Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Vasten ryppyistä ihmistä

Sataa sellaisia lumihiutaleita, jotka näyttävät kauniilta valoa vasten. Hänen pihalampussaan ei kuitenkaan pala valo. Hänen jalanjälkensä lumessa näyttävät turhilta. Koivuissa ei ole lunta, vaan ne seisovat paljaina, kuin odottaen jotakuta silittämään niiden kylmiä runkoja. Hänen sisällään huutaa hiljaisuus, kuin palaen halusta huutaa itsensä loppuun, niin että hän kuulisi joskus muutakin kuin pitkän hiljaisuuden autonäänien, liikennevalojen piipitysten ja ihmisten välissä.

Raskas ovi paukahtaa kiinni. Kadunvieret ovat täynnä erilaisia aitoja; lautaa, pensasta, takorautaa. Ihmiset suojelevat itseään. Ei niinkään ulkopuoliselta tunkeilijalta vaan pakoon lähtemisen tarpeeltaan, joka yllättää kello viiden aikaan yöllä, varsinkin talvisin, kun pakkanen narisuttaa nurkkia ja iho kaipaa toista.

Puhelinpylväässä on lunta kahdella puolella, on tuullut kahdesta suunnasta, kuin itä ja länsi piirittäisivät toisiaan, kuin vihattaisiin kahdesta suunnasta yhtä paljon. Pylväs ei kuitenkaan ole kuihtunut varjoksi. Kahden suurvallan välissä ihmisestä kasvaa niin ohut, että se mahtuu pujahtamaan aidanraosta. Niin ohut, että mahtuu ulos lukitustakin portista, oppii pienestä pitäen pakenemisen taidon. Oppii pujottamaan itsensä kaulanauhaan, jota joku toinen voi kantaa niskassaan, hyvää hyvyyttään tai tottumuksesta. Eikä hän osaa ottaa sitä takaisin itselleen. Hän ei osaa käyttää niin värikkäitä helmiä. Öinen lumiauran ääni. Keltainen suuri peto, joka vaanii yössä pyyhkiäkseen pois eilisen.

Hän seisahtuu kehystysliikkeen eteen. Pieniä ja suuria, värikkäitä elämänmuotoisia paloja jotakin ihmistä. Joku ihminen on jättänyt itsestään jäljen jonka voi ostaa. Minkä palan hän haluaa vielä itsestään myydä? Myydään hyvään kotiin yksinäinen suurella nännipihalla varustettu rinta, joka kuihtuu kosketuksen puutteessa. Että olisi jollain hyvä olla.

Hän näkee ikkunassa heijastuksena metsän, joka ei oikeasti ole siellä. Näkee ystäviä, jotka eivät ole siellä hekään. Hän kuulee yhden nauravan, toisen ohikävelevät askeleet, näkee pienen pään nyökkäävän kuin sanoakseen ”pidetään toisiamme kädestä kiinni”. Hän kuulee jonkun sanovan ”voi vittu”. Se saattoi olla hän itse.

Hän niiskuttaa nenäänsä, tuntee rään maun suussa asti ja pyyhkii loput punaiseen lapaseen. Hän tuntee taskussaan kostean paperin, jossa on vuosien haalistama osoite. Että hän ei koskaan eksyisi. Kengänpohjia vasten jäätynyt, kokkareinen maa.

Hän avaa oven varovasti, hymyilee, kun näkee tutut kuluneet kumisaappaat toivottamassa tervetulleeksi. Ne samat, joihin pienenä yritti mahtua piiloon, kun piti mennä nukkumaan. Hän riisuu turhat vaatteet ja kuulostelee narisevia nurkkia, tuulta, hiljaisuutta, lumen ääntä ja vanhaa nukkuvaa miestä.

Hän katsoo ikkunasta ulos, paikkaan, jossa ei enää ole. Lumi ei tarvitse häntä kastumaan sataakseen. Tuuli ei puhalla nurkissa, jotta hän pelkäisi. Jää ei ole lumen alla vain, jotta hänen varomaton jalkansa ei sitä näkisi. Ihminen kuvittelee itsestään liikoja.

Hän nostaa peiton kulmaa ja pujahtaa lämpimään sänkyyn vieraana. Hän painautuu vasten kuluneen flanellin verhoamaa ryppyistä ihmistä. Kotia. Helminauhan kantajaa.

Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Veera Aitolehti

Annetut kommentit

Kaunista helmeä ei havaita helpolla, kyynelin. Tämä on eräs parhaimpia tekstejä, mitä olen aukeassa lukenut. Ehjä, koskettava ja kaunis. 5p
Samaa mieltä, todella kaunista tekstiä.
Kaunista minunkin mielestäni. Tarkkoja huomioita, joista pidin.
Tunnelmallista, mielikuviin pääsee heti käsiksi. Kovin mahtipontista, ja loppuratkaisua alkoi odottaa jo kolme säettä ennen. Onneksi ei tarvinnut pettyä. "Helminauhan kantajaa." ei voisi paremmin päättyä.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (9 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty