Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

III

Olen loputtomasti täynnä tytön hymyjä,
salaisia, peiteltyjä ajatuksia,
jotka kätkettiin hiuksiin ja laatikoihin,

joka kerta, kun kasvan vähän,
olen vielä enemmän täynnä
sitä mitä olen aina ollut

sanoja, sanoja, sanoja, kenkiä
rusetteja ja suudelmia ja hiekkaa.

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Reetta Niinisalo

Annetut kommentit

mulle tää näyttäytyy kyllä tosi kauniina, 5p
Asioita voi sanoa niin monella tavalla. Sinä osaat asetella sanat juuri oikein.
Joskus meille esitetään ajatuksia, jotka voivat olla jopa turskien, joulukalojen juksia. Minulle tuli tästä eräitä ilmoituksia, joita ehkä jopa ajankulukseni mietiskelen, kun yksikseni olen.
Hieno "tilannekatsaus"; runominä tuntee itsensä todella tyttömäiseksi, ja se on tässä kivasti ilmaistu.
Tyttömäinen, vierastan jälleen hivenen. Anteeksi. Kyse on äärimmäisistä makuasioista, mutta minulle tuottaa aina ongelmia antaa viisi pistettä, jos en oikeasti ihan runosta pidä. Jos siis ymmärrät. Kaunis tekstihän tämä on, vaikka hiekan toisto sanana kahdessa runossa viimeisissä lauseissa mietityttää.
Tässäkin on hyvä tunnelma. Ei aivan niin vahva ja vaikuttava, kuin edellinen. Hallittu, kaunis ja sympaattinen kuitenkin. Vahva nelonen.
liian tyttömäinen mielestäni. 3p.
Jollain tapaa makea ja vaaleanpunainen mutta rosoinen reunoilta. Näyttäisi jatkavan kasvun/kasvamattomuuden teemaa. Ikuinen lapsi. "Tyttömäisyys", jos se nyt sitä on, juurikin on parasta tässä. Mietin vain, kuinka tulkita nuo monet sanat "sanoja, sanoja, sanoja..." Ehkä tyttö vain on kovin puhelias. Tai sitten tuossa puhuu runoilija itse, jolle sanat ovat kaikki. Tiedä häntä. Miellyttävä, kerrassaan. Tuo "sitä mitä" kuulostaa aina hieman töyssyiseltä mutta en nyt tähän hätään keksinyt minkäänlaista korjaustakaan, joten olkoon.
Kaunis runo, jossa on särkynyttä, rosoisuutta ja aitoutta. 5p.
Hätäisyys, pyristely kohti jotakin vaikka tuntee vain menneen, tämä kaikki voi rikkoa. Pidän tämän yllättävyydestä ja rosoisuudesta edellisiin nähden. Olet myös hyvä sanomaan asiasi ilman turhia sanoja (vaikka runominän päässä tuskin muuta pyöriikään). Mikäpä olisi arvokkaampaa kuin sanat, joilla on asia ja tarkoitus. 5p.
Koetin ohittaa tuon runominän itsensä tytöttelyn, se kieltämättä pistää silmään jotenkin liian tarkoitushakuisena nyt kun ajattelen, alleviivaamisena ehkä jopa. Kyllä me muutenkin tajuamme, vai mitä luulet? ;) Tyyliseikkana nimenomaan liian painottava, lukijaa tiettyyn mielikuvaan ohjaileva. Mutta kun lukijan sanoille antamia konnotaatioita ei voi hallita, niin ainakin minulle jää tuosta itsentytöttelystä vähän karvas maku suuhun. Vaikka sellaistahan elämä on.
Ei kolahda, jää liian pinnalliseksi ja selitteleväksi. Ja tytöttely ei tunnu hyvältä.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.94 (17 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty