Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Lada

Nahkapenkkien lemu paahteessa
olen istunut kuin koira tunteja kuunnellen Lena Zavaronin boogie
enkä unohda oranssin Ladamme
kilpamuilutuksia Neuvostomaahan työväenlauluissa

Minä olen ollut sinun polvella kun rock'n roll
tuli ja Elvis lähti twistaten 75
jälleen olin takapenkillä
kun sieluja osteltiin kasettikoteloissa

Minä olen työntänyt ne kasetit omin sormin auton nauhuriin
iso tyttö, en sotkenut kasettinauhaan
kun Frööbelin Palikat

Ja on saavutus pop kuin mansikat takapenkin tahmeudessa
ja se on rikos ettei isä enää laula
ja se on rikos, ettet sinä enää koske bassoon
et kieliin, se on rikos kun upposi Orleans

Nyt on pappi sulkenut hellyyden mustan Raamatun
Ei enää edes urku soi
Täyttyivät viimein lehterit
halua nähdä
kuka kuolee laulaessaan blues

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Aura Nurmi

Annetut kommentit

Tässä on tosi saagan makua. Vai "auton hanuriin" :D Nerokasta.
ää miten näitä rakastankaan!!
Kiitos!
Rock'roll ja Neuvostoliitto - mikä yhdistelmä! Kerrassaan nerokkaan kieroa kuvausta. Monia mainioita kohtia. Tällä selkeä vitonen!
Frööbelin palikat häiritsee, mutta muutenhan tämä on aika hauska! Todella erikoisia sanavalintoja ja yhdistelmiä... ei tällaista olekaan pitkään aikaan aukeassa ollut. Vai olenko jäänyt jostain paitsi?
Tämä runo puhuu isästä ja tyttärestä ja menneestä ajasta ja kuolemasta. Tämä on minusta tähän astisista paras. Tässä on hyviä yksityiskohtia jotka valaisevat runon sisältöä, eivätkä jätä liikaa pohdittavaa lukijalle. Runo tarjoaa elämyksiä, muistoja ja myös pettymystä. Runo loppuu vaikuttavasti, mutta kauniisti.
Ja tää taas pudottelee persielleen hienoudessaan. Oletsääkyl.
Vähän tulee sellainen olo että oot liian suoraan kopioinut tietyn tyylistä kerrontaa. En tykkää niin paljon kuin kahdesta edellisestä. Hahhahhaa. Tunnelma kuitenkin taas suora ja samalla kiero, ja viimeinen säkeistö mitä parahin.
Kiitos, mutta mitä tyyliä kopioin? :(
"Ja on saavutus pop kuin mansikat takapenkin tahmeudessa
ja se on rikos ettei isä enää laula
ja se on rikos, ettet sinä enää koske bassoon
et kieliin, se on rikos kun upposi Orleans" vau. Lopetus sitten ei toimi. Tylsistyttää kuoleman ja bluesin veljeys ja koko blues sanan väsyneisyys. 4p.
tässä kuten aiemmissakin runoissa on loistavia/hienoja/makeita/jne kohtia, mutta myös kohtia, jotka saa mussa aikaan lähinnä "wtf-reaktion" ts. "miten se tohon tuli", tässä esim verbimuodot on jotenkin...noh, runollisia joo, eikä kaikkea pidäkään ymmärtää joo, mutta esim tuossa lopetuksessa "halua nähdä..." se on jotenkin kömpelö...en haluaisi mitenkään (liikaa) kritisoida kun sun runoista kuitenkin oon aina tykännyt, mut nyt täytyy, toisaalta voi miten tylsää olisikaan jos kaikki vain estoitta ylistäisivät, tämän runon kohdalla ei niin kyllä olekaan, mutta pisteet on kyllä kohillaan kokoelmassa, huge success :)
Kiitos erittäin paljon teille. Olen osittain samaa mieltä kanssanne, hiomionen on ala, jota en todellakaan taida. Loppuun olen tyytyväinen, sillä se on narinani perusta, jälleen, äh, vitun lopetukset, ja "halua nähdä" on kyllä melko orpo.
No tässäpä pala nostalgiaa, jota en ole koskaan päässyt sisälle. Ehkä siksi jäi kovin etäiseksi. Tässä on kuitenkin paljon pieniä yksityiskohtia, jotka vaikuttavat olevan kirjoittajalleen täynnä tunteita. Henkilökohtainen runo, johon tietynlaiset lukijat saattavat päästä helpostikin sisälle. Rytmillisesti, äänellisesti ja silleen tämä on kyllä rock ´n´ roll. Edelliseen verrattuna tässä on enemmän potkua mutta myös jonkinlaista melankoliaa. En kyllä ole varma, miksi tulin erikseen sanomaan, että "en tajunnut"? Ehkä tuon viimeisen kappaleen takia. Bluesia minäkin ymmärrän.
Minä en usko hiomiseen, paitsi hiekkapaperilla. Tämä on just hyvä. 5p.
Komee paketti tässä runossa, paras tähän mennessä. Vitonen jo kolmannen kerran peräkkäin.
Kyllä, et mikään paska kirjoittaja, et. Nyt jään jo sanoja vaille. Silti, pidin aikaisemmista piirun enemmän, toisaalta tässäkin niin hienoja ajatuksia ja vertauksia, aivan ajankohtaisiakin. Kyllä mää täyret tästäkin vippaan, nythän ei jaeta nobelia, ei tartte nii karmeasti kadehtia. ;O
5p. oh yez bebe. kolahtellee iha hulluna.
Olin itsekin aikonaan Ladaisti ja se ensimmäinen oli Oranssi. Lada oli siinä mielessä aikoinaan hieno asia että rahvaskin sai ostettua uuden auton itselleen. Itselläni oli aikoinaan niitä 3, kaikki oli käytettyjä ja ostettiin käteisellä.(Vähän niinkuin avioliitto).
Tartun samaan huikeaan säkeistöön kuin mitä Miki.L. se on upea. Olet tavallaan löytänyt oman tyylisi. Tässä rämiseee ja kolisee sekä yskähtää oppineesti. Kahden viimeisen rivin perusmuodot jää jotenkin uppoamatta. Muuten kolisee kuin roadmovien käsikirjoitus.
oi oi kun kolisee
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.16 (19 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty