Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Viiden kunnan välillä

Viiden kunnan välillä
nähdään yhtä ja toista,
kun matkaan käytetään
reilut kaksi tuntia.

Ihmiset tulevat ja menevät,
radiosta kantautuva laulu
tuo ajatukset mieleeni nuoruuden syksystä,
viimeisestä vuodesta ennen kahtakymmentä.

Miten voi kadottaa mitään sellaista,
mitä ei aiemmin ollut -
sitä en tiennyt,
pidin vain ensimmäisestä säkeestä.

Välisoiton aikana hulluuteni jakaantuu
kahteen toisista poikkeavaan ihmiseen,
toiselle sanoin: Tule minun elämään tänään,
toista pyysin vahvasti pois menemään.

Minä en tiennyt,
mikä on oikein,
mikä olisi nopein reitti?
Tähdet putoavat nuottiviivastolle.

Ei rytmi hajota
vaan taivaaseen jäänyt aukko -
toisen tähden täytyy tilalla loistaa,
koska kello on kohta kuusitoista.

Ennen aikamerkkiä,
joka on täsmällisyyden vanki -
täytyy muistaa laskea -
monessako männyissä on lunta?

Pysäkki on arvaamaton kuva,
ihminen tulee toista vastaan,
kun se hänelle parhaiten sopii.
Voidaan siis määritellä kosketuksen merkitys.

Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Harri Holtinkoski

Annetut kommentit

5p, tämä lähtee hyvin jalat maassa ja reaalitodellisuudessa, mutta nousee sitten syleilemään maailmoja, se on oikeastaan aika hieno juttu... varsinkaan kun runo ei menetä kosketusta todellisuuteen, eikä ihmiseen
Monitasoinen hyvä runo. Pidän tästä.
Todella syvällinen runo. Paljon eri tasoja. Hallittua ja hyvää tekstiä. 5.pistettä.
Tässä sotkentuu todellisuus ja satu. Pidän tästä, vaikka pari kääntynyttä lausetta kalskahtelee mielessä.
Kirjoitetaanko tuo kohta tuossa loppuvaiheilla, että "monessako männyissä" on lunta, vaiko "monessako männyssä on lunta" ? :)

Automatkoilla soi kyllä usein radiosta korviin vanhoja tuttuja kappaleita jostain monen vuoden takaa, jotka tuovat muistoja mieleen.
Ehkä se johtuu myös siitä, kun itselläni ei ole autoa, niin istun sitten jonkun toisen auton kyydissä ja jos kyseessä on esimerkiksi äitini mies, soi radio useammin, kuin levyt.
Vierähtipä aika ihanasti kun jäin lukemaan näitä (ja kiitos vaan kaikista kommenteista siltä puolelta).

"Miten voi kadottaa mitään sellaista,
mitä ei aiemmin ollut -
sitä en tiennyt,
pidin vain ensimmäisestä säkeestä."

Tuo kohta on mahtava. Ja lopetus toimii kuin hyvä polkupyörä tai hmm suklaa.
Ohhoh. Tämähän on todella hyvä :) Pidin monista kohdista tässä. Tässä on taikaa. Ainoastaan ööh... heinoinen tällainen latteus tässä vähän mättti :p Tai siis sellainen mitä itse hiukan tunisn tässä. Vain miälipide :p Hyvä silti. Tykkään. Jotain laulunomasia lyyrisyyttä, ja maanlähheisyyttä tässä kyllä on :)
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (8 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty