Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Ajattelen sinua

Ajattelen sinua
haluan lentää tunturille
aamun majaan.

Pilvet huippujasi hipovat
purot rinteilläsi pulppuavat,
pohjoistuuli isäsi
            jäämeri äitisi.

Katselen sinua perhosen silmin,
olet ajattomuuden kukkula
maapallon korkein vuori.
Kun käännän kasvoni pois,
           sinä minua tuet.

Olin tunturiperhon kotelo
avauduin,
           nyt lennän...

Opetit minulle
kaukaisuuden merkityksen
sain tietää,
itä ja länsi yhtyvät meissä.

Etäisyys silmäni avannut
totuus,
           puhjennut kukkaan.

Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Valde Aho

Annetut kommentit

Auts. Koskettava, hieno.
Onpas mahtavan hienoa tekstiä. Kaukokaipuista, vahvaa ja rikasta kieltä. 5.pistettä.
Vau. Tästä kyl näkee hyvin, että on kirjotettu ennenki. Tosi vahvaa tekstiä, vaikkakaan en näin "perinteisistä" jutuista normaalisti tykkääkkää.. Hyvä..
Tässä on Lapin puhdasta ja hiljaista majesteetillisuutta. Muotoilussa on harmoniaa, jota en kykene määrittelemään, lukeminen on kevyttä. Olisin ehkä suosinut enemmän suoraa sanajärjestystä ja vähemmän runollista sanojen tiputtelua. Tyylistä tulisi julistavampi, mutta tällaisenaan tässä on juhlallisuutta ja pehmeyttä. Makukysymys, kenties. Vaikuttava runo.
Minusta tämä on kaunis ja hellyttävä rakkausruno, johon yhdistyy luonnon kuvausta ja metaforia. Tässä puhuu runoilija, jolla on yhtä herkkä ja puhdas mieli kuin luonto ympärillä.
Tämä voisi olla jo vaikka klassikko, mutta tätä aikaa, mitä nyt eletään, leimaa enemmän kyynisyys ja tarkkanäköisyys kuin lempeys, joka käännetään helposti hempeydeksi, tai herkkyys, joka käännetään helposti lapsenomaisuudeksi, joka näkee keijuja ja perhosia. Mutta lapsissa on totuus. Sitä ei kannata unohtaa. Tämä on hyvä runo, joka uskaltaa olla oma itsensä. Siitä 5p.
Mä olen niin tottunut lukemaan sulta tarkkaa mittaa että tähän on vaikea suhtautua :) Mä olen samaa mieltä sanajärjestyksistä, että mieluummin suoraan jos ei ole erityistä syytä epäselvöittää tekstiä.

Tykkään tässä tekstissä sellaisista ilmauksista kuin: "Aamun maja" sekä "purot rinteilläsi pulppuavat". Jostain suustä molemmat ilmaukset aukeavat mulle varsin eroottisina. Tätä ajatusta kuitenkin hämmentää loppupuoli, eli moinen kaksinaisuus ei ilmeisesti ole tahallisesti kirjoitettua.
Mieleeni maalautuu kauniita tunturimaisemia tätä lukiessani. Oikein kaunista kieltä! Tuli ihan ikävä Kilpisjärven rannalle. :) 5 p.
Minulle ehkä ensimmäinen rivi oli kaikkein hienoin, koska sen jälkeen vain todistetaan ensimmäinen rivi oikeaksi. Hienoa.
Luulin kommentoineeni tähän jo, mutta en kai sittenkään. Hassua. Tämä on kaunis. Tulee rauhallinen olo lukiessa.
Onpa visuaalisia kuvia maalaileva runo. Hieno, raikas.
Loppusoinnutonta Valdea?
Aivan huikeaa.
Maisema on nainen ja nainen on.
Rakkaus asuu sydämmissä ei jalkojen välissä.

Torniojokilaakson vedet olkoot matalia sinun astua.

Asseri kiittää ja kunniottaa.
Vanhaa tuttua ja taattua Valdea. 5p.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.18 (11 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty