Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Arkisto

Toinen voima

Olen tuijotellut tähtien liikkeitä
etsinyt vastauksia korteista noista
ja nähnyt unia joista
ei selvää saa

Olen kysynyt ystäviltä
viisaammilta
odotellut ihmettä tapahtuvan

ja merkit yhä mustemmiksi muuttuu
sydän puutuu mahdottomuuteen rakastaa
sinua nyt

Auringonutuun pää sekoittuu
Keskipäivä palaa puhki ja haluni
on koskettaa

Kohta on loppu tää kaikki
muut lähtee minä jään
vielä miettimään
uudelleen syntyy maa
ja katoaa


-Monica Nikula

Annetut kommentit

Oi kun oli jotenkin kaunista ja kaiken ohimenevyyden tuskaa. Hienosti kirjoitettua tekstiä ja tuo riimimäinen loppu oli kaunis ja toimiva.
tässä on muutama ilmaus joka ei miellytä, vähän kuin pop-kliseitä tms, mutta mutta muutoin tässä oli hieno tunnelma, yhdyn Mikiin ->
soljuvaa tekstiä, johdattelee lukijan loppua kohden ja saa oikein janoamaan sitä, että mitä runossa tapahtuu. 3p
Mietin lukiessa, että miten tätä kuvailisi. Pop-klisee on aika raaka sana, vaikka ihan osuva tämän kohdalla. Tulee näet ihan joku poplyriikka mieleen. Ihana rytmi tässä kuitenkin on, sävel vain puuttuu. Yleensä en tällaisista tykkää, mutta tämä meni mieleen.
Pidin rytmistä ja riimeistä, soi kuin musiikki.
Pari kulutettua kohtaa, mutta joo, ihan miellyttävä runo, soljuva.
Aika synkkämielinen.... Tosta kohdasta "Auringonutuun pää..." lopuun asti pidin :)
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.5 (4 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty