Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Äiti

Aina hauraampi kuin
  mitä muistan kuvitella
   kysyy ohimennen olenko
    tarkoituksella
     jättänyt niin paljon paidannappeja
    auki ja muistaa taas sen neuvolakäynnin kun
   en osannut napittaa ja minä heitän
  muka vitsinä, etten näköjään vieläkään
mennään syömään jotain kevyttä
  jonnekin ja aina yhtä vaivaantuneena
   tilaan bissen ja
    mietin miten siitä

         sinusta äiti

      on tullut niin
       raskas, vaikkei juuri mitään paina.

Yksi biljoonasta Äiti-nimisestä runosta eikä tätä kuitenkaan muuten voinut nimetä.
-Pilvi Seppänen

Annetut kommentit

Hyvää lyriikkaa. Tykkään oikein. Tuntuu siltä että saan hengittää luovuutta hiukan. Ihanaa.
Vahvat kotrastit tässä. Hetkessä häipyy hemaiseva loiste, helteessä mokkasiini hiertää... 5p
Hieno Äiti-runo. Luut vaalenevat mutta mieli tummuu. 4p.
Hieno tunnelma ja kuitenkin hyvin todentuntuinen.
Minustakin tämä on onnistunut runo teemasta. Koskettava ja uskottava. 4.pistettä.
Jo runon muoto on mukavan näköinen. Pidän siitä kuinka olet jakanut säkeet, runon rytmi on mielenkiintoinen. Onnistunut. Kielellisesti runo on sujuva. Vaikeahan tälle toista nimeä on laittaa, hetken huvikseni mietin mikä se voisi olla, mutta ei tullut mitään mieleen. Jotenkin tuntui aluksi että laitan nelosen, mutta kyllä tälle vitonenkin sopii.
Hauras ja niin todentuntuinen tunnelma. Nimen perusteella on tosiaan vaikea tietää mitä on tulossa, mutta toisaalta ei tätä runoa mielestäni voisi toisinkaan nimetä. Ei kai sitä tarvitse pelätäkään, jos se kerran runoon istuu. Hieno tunnelma ja rehellistä ilmaisua. Tuorettakin.
Hieno aloitus, mutta lopetuksesta olisin toivonut mielenkiintoisemman.
Mikään äitiruno ei ole liikaa tässä maailmassa. Niin paljon kuin äitejä onkin, tuskin löytyy kaksi samanlaista. Tämä runo tässä puolustaa paikkaansa ainakin Aukean äitirunojen joukossa (niiden, joita olen täällä sattunut lukemaan) ja tämä on mielestäni yksi parhaista. Tuo kursiivilla painettu keskellä oleva rivi ensin oudoksutti "miten siitä/ sinusta äiti/ on tullut..." mutta sitten huomasin arvostaa sitä irtiottona ja äidille itselleen tarkoitettuna puhutteluna, ja sellaisena se vain nostaa runon arvoa. Paidannapit ovat aina olleet äideille tärkeitä. Puuttuvat napit aiheuttavat huolta ja väärin napitetut niin ikään vaativat korjausta. Tämä runo antaa positiivisen kuvan sekä lapsesta, että äidistä. Kumpikin ottaa huomioon toisensa tunteet. Herkistävä runo kertakaikkiaan!
Joo tosi hieno runo. Kulkee just siinä rajoilla, että tykkäänkö yhtään vaiko ihan sairaasti. Kallistuu kuitenki "ihan sairaasti" puoleen, koska ei missään vaiheessa muutu mitenkään subertriviaaliksi, vaikka jossain vaiheessa pelottikin hiukan, että niin käy. Hieno asettelu myös.
Huoh. Kylläpä, todella kerrassaan, oli mahtava kokemus tämä.
Tykkäsin, 4p. Olisin antanut viisi, mutta vaivaa tosi paljon tuossa lopetuslauseessa tuo että "vaikkei juuri mitään paina" tuo mitään-sana. En vain ymmärrä sitä ja koko ajan on tunne että se on kirjoitusvirhe ja sen pitäisi olla "mikään".
Kyllä sen kuuluu olla "mitään"...se viittaa äidin pieneen fyysiseen kokoon, mutta myös siihen, että kertoja (no vaikka minä) haluaa ajatella, ettei äidillä ole määräävää painoarvoa hänen elämässään.
"... miten siitä/sinusta äiti/..." - Kiinnitin myös huomiota samaan kohtaan, kuin Venla kommentissaan. Ja pidin siitä(kin). Kuristavan kaunista.
Tässä on tosi paljon ajatusta, tunnetta ja tarttumapintaa. Hieno runo, oivaltava ja inhimillinen. Upea.
Tämä toimii hyvin, ja jää mieleen :) pidän.
hauraampi kuin muistan kuvitella: 4 p.
Minusta tämä ei ole läheskään paras runosi, vaikka aihe on tietysti aina herkkä ja koskettava, eikä tässä varsinaisesti mitään "vikaakaan" ole. Mutta jotenkin en hullaannu runosta niin kuin kaikki tuossa yllä. Annan nyt kuitenkin 4p, koska tämä piirtää hyvän kuvan ihmisistä ja heidän välisestä suhteestaan ja loppu on kekseliäs
Kiitos kommenteista. Täytyy sanoa, että olen Antin kanssa samaa mieltä tästä runosta. Mietin aika pitkään, että julkaisenko tätä lainkaan, koska musta tästä puuttuu jotain. Edelleen. En osaa korjata, koska en tiedä missä on vika. Olin aika yllättynyt, että se sai näin paljon positiivista palautetta. Tää syntyi yhden tuskallisen lounastapaamisen jälkeen. Kotimatkalla.
Koskettava.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.11 (27 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty