Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Symbioosi

Kaupunki on muuttanut päähäni asumaan. Helsinki poimi talonsa ja kietoi katunsa nippuun, asetteli kallooni patsaat ja hallintorakennukset. Ensikäynnillään se toi Linnanmäen, Korkeasaaren sekä muita hauskoja kohteita: elokuvateatterit ja karkkikaupat, lopuksi vasta koulut, sairaalat, hautausmaat ja Kelan toimiston.

Niin vain Helsinki ahtoi jonnekin aivojeni poimuun metropysäkit ja raitiovaunulinjat, divarit, ravintolat, Alkot ja Kallion kapakat. Päättymättömän urakkansa se aloitti Aleksanterista ja Mannerheimista, täydentäen pikkukatujen kokoelmaa summittaisessa järjestyksessä. Samaan koriin sullottiin torit kirkot museot ja muut maamerkit - ihan vain siltä varalta, että turisti sattuisi kysymään suuntaa.

Eikä Helsinki tyytynyt siihen. Se avasi muistini salvat ja ohjasi mieleni kiertoteille ykköskehän ruuhkat, asetti siistiin jonoon asematunnelin kerjäläiset sekä jeesuskauppiaat, marssittaen koko joukkion aivokoppaani asumaan. Se siivosi tukkani alle piiloon kaatopaikat ja sähkövoimalan hiilikasat, Makasiinien mustuneet tiilet. Huuhkajallekin se löysi päästäni pesän.

Moni katu on tullut niin läheiseksi, etten enää erota unta valveesta. Mutta asukkaallani on laatikkoja vielä avaamatta, täynnä pieniä kahviloita ja jugend-kortteleiden kulmia. Ja vaikka viikonlopuksi pakenisin maalle, kulkevat Helsingin kuulumiset mukanani kuin nivelsairaus.

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Juho Nieminen

Annetut kommentit

Paras kaupunkiruno, jonka olen kuunaan kuullut tai lukenut! Saat "minun Helsinkini" saa arvoisensa raamit. Ihana loppu.
Paras kaupunkiruno, jonka olen kuunaan kuullut tai lukenut! Saat "minun Helsinkini" saa arvoisensa raamit. Ihana loppu.
Hemmetti, hieno. Lakoninen ja osuva.
Aivan ensiksi: mahtavaa kielenkäyttöä.

Suurkaupunki on monisoluinen elollinen organismi siinä missä ihminen tai koralliriutta. Onneksi et kuitenkaan väittänyt sitä loiseksi, sillä kaikkihan me tiedämme kuinka asiat oikeasti ovat. Kyllä minä tykkään Helsingistä ja helsinkiläisistä, vaikka en siellä asukaan. Käyn siellä mielelläni monta kertaa vuodessa, joten voin hyvin ymmärtää sitä rakastavaa sävyä, jolla tämä runo on kirjoitettu - nurjia puoliakaan unohtamatta.
Komppaan Harria. Kieli runossa on uskomattoman hienoa. Aivan loistava kuvaus Helsingistä. Rakkaudella kuvattu. 5.pistettä.
tää oli tosi hyvin tiivistetty, mutta oisin kaivannut ehkä lisää konkretiaa ja/tai yksityiskohtia
Omasta mielestäni kieli ei tässä ole edellisten luokkaa vaikka muut siitä nauttivat, vaikka onhan tämä runo toteutukseltaan erinomainen.
Tavalliset asiat ne on ne jotka toimii, eli tämä. Ei liian sivistynyttä mutta kuitenkin silmät auki havaittu asioita ja tunteella veistetty.
Luettelomaisuus vähän vei tunnelmaa mutta samalla se oli se joka piti tän jutun koossa.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (13 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty