Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

MUUSA

yllättäen hiljaa jostain mereltä päin
hän tassuttaa ja viljaa ovat hiuksensa, näin
katseessansa tuulen, joka on levoton
uskon kaiken, ehkä luulen, ratsumies hevoton
kuiskuttaa, sun korvaan ja janoan taas
naista, jonka sorvaan huiskuttamaan
yhä uudestaan, uudestaan
me kohta unissa suudellaan

et ollut vain kaikki, enemmän, elokuu
pallo pyörii samaa rataa, lähelleni jo tuu
jossain pariskunta hiipii aittojen pimeään
minä juoksen yksin metsään huutamaan nimeään
vain kuu ja varjot vastaa ja rasahtelee
oksistosta linnun höyhen leijailee
yhä uudestaan, uudestaan
me yön kuolemaa kuunnellaan

yllättäen hiljaa, ehkä merelle päin
hän palaa niin kuin liekki, vasta äskettäin
oli tässä luonamme ikuisuus
käsissämme pyrstötähti, mahdollisuus
yhä uudestaan, uudestaan
ja sen jälkeen ei unta saa

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle


Tekijä: Antti Nisonen

-Kirjallisuuden teema

Annetut kommentit

Olisin antanut nelosen, mutta piti ykkösen vastapainoksi laittaa viitonen, kyllä tämä senkin ansaitsee. :) Tämä oli sopivan romanttinen ja kaunis, kevyt ja viihteellinen runo, eli juuri sellainen mitä teema vaatikin. Minun romanttiseen mieleeni sopi hyvin :P
Kiitos :)
"vain kuu ja varjot vastaa ja rasahtelee
oksistosta linnun höyhen leijailee
yhä uudestaan, uudestaan
me yön kuolemaa kuunnellaan" Hyvä!

Minä lätkäisen nyt kyllä Nisonen sulle tästä vitosen. Ei auta muu, ei. Tämä on mielestäni vain niin kaunis.

Tämä on todellakin kaunis runo.
Kiitos paljon. Mukava kuulla, että jotkut tykkää tästäkin. Vaikka onhan tää tavallaan melkoisen ällöromanttinen ja "moneen kertaan kuultu" hempeily. Mutta pyrkimykseni on kumminkin olla mieluummin herkkä kuin imelä ja ajaton kuin kulunut.
uskomattoman hieno. Koskettaa, 5p.
Nisonen, tää on sun parhaita runoja.
Parani loppua kohden kuin sian juoksu...niinkö sitä sanotaan? Salaperäinen hyvä, viimeiset kuusi säettä upeaa sanailua.....
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.17 (12 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty