Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

pakosuunnitelma

nyt on tultu jo syksyyn
seuraavaan kevääseen on puoli vuotta
pimeyttä valon nopeudella

kuka laskee enää matkoja tai tyypillisiä reittejä
jonnekin missä lukiolaistyttö polttaa tupakkaa bussipysäkillä
jonnekin missä aurinko kasvaa ja mihin pippuri ei paista
jonnekin missä ei tunneta mahdottomuuden rajoja
                    ei haista omia vaatteitaan
unelmien ja helteen paahtamien ajatusten sekasotkusta

voisin karata kolumbiaan
voisin lakaista tomua nuhruisella lentokentällä
tutustua ennalta sovittuja skorpionitappeluja järjestävään mieheen
asua rapistuneessa motellissa ja katsoa iltaisin parvekkeelta
kokaiinin huumaavia katuja ja altaassa kelluvia lehtiä

pakkaa matkalaukkuuni sadan vuoden yksinäisyys
paleleva hymysi ja hikoilevat jalkapohjasi
lupaan lähettää sinulle maisemakortin kuivuneesta kaivosta
tai mustavalkoisen tytön lattarinnoista ja kivikkoisesta rannikosta
tai vaikka ajatusten haamukosketus

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Keijo Kuuttio

Annetut kommentit

Ensimmäinen kappale on todella hieno. Sitten runo hieman hajoilee. Toki siinä on hienoja kohtia. Ei silti kokoelman parhaita.4.pistettä.
Tapasin joku päivä sitten ihmisen, joka on suomalainen, mutta asuu Kolumbiassa. Tietenkin kyselin häneltä vaikutelmia maasta ja ihmisistä. Ja se, mitä hän kertoi, osui kyllä yksiin runon näkemyksen kanssa, mutta toisaalta, ei sielläkään voi välttyä kansainvälisiltä vaikutuksilta, joten kannattaisikohan sinne karata? Ei ainakaan eksoottisuuden takia. Mutta onhan se yksi maa muiden joukossa. Minä pakenisin Viitasaarelle. :) Säästäisin matkakuluissa.
Tää on kyllä muuten kelpo runo!
Yhdyn Janin mielipiteeseen, loppupuolella hienot kohdat eivät enää solju kokonaisuutena. Upeita mielikuvia herättävää tekstiä silti.
En pidä: sadan vuoden yksinäisyyden kulutetusta sanonnasta ja viimeisestä lauseesta. Muuten: MAHTAVA.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.14 (7 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty