Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Hauska hetki

Hän avaa postilaatikon ja
vaikka harkitseekin hetken
ryömivänsä sinne
ja tarkistavansa näin
tulisiko silti huomenna
hakemaan itsensä
hämmästyisikö edes
löytäessään itsensä
piileskelemästä, ehkä
hymyilevänä, kuin
kesken leikin yllätettynä
hän ottaa mukaansa
kaksi kirjekuorta
ja mainoksia, saa kuljetettua ne
asuntonsa pöydälle, katsoo
jopa niitä, liittyvät jotenkin
siihen mitä tapahtuu, se on
varmaa, näin he yrittävät
saada hänet mukaansa
tekevät muutakin
soittelevat, silloin tällöin
lähettävät sähköpostia
eivät tiedä miten hän
nämä asiat hoitelee
ottaa vastaan kaiken
mutta ajattelee silloin
olevansa vain eläin
ihmisten maailman edessä
vaipuu tähän ajatukseen
ja unohtaa sitten kaiken
hyvinä päivinä
         muuten hän asuu
  kirjoituspöytänsä
       ylimmässä laatikossa
  odottaa, ehkä
     hän joskus tulee
             asioilta
         ja yllättää itsensä

     se olisi hauska hetki



















Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Niko Nuutinen

Annetut kommentit

Aikasta nokkela. Hiukan jopa hymyilytti. En tosin tiedä onko se tarkoitus? Tässäkin kiva, absurdi elementti. 4.pistettä.
Hän avaa postilaatikon ja /vaikka harkitseekin hetken /ryömivänsä sinne /ja tarkistavansa näin /tulisiko silti huomenna /hakemaan itsensä"
- hauska ajatusleikki, joka jatkuu runon läpi keksien uusia muotoja. Surumielisyys ei kuitenkaan väisty, yksinäisyys väijyy runossa ja halu piilottaa itsensä ja välillä yllättyä, "se olisi hauska hetki". Runo leikkii piilosilla itsensä kanssa.
Täydet pisteet tästäkin.
Olen sanaton. 5p
Minäjakaannus on suosikkiaiheitani. Sinähän laitat minut taas oikein virkistämään hoksottimiani Niko :D pitkästä aikaa. Kiitos siitä :) Sinua täällä jo tarvittiinkin. Aivan kuin kuulani heräisi taas jostakin horroksesta. Kiva että tulit taas takaisin :) Eikös olekin paussi joskus poikaa. Tässä ovat tietysti ne paperit, jotka ovat ainoat, mitä runon päähenkilöstä on jäljellä sielullisena olentona. Tuo sinun kielesi. Se on niin vertaansa vailla. Welcome back :)
hmm minulle tämä jää kummallisen sekavaksi, eikä kieli kiehdo kuten aiemmissa. 3p.
Erinomainen loppu taas, mutta jotenkin alku oli vieläkin töksähtävempää kuin edellisissä.
"eivät tiedä miten hän
nämä asiat hoitelee" hauska kohta

Ja aika hauska on koko runokin. Samaistun monin paikoin mutta joiltain osin meni minun makuuni liikaa mielikuvitusmaailman puolelle, kuten tuo laatikossa asuminen. Voihan se tarkoittaa vertauksellistakin.. ja varmaan tarkoittaakin.
Olisin kaivannut tiiviimpää otetta kuten edellisessä. Tämä rönsyili ehkä liikaa. Mut hyvä.
Hah, hulluuden reunamilla häilyvä hassunhauska runohan tämä! Jotakin konkreettista kaipaisi kynnysmatolleen.
Taitavaa. Silti (ehkä se on tuo tasaisena eteenpäin puksuttava rivitys "pitkään") jokin tässä ei heti tempaa minua mukaansa. Loppua kohti lämpenee. Ja sitten hymyilyttää, häkellyttää. Vaikka arkisuuus on läsnä ja mitään suurta poikkeamaa tyyliin ei tule, on loppu yllättävä. Itsensä ulkoistamisen huvittavuutta.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.06 (18 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty