, että edes energiapuuksi. Noihin älyttömyyksiin vedoten olen hillittömän iloinen jos saan näytettyä soista vähän toisenlaistakin puolta, ehkä jopa avattua silmiä sille että jopa soilla voi olla muutakin arvoa kuin se perkeleen energia.

Hyvänen aika, mähän alan kuullostaa joltain saarnaavalta risuparralta... Risupartahan mä olenkin mutta... Tarttis varmaan hankkiutua pikaisesti V8-hoitoa saamaan - sehän auttaa vaivaan kuin vaivaan. xD
Tasaisen vakuuttavaa sarjaa, vaikka kyllähän tuolta loppupäästä nousee pari silti ylitse muiden. Viimeinen on mun suosikki näistä, eka ehkä "heikoin lenkki", vaikka hyvä kuva sekin.
Kiitos. :)
Mukava oli matkata kuviesi kanssa aamuisissa suomaisemissa. :)
Hyviä kaikki, mutta parhaiten minua potkivat toinen, neljäs, viides ja kuudes kuva.
Aika perus-Volasta - paitsi kaksi viimistä ylitse muiden ja "ennennäkemättömiä" :)
Mukava kuulla, tai siis lukea - ja samaa kuvaahan mä aina kuvaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... Mutta minkäs teet kun pää on iso mutta aivot pienet tai jotain sen sorttista. xD
Eipä ole 18,5 tuntia taaskaan mennyt hukkaan. Hienoja ovat. Kaksi viimeistä kuvaa on suorastaan huikeaa katseltavaa ja säteet on tallennettu kennolle Volasmaisella tarkkuudella.
:)
Kaikki kuvat olivat pääsääntöisesti upeita sävyineen ja yksityiskohtineen. Kritiikkinä voisi sanoa, että aika useassa kuvassa sommittelu tuntui ahtaalta. Jäi miettimään miksi näin oli...
Upeita kuvia kaikki - itselleni kaksi viimeistä ennen näkemättömiä. Ehkä siksi ne tuntuivat parhailta? Viimeisessä kuvassa valo näyttää lähes olennolta.
Enpäs osaa tuohon ahtauteen sen kummempaa sanoa... Tosin se paras valohan osuu usein hyvinkin kapealle alueelle, mikä lienee osasyy, kuten myös tilanahtaus eritoten noissa metsäisemmissä paikoissa. Toisaalta mä taidan kyllä itse ollakin enemmän vähän ahtaampien kuin laajempien näkemysten ystävä... Niin että kaipa se noista johtuu. :)
Kuvasi on aivan upeita! Tykkään noista kuvien sävyistä ja tunnelmista, ihan kaikesta :)
Oli taas oikein ilo katsella tätä sun näyttelyä!
Mä pidän paljon luontokuvista ja sentakia erityisesti nää oli mulle mieleen.
Aiva upeita kuvia jokainen, en edes osaa sano mistä pidin eniten, joo-mä pidin kaikista:))
Kyllä tuossa viimeisessä on kuitenkin sellasta taikaa että se aivankuin vetäsee mukanaan...
Minäpä taas kiitän sekä kumarran. Toivottavasti saa heinäkuulta samansuuntaista aikaiseksi, vaikka just nyt meinaa epätoivo iskeä, kun kelit on usvia ajatellen liian lämpimiä ja yöt pilvisiä ja viimeiset ansiosidonnaisetkin meni. Mutta eläkäämme toivossa... :)
Jotkut kuvista olivat yksittäisinä vähän överiksi vedettyjä satumaisuudessa ja luontoromantiikassa, mutta kokonaisena sarjana tämä oli eheä ja sopivan fantastinen. Kaunista jälkeä.
Joo, suo on silkkaa satua kunhan säät sattuu. Ainut 'väriväänneltyhän' näistä on tuo viimeinen - loppujen kanssa mennään autocontrast linjalla. :D
Hyvin käytettyä aikaa nuo tuntisi.
Hyvin onnistunut sarja!!!
Kiitos. ^^
Ilmeisesti uiskin juonti täytyisi kieltää - ainakin minulta. Mutta hetki sitten näin jotain negatiivista, jonka ilmeisesti alullepanija poisti. Puhuttiin kokijan eli katsojan kyllääntymisestä samantapaisiin kuviin.
Löytyy mestareita, jotka vuosikymmeniä kuvasivat yhtä ja samaa sateen pisaroimaa ikkunaa tai yhtä ja samaa perseen kaarta tai yhtä ja samaa Yosemiten laaksoa tai yhtä ja samaa Meritaa tai yhtä ja samaa suota jne. Jos hetken ajattelisi itsensä sijasta kuvaajaa... jos hetken ajattelisi jotain muuta, kuin itseään... voisi monen kuvan kohdalla olla aidosti onnellinen.
Ne vain ovat. Ja siinä on niiden kaikki kauneus.
Hyväähän se viski vaan välillä tekee. :D
Taas kerran "perusvolasta" siis upea kuvaelämys, kiitos. Tällaisista minä pidän!
Kumarrus ja kiitos. :D
Maisema- ja luontokuvien kritisoijat toteavat usein, että kyllähän tuollaisia kuvia kuka tahansa voi ottaa, kun vain sattuu paikalle. Tuossa väittämässä on osa totuutta, mutta samalla tavalla voi kyllä sanoa kaikenlaisista kuvista. Näiden kuvien eittämätön vahvuus on noiden maagisten aamuhetkien taltiointi yhdistettynä visuaaliseen loistoon. Näiden kuvien eteen on nähty konkreettisesti vaivaa ja niinhän luontokuvien eteen pitääkin nähdä. Oikea valo on kaikki kaikessa luontoa kuvattaessa ja näissä kuvissa valo on kohdallaan. Muutama kuva on ehkä hieman toistoa, jos on Petrin aiempia näyttelyitä nähnyt. Onneksi kaksi viimeistä kuvaa toivat hienolla tavalla uutta kuvakulmaa aiempiin näyttelyihin verrattuna.
Kyllähän se tosiaan noin on, väittäisin että näissä suokuvissa varmaan joku 90 prosenttia syntyy siitä optimaalisen kelin väijymisestä ja siitä että sitten tosiaan on paikalla aamuyöstä auringon noustessa - loppu jää sitten kuvaajan kontolle jos milloin on jäädäkseen, ainahan ne kelit ei täsmää vaikka miten hyvältä etukäteen näyttäisi.

Ja tuon myönnän (ja taisin tuolla ylempänäkin myöntää), että samaa kuvaahan nää periaatteessa aika pitkälle on, mutta hyvä jos välillä jotain uuttakin sinne sekaan saa survottua. :)
Jokainen kuva on hyvin massiivinen. Jos olisivat fyysisessä näyttelyssä, vaatisivat jokainen oman huoneen, johon voisi mennä ja astu taas uuteen tarinaan, ääneen ja tunnelmaan. Voimakasta tarinankerrontaa kuvan muodossa, vaikka vasten tahtoasi. :)
Kokonaisuutena tää tosiaan on sangen... Köh, epätasapainoinen viritelmä. :D

Kumarrus ja kiitos. ^^
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.66 (365 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty