Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

IV

Minä laitan jalkaan nahkasaappaat ja
hypin lätäköissä, joita kasvaa minun eteeni,

järvet kasvavat lätäköiksi,
lätäköt pisaroiksi saappaan laidalla,
pisarat kasvavat minuun ja minusta tulee meri.

Tytöt juoksevat rannoilleni ja keräävät
simpukoita,
riisuvat saappaansa ja astuvat kuraan,
asettavat kätensä vieri viereen kuin vuosiksi.

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle

-Reetta Niinisalo

Annetut kommentit

hauska runo, pakko antaa tästäkin 5p :)
Mahtavia kuvia piirtyy mieleen tästäkin.
Kyllä tokkiisa me merenpisaroita olemme ja joskus myrskysäässä aalloilla ratsastelemme.
Todella hieno! Runominä korostaa minuuttaan kuin osoittaakseen voimaansa. Tämän voisi halutessaan tulkita äidiksi kasvamista, jolloin hänestä tulee laaja kuin meri, ja uudet "Tytöt juoksevat rannoilleni ja keräävät/ simpukoita,/ riisuvat saappaansa ja astuvat kuraan,/asettavat kätensä vieri viereen kuin vuosiksi.".
Tai se voi kuvata henkistä monistumista, esim. uusiksi runoiksi. Viimeinen rivi sinetöi koko runon mahtavaksi näyksi.
ALku kömpi - lopetus ei. Se on upea.
Tämä tosiaan alkoi vähän hitaasti. Ehkä pitäisi suoraan hypätä lätäkköön ekassa säkeessä. Lopetus on kyllä aivan upea.
Minäkin pidän runon lopusta enemmän. Lopetus on itse asiassa aivan mahtavan hieno. 4.pistettä kokonaisuudelle.
tämä on ehdottomasti kokoelman paras. Kiinnostava, voimakas, oivaltava. 4p.
en ihan viittä pistettä antanut kun alkupuoli alkui takkuillen tai ei-niin-kiinnostavasti. Lähellä kuitenkin.
Nuo nahkasaappaat kielivät, että tytöt ei ollutkaan ihan niin pieni tyttö kuin aluksi oletin mutta käsitykseni kokoelman tarinasta vain vahvistui. Lopetus (sekä tämän runon että kokoelman) on todella hieno. Tuo metamorfoosi lätäköstä pisaroiden kautta mereksi sisällään on kielikuvana minulle melko tuore. Ainakin se tuntuu kutkuttavan mielenkiintoiselta. Ehjä, kenties kokoelman ehjin, runo. Itse en löytänyt sitä takkuilua tai hitautta tästä. Kuvä kasvoi ja monipuolistui runon edetessä, kuten runominäkin.

Vaikka tuolla jossain välissä vauhti uhkasikin hyytyä, on tämä silti aivan erinomainen kokoelma. Viihdyin :)
Viimeinen säkeistö ei ihan kolahda, mutta kaksi ensimmäistä ovat todella upeita.
Viimeinen säkeistö lässähtää tyylin puolesta, vaikka ajatus kantaakin loppuun asti, jos kohta hiukan henkeään haukkoen. Tässä en voi enää ohittaa tuota ikuista tyttö-sanan toistamista, vaikka se onkin ulkoistettu vihdoin ja viimein. Osaat kyllä hyvin valita sanoille yllättäviä toisia sanoja. Silti tästä "vain" nelonen.
Loppu toimiva alkuun verrattuna.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.11 (19 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty