Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Silloin kun ei osannut vielä kaatua

Kun Paul oli 7-vuotias hän alkoi ymmärtää, että hänessä oli jotain vikaa. Ei ettäkö hän olisi ollut jotenkin tyhmempi, hitaampi, rumempi, älykkäämpi, köyhempi tai rikkaampi kuin muut. Hän vain yksinkertaisesti oli huono-onnisempi. Hänen vaatteensa olivat aina rikki, tukka aina sotkussa ja kotitehtävät hukassa, koska jollei hän kaatunut suoralla tiellä heti kotoa lähdettyään, niin hän oli viimeistään koulun takapihalla sijaitsevassa joessa kontallaan.

Paulin jatkuva kaatuilu ei johtunut kömpelyydestä, niin kuin helposti voisi olettaa, vaan kerta kaikkiaan siitä, että jos hän jotain yritti, se oli tuomittu epäonnistumaan. Vanhemmat ja opettajat jatkuvasti sanoivat hänelle, että hänen pitäisi olla huolellisempi, katsoa tarkasti eteensä ja pysyä pystyssä. Ja Paul noudatti ohjetta hyvin tarkasti.

Toisin kuin muut ekaluokkalaiset pojat, Paul käveli koulumatkat aina harkitusti, hitaasti ja koko ajan tietä tuijottaen. Niinpä hän myös huomasi, että hänen ympärillään sattui outoja asioita. Vielä äsken ihan sileälle tielle saattoi yhtäkkiä ilmestyä kuoppia tai töyssyjä, joihin väistämättä kompastui. Tai puunoksa saattoi ilmestyä tyhjästä hänen eteensä ja suistaa tasapainon. Sitä mukaa kun Paul oppi väistämään näitä kummallisia ansoja, laittoi elämä hänen tielleen jatkuvasti uusia.

Viiteentoista ikävuoteen mennessä Paul oli joutunut sairaalaan monta kertaa. Kerran myrkkykäärme oli purrut häntä keskellä kaupunkia. Hän oli myös joutunut paikallisen pyörremyrskyn uhriksi, oli saanut sata ampiaisenpistoa naamaansa, kurkiaura oli törmännyt häneen ja puu oli kaatunut hänen päälleen. Kaikkein nolointa oli kuitenkin se, kun hän oli ensimmäisen kerran pussannut tyttöä.

Tytön nimi oli Jemina. Kaiken piti olla täydellistä; Paul oli tarkistanut, ettei lähettyvillä ollut kiviä, ruohikkoa, puita tai painavia esineitä. Hän ei kuitenkaan ollut ottanut huomioon, että Jumala voisi kostaa hänelle niin alhaisella tavalla. Juuri kun hänen huulensa olivat koskettamaisillaan Jeminan huulia, kuului nurkan takaa Paulin äidin huuto, joka käski tulla kotiin ottamaan ulostuslääkettä. Paul värähti ja Jeminan huulet osuivat huulien sijasta hänen nenäänsä, josta juuri sillä hetkellä oli alkanut valua vihreää räkää.

Ensimmäisen kokemuksensa jälkeen Paul ei ole uskaltanut enää yrittääkään pussata ketään. Hän ei edes halua kuvitella, mikä kaikki voisi mennä kaamealla tavalla vikaan. Paulin taipumus huono-onnisuuteen on vaikuttanut muihinkin hänen elämän osa-alueisiinsa. Hän yrittää aina välttää vieraita ihmisiä, tilanteita, missä hän joutuisi puhumaan julkisesti, paikkoja, missä on paljon ihmisiä, autioita paikkoja, korkeita paikkoja, autoja, vaarallisia koneita, paikkoja, missä on mitään kallista tai korvaamatonta ja ylipäänsä paikkoja ja varsinkin sellaisia, missä on mitään kivaa.

Ei siis ole mitenkään ihme, että aikuisena Paul on vetäytynyt syrjään yhteiskunnan keskipisteestä. Vaikka Paul jatkuvasti yrittää harhauttaa Jumalaa niin, että hän tekee asioita, mitä ei halua ja yrittää näyttää siltä kun tekisi asioita, joita ei halua silloinkin kun tekee jotain, mitä todella haluaisi, Jumala ei useinkaan mene lankaan ja edelleen kaikki mitä Paul yrittää, menee kamalalla tavalla vikaan.

Sen jälkeen, kun Paul menetti kahdennenkymmenennen työpaikkansa, Paul suuttui. Vaikka mutteritehtaan tyhjän varastohuoneen lakaisutehtävät eivät olleetkaan mieltäylentäviä, se oli silti paljon parempi, kuin ei mitään. Paul sai potkut koska Paulin aloitettua työt joka yö kaikki luudanvarret, lakaisukoneet ja muut puhdistusvälineet katosivat. Paul ei yllättynyt potkuista, niin kuin ei yllättynyt silloinkaan, kun sai potkut postinjakajan, tiskaajan, trukkikuskin, kopiokoneenkäyttäjän, asiakasneuvojan, lehtimyyjän, pakkaajan tai saunanlämmittäjän työstä. Tämä oli vain pahempaa. Ei pahempaa pelkästään siksi, ettei Paulilla tietenkään ollut mitään tekemistä kadonneiden puhdistusvälineiden kanssa, vaan myös siksi, että Paul tiesi tämän työpaikan olleen hänen viimeinen mahdollisuutensa.

Työttömänä Paulilla on tietysti paljon aikaa ajatella suhdettaan Jumalaan. Koska Paul on aina ollut aivan varma, että se on juuri Jumala, joka laittaa kaikki esteet hänen tielleen, hän on tietysti useinkin miettinyt sekä syytä Jumalan häntä kohtaan osoittamaan pirullisuuteen että mahdollisia kostotoimia. Syyksi Paul ei ole koskaan keksinyt parempaa, kuin se, että hänen vanhempansa siittivät hänet kirkossa. Mitä tahansa kostotointa ikinä yrittäessään Paul tietysti onnistuu aikaansaamaan jonkinlaisen katastrofin. Viimeksi paloivat vahingossa hänen mummonsa päiväkirjat, joita hän oli saanut äidiltään lainata koska kuvitteli, että niistä olisi saattanut löytyä vastaus siihen, että miksi hänen äitinsä päätyi harrastamaan seksiä kirkossa miehen kanssa, joka ei ollut hänen aviomiehensä. Kaikki kymmenen päiväkirjaa paloivat ennen vastausten löytymistä, vain koska hän ajatteli kostavansa Jumalalle polttamalla Raamatun.

Työttömyyskorvaus, tai hulluuseläke, niin kuin Paul sitä kutsui, ropsahteli tilille ja Paul päätti keskustella Jumalan kanssa vakavasti. Aiemmin hän oli aina keskittynyt kostamiseen tai huutamiseen, eikä koskaan tasapuoliseen keskusteluun Jumalan kanssa. Niinpä Paul käveli kirkkoon, istui etupenkkiin ja aloitti keskustelun tavanomaisilla kohteliaisuuksilla ja jutustelulla säästä. Mutta Jumala ei vastannut hänelle. Ei mitään. Jumala pysyi täysin vaiti.

Vaikka Jumalasta oli tullut äänetön, ei se silti lakannut vainoamasta Paulia. Yhtä paljon onnettomuuksia Paul sai kokea, mutta nyt ne kaikki olivat täysin äänettömiä ja siksi vielä vaikeammin vältettävissä. Jos tuuli puhalsi hänet kumoon, tuuli oli aivan äänetön, tai jos bussipysäkillä seistessään Paul sai yhtäkkiä päälleen tusinan sammakkoa, eivät sammakot kurnuttaneet ollenkaan. Paulin maailmasta oli tullut hyvin hiljainen.

Koska Paul ei saanut Jumalaan yhteyttä puhumalla, rupesi hän etsimään Jumalaa muilla keinoilla. Hän lähetti radiolähettimellä viestiä avaruuteen, nauhoitti maailman ääniä ja yritti niissä kuulla Jumalan, osti kuulolaitteen, hankki silmälaseja erivärisillä linsseillä nähdäkseen Jumalan ja kirjoitti rantahiekkaan viestiä Jumalalle. Jumala ei vastannut muuta kuin satunnaisilla kuopilla tiessä ja naapurin kuolemalla.

Kulkiessaan kodinkoneliikkeen ohi, Paul kuuli papin puhuvan televisiossa Jumalan äänen etsimisestä. Paul astui sisään liikkeeseen. Televisiossa pappi seisoi seurakunnan edessä ja sanoi, että pitää sulkea muut aistit pois ja kääntää korvat sisäänpäin kuullakseen Jumalan äänen. Paul osti itselleen uuden television. Jos se auttaisi, myyjä kun sanoi, että siinä on hyvä äänenlaatu.

Paul meni kotiin mukanaan vain vähän kulmista kolhiintunut uusi Salora ja mietti televisiopapin sanoja. Papit on viisaita, Paul hoki itselleen, samalla kun otti lankaa sekä neulan ja ompeli korvansa sisäänpäin. Korvien ompeleminen ei kuitenkaan tuottanut toivottuja tuloksia. Vakavan tulehduksen lisäksi korvat aiheuttivat myös liikenneonnettomuuden, koska Paul ei kuullut lähestyvää autoa.

Sairaalassa, odotellessaan poispääsyä Paul totesi vaihtoehtojensa huvenneen. Niinpä hän päätti pois-sulkea kaikki aistinsa. Ihonsa Paul kyllästi hammaslääkäristä varastetulla paikallispuudutusaineella, nenään hän tunki pumpulia ja silmät sitoi paksulla mustalla kaulahuivilla. Sitten hän karkasi.

Lopulta tuntu ihan  samalta kuin pienenä, silloin kun ei osannut vielä kaatua ja äidin sylissä oli turvallista olla.

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Veera Aitolehti

Annetut kommentit

Todella vahva terapeuttinen teksti tämä. Joo kyllä tokkiisa papit viisaita ovat, sillä he ovat kouliintuneet viisastelemaan ja syntisäkkejä ihmisten kannettavaksi asettelemaan. Heidän omassa säkissään ei pohjaa ole, joten helppoa on hengenmisten tallustella tyhjä säkki harteillaan kevein kengin. 5p
Heti alusta asti tähän pääsee käsiksi, paljon selkeämmin kuin tuohon edelliseen. Johon siihenkin kyllä pääsi, mutta kuitenkin. Kevyempää, ei asialtaan, mutta ilmaisultaan, siitä 5p.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.43 (7 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty