Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Tässä illassa katupöly

Tässä illassa katupöly tanssii valitusvirsien tahdissa humppaa
enkä minä tahdo osallistua,
kiipeän vielä korkeammalle sillalle,
ja kävellessä tiedän, että telkät kalastavat ahvenia alapuolellani,

siitä ja muutamasta muusta syystä
en luule virheellisesti olevani jalat maassa,
minä en halua virastonvärisiin huoneisiin lukemaan pöytäkirjoja,
minä en halua intohimoisesti löytää integraalin maljaa

sen sijaan tahtoisin
seistä laskevan sateen alla
kuuntelemassa auringon huutoa pilvien takaa
tietäen koko ajan, että nytkin se paistaa

ja nähdä, miten vesi tekee vanoja pölyyn ja vie sen ja pari muuta juttua kaivoon,
kuulla
se ääni, joka kuuluu kaatosateella veden jonottaessa hyppyä ritilältä viemäriin
ja se ääni, kun pikkupojat ovat työntäneet ruohoa ränniin ja vesi tulee läpi
ja sitten se ääni, kun tummatukkainen nuori nainen avaa sateenvarjon
ja välissä yllättäen välähdys, kun napista heijastuu kännykän valo
ja miten pirinä vaimenee, kun Nokia tune soi sateen seassa
ja sellainen ääni, josta ei ihan tiedä mistä se tulee
ja sellainen ääni, jonka ihan varmasti tietää
ja se ääni päivittelevistä mummoista
ja vielä kaikki muut äänet
ja ne, mitä ei huomaa

kuitenkaan tänään ei sada, ja minä hypin sillan kaiteeseen nojaten hyppyjä,
joita naapurin poika ei voi yhtään ymmärtää ja silti hymyilee,
ja minulla on päällä mekko, jonka näin viisi vuotta sitten yhden kaupan ikkunassa,
kaiken jälkeen nousee kysymys,
miksi lopulta kuitenkin osallistuin.

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle


Tekijä: Reetta Niinisalo

-Kirjallisuuden teema

Annetut kommentit

Aina valinnat ei ole omissa käsissä. Pidän runokielestä tosin ilman muuta on todettava, että "ja" sanan käyttö muuttuu toisintona mässäilyksi.
Hieno teos.
Tehtävä on suoritettu sikäli varsin onnistuneesti, että kaikki aistit makuaistia lukuun ottamatta ovat läsnä. Senkin saisi vaikka sadetta maistelemalla. Jos tuo sillalla kiipeily olisi vielä sen kaiteella tasapainoilemista, voisi puhua vielä R21;tasapainoaististakinR21;.

Huomio kiinnittyy kyllä siihen seikkaan, että olet turhaan ulkoistanut ja latistanut kuvat ja aistimukset: Kävellessäni tiedän, muutamasta muusta syystä, virheellisesti, pari muuta juttua jne. Tarkoitan, että välitön aistimus on usein tehokkain ja myös abstraktit asiat, ajatukset voi sanoa rohkeasti tarkemmin. Epämääräinenkin voi olla tehokasta, mutta montaa sellaista ilmaisua ei runo kestä.

Tuo äänitoisto toimii, mutta hieman monotoniseksi se rytmiltään jää. Ehkä tuota ja-sanaa voisi hieman karsia? Eritoten nuo R21;sellainen ääni, josta ei ihan tiedä mistä se tulee/ja sellainen ääni, jonka ihan varmasti tietääR30;ja ne, mitä ei huomaaR21; sisältävät jotain R21;sanomatontaR21;, mykkää salaisuutta jollaista moni runo kaipaa. En vain tiedä tukeeko luetteloaines näitä arvokkaita havaintoja vai jäävätkö ne muun vyöryn alle.

Ylhäistä ja alhaista taisi jo Rimbaud sekoittaa keskenään ja varsinkin runsaammassa runossa se monesti lisäkontrastia, mutta silti humppa ja virsi sopivat vähän huonosti keskenään.

Mekossa olisi ainesta vaikka jonkun (painavamman) muistuman todistajaksi, nyt se jää hieman helposti ohitettavaksi.

Alun osallistuminen viittaa pölyn tanssiin, mutta kun lopussa palataan samaan aiheeseen, herää kysymys siitä jääkö/yltääkö se metarunouden asteelle tehtävään viitatessaan. Jos saisit loppua varioitua siten, että osallistuminen vihjaisi vahvemmin (myös) runon tapahtumiin, asetelma kääntyisi tulkinnallisuudessaan positiiviseksi.

Tehtävämäisyydestään huolimatta runosta välittyy jotain kevyttä tasapainoilua arjen ja hetkien seassa, vapauden kaipuuta. Kieli on soljuvaa, mutta voisit kokeilla joitakin rytminvaihdoksia lause/säe-jakoa muuttamalla.

Saitkohan tästä nyt mitään irti. Näkemys ja sen artikulointi saattavat joskus karkailla toisiltaan.

Kiitos paljon kommenteista Asserille ja erityisesti myös Kristianille, hyodyllisiä ja mukavia kommentteja on aina kiva lukea. :) Puhuit, Kristian, tuosta lopun osallistumisesta, joten paljastan, että ensimmäisessä versiossa viimeinen säe kuului: "miksi lopulta kuitenkin osallistuin tanssiin." Myöhemmin ajattelin, että se kuulostaa jotenkin töksähtävältä, liian selkeältä ja tyhmältä, joten poistin tanssi-sanan.. En siis itse ajatellut viittaavani tehtävään vaan nimenomaan runon alkuun. Huomiosi olivat minulle tärkeitä, monta sellaista juttuia tuli, joita en muuten huomannut itse. :) Kiitos vaivannäöstä!
Tässä runossa on yksi todella hyvä kohta, nimittäin toinen ja kolmas säkeistö, varsinkin kolmas. Jos haluat parannella tätä, poista kaikki muu ja rakenna näille säkeistöille uusi alku ja loppu. Aina ei runon edes tarvitse olla kovin pitkä.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.2 (5 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty