Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Juhannusruusu

Ruusu juhannuksen,
puhdas valkoinen
poimia sain kerran
kauniin ruusun sen.

Kukkaani kun katson,
mieli läikehtii
sydämessä rauha
silmät sädehtii.

Kesäkukan suoja,
siipi enkelin
taivaan kukkatarhaa
katson kyynelin.

Hyvää juhannusta ja sydänsuvea runoystävilleni!
-Valde Aho

Annetut kommentit

Tervetuloa Valde uuteen Aukeaan :) Perinteinen, mukava kesärunohan tämä. Ei ihan minun "kakkupalani", mutta tunnesyistä. 4.pistettä.
Kiitos kauniista juhannusrunosta, tunnelma lämmitti. Hyvää keskikesän juhlaa!
Kiva "nähdä" jälleen, Valde!
Kaunis on tämä juhannusrunosi. Mutta en oikein osaa päättää, onko se lohdullinen vai surumielinen...
Kävinpä nyt lukemassa tämän runosi ja satuin itse asiassa pitämään siitä paljonkin. Perinteinen se on ilman muuta, mutta toisaalta koska tällaiset ovat nykyään jopa harvinaisia, niin niitä oikeastaan soisi näkevän enemmänkin. Ilman muuta kaikenlaiselle runoudelle on oltava tilaa. Siis, herkkä, hyvä runo.
Kommentti kommentista: tämä runo on puhdas kuin juhannusruusu, läikehtivä ja sädehtivä. Iloinen ja surullinen yhtä aikaa.

Hieman surullinen runo, mutta kaunis runo. 4p. Hyvää kesää.
Kevyt pinta, syvän melankolinen pohjavire, ja kaiken alla kauneus ja ilo. Perinteinen tai moderni; runon pitää ennen kaikkea olla hyvä runo. Hienoa, Valde!
Kaunis runo :>
Mulle tämä hahmottuu niin että on kaksi kukka-aihetta vastakkain: nuoruudessa poimitaan tämän maailman kukkia ja sitä verrataan lopussa taivaan kukkatarhaan, rajan toisella puolella.

Ja jos kukkasymboliikkaa haluaa tarkemmin miettiä niin juhannusruusu taitaa ruusujen keskuudessa olla niitä varhaisimpia - ja joskushan ne kukkivat ainakin täällä etelässä uudestaan lämpiminä loppusyksyinä ja saavat jäätä päälleen.

Perinteiseksi tätä runoa sanovat. Mulle vanha tyyli on aika eksoottista vieläkin, paljolti siksi että luen vanhoja runoja aktivariaateista kaivetuista kirjoista ja toisen ajan ihmisenä näen vanhan tekstin eri tavalla, siinä on löytämisen iloa ja sellaisen tekstin lukemisessa on aina etäisyys toiseen aikaan, ja siinä etäisyydessä on oma viehätyksensä. Mutta uusi vanhaan tyyliin tehty runo on tässä ajassa elävää runoa. Minusta tämä on taidokkaasti rakennettu runo, joka puhuttelee nimenomaan siksi että se on tässä ajassa kirjoitettu, ja on hienoa löytää aukeasta tällaisia taitajia. 5p.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (9 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty