Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kuvataide
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Sepia

Tämän karvaisen kaverin tekemiseen meni muutama viikko ja se kiikkuu nyt raamitettuna ystäväni seinällä; käytössä A4:sen lehtiö Cansonin Bristol-paperia, sepia sävyinen kynä, vanupuikkoja värin levittämiseen, sinitarraa kumittamiseen SEKÄ valokuva, josta tämän piirsin. Tekniikka vaatii ennemminkin kärsivällisyyttä kuin taitoa; kuva valmistuu pieni alue kerrallaan käyttäen vuorotellen kynää sekä vanua sen mukaan miten pehmeäksi jäljen haluaa. Olen löytänyt sinitarran olevan paras tapa saada ylimääräistä pigmenttiä pois, eli helpottaa pienten yksityiskohtien tekemistä...

Se, että miten kannattavaa kuvien "jäljentäminen" piirtämällä on, niin siitä voi olla montaa mieltä. Omalla kohdallani vain yksinkertaisesti nautin siitä ja hyvä on jos tekee jonkun siinä sivussa onnelliseksi. Olen kiitollinen kaikista mielipiteistä, joita vain voitte antaa- kehittyminen vaatii kovia sanoja ja työtä!
-Julia Janhunen

Annetut kommentit

Tämä kyllä kaipaa jonkinmoisen esittelyn esimerkiksi kuinka tämä on tehty.
AIVAN mahtava, melkein liian täydellinen. Tällaisesta ei oikein voi antaa mitään rakentavaa kritiikkiä, kun ei ole mitään parannettavaa :)
Alan epäillä että tässä ei juurikaan käden taitoja tarvita. Luulisi tekijällä olevan edes jonkinmoisia intressejä selittää kuinka tämän on tehty- eli mitä menetelmiä on käytetty.
Ärsyttävää pihtaamista!
Kyse ei suinkaan ole pihtaamisesta, enkä millään sorttia tahallaan jättänyt kertomatta- aloittelijan julma virhe. Kiitos tosin kommenteista. En viitsinyt töissä ruveta etsimään, että mistä nuita kuvia pääsee muokkaamaan, joten nyt kun aikaa on enemmän niin lisäilen hiukan esittelyä sun muuta :)

Ja tuota kuvan valmistumisprosessia voi seurata tästä:
http://www.wetcanvas.com/forums/showthread.php?t=405083&highlight=teea

Hieno, luulin ekaksi photoshopilla värkätyksi...
Upea! Sanotaanko tätä fotorealismiksi? Tekniikka varmasti vaatii kärsivällisyyttä, mutta myös jotain sellaista taitoa, mitä en ainakaan itselläni tunnista. Katsoin tuota valmistumisprosessia ja käsittämätöntä miten kokonaisuus voi pysyä muodossaan kuvan edetessä. Helposti voisi mennä vikaankin. Täytyy olla kyllä mieletön kuvantamisen taju kun yksityiskohtaisesti pala palalta etenemällä lopputulos on näin ehjä.
Puhut jäljentämisestä ja kärsivällisyydestä. Saahan sitä vaatimaton olla, mutta älä oleta, että se kaunistaa. Kiinnostavaa, että lähtökohtana on ollut surkea valokuva 'täytetystä' eläimestä - ilmeisesti tilaustyö.
Piirroskuvassa koira on herännyt eloon, saanut nimen, inhimillistynyt - ei nyt vielä ihminen, mutta ehkä ensi kuussa. Silmien kosteus, turkin tekstuurit, ilmeen elävyys jne. - todella taitoa ja tunnetta, kaukana jäljentämisestä. Ihmettelen pannan mukanaoloa, vai onko sillä joku selitettävä syy.
Kiitos tuosta teksistäsi vihdoinkin! Pirun taitava olet!
Kiitos palautteesta, hienoa nähdä, että herättää mielipiteitä ja kysymyksiä. Omalla kohdallani ehkä painavin ongelma on, että en oikein vielä tiedä mitä pitäisi omista kyvyistä vielä ajatella: ihmismieli on varmaankin kaikkein julmin itselleen, ainakin kun kyse on luomisesta. Tarkemmin ajatellen tuo kommenttini jäljentämisestä ja kärsivällisyydestä meni ajatuksena pieleen- en tarkoita sen olevan huono asia, mutta koen sen olevan tarpeen miettiä asioiden eri puolia; mikä on kannattavaa ja mikä ei?

Jatkuu kunhan pääsen kotikoneelle :)
Älä Julia kanna huolta! Kun teet tuon "jäljentämisenkin" noin taitavasti niin sellainen kyllä huomataan ja "merkitään muistiin". Markku on oikeassa tuosta vaatimattomuudesta ja varsinkin kun se on noin ilmiselvästi turhaa vaatimattomuutta. Varo menemästä myöskään sinne toiseen ääripäähän vaikka oletkin noin hyvä.
Jos minulla olisi ollut joskus nuorempana tällaiset taidot niin uskoisin että en olisi nyt tässä vaan tekisin uraani vauhdilla ja nauttisin huomiosta.
Sinullakin kyllä muotoutu ajan myötä asiat mitkä on kannattavia ja mitkä ei. Nyt vain näyttelyjä pitämään ja framille muutenkin siitä!
Ihailee kateellisena:oD
Sulla on hienoa matskua, tsekkailin nuo sun muutkin elukat ;) rekkaapa itsesi artpapaan (ellet vielä ole), sieltä löytyy samanhenkistä lyikkiskansaa ja foorumia.
Mielenkiintoista:))
Meidän seinällä on kuusi kuvaa jotka on kuin valokuvia, mutta ovat vapaalla kädellä piirrettyjä lyijykynäpiirroksia. Piirtäjänä on tyttäreni.
Kiinnostuin tästä kuvasta ja erikoisesta tekniikasta jota käytät. Mahtavan hieno kuva, ja mielenkiintoinen tekniikka.
Koira on täysin luonnollisen näköinen ja sen ilme kertoo koiran luonteesta.
Hienoa!!!!

No johan! Viimein Katajan Matille on löytynyt haastaja! Olet aukean mestarillisimpia teknillisesti... ellet jopa paras (katsoin myös muut kuvasi). Varo ottamasta painetta ja tee niin kuin olet aina ennenkin tehnyt... sillä sitä suhun vielä kohdistetaan ja paljon =D
Edelleenkin hieno, kun itsellänikin esiintyy liikaa terävyyttä toisinpaikoin töissäni, niin huomioni kiinnittyi tuohon vasemman korvan alaosan reunaterävyyteen verrattuna esim. oikeaan alareunaan, tai oikeaan korvaan, eihän se mikään virhe ole välttämättä, voihan se olla että mulla silmät harittaa...
Kyllä täytyy ihailla kärsivällisyyttäsi. Kokemuksesta tiedän kuinka kuva voi viedä mennessään ja ruveta elämään pääkopassa, siirtyessään paperille... kipeen hienoa jälkeä!
Juhani, tutkippas ihan vain mielenkiinnosta ja oppimisen kannaltakin koiran päähän kohdistuvaa valon suuntaa. Sitä silmällä pitäen noissa korvissa ei ole mitään mistä minun silmäni sairastaisivat. Mielestäni tämä on täydellinen ja visuaalista nautintoani sekä ihailua vielä lisää kun näen vaihe vaiheelta kuinka kuva valmistuu. UPEA!
Minähän olenkin sitä mieltä, että todella hienosti tehty, enkä pidä sitä reunaterävyyttä virheenä, se vain pisti silmääni, välillähän se reunaterävyys pitää tiettyihin paikkoihin tehdä tarkoituksella, melko varmasti se itse työssä näyttää eriltä, omissa teoksissanikin täällä olevissa kuvissa sitä reunaterävyyttä esiintyy huomattavasti voimakkaammin kuin itse tauleissa, jotenka brobleman sinäänsä ymmärrän...joskus tuntuu niin harmilliselta kirjoittaa omia näkemyksiä tänne, kumn olen ollut poios Suomesta 35 vuotta, niin kieliopillisesti tökkii, saattaa tulla väärään sanamuotoon ja saattaa porukat saada väärän käsityksen palautteestani...sitten on eriasia onko täydellistä taulua olemassakaan, ainahan niistä joku jotain sanomista löytää, varsinkin kun jokainen ihminen näkee värit eri lailla, mutta kunnioitan kuitenkin mielipidettäsi...
Kiitosta kaikille, jotka ovat jaksaneet kommentoida :) Tuo reunaterävyys jäi jotenkin mietityttämään; en ole tullut ajatelleeksi asiaa, että miten paljon sekin vaikuttaa kokonaisuuteen- hyvä, että tuli esille. Koen sen kuvan kannalta mielenkiintoisemmaksi, että löytyy kontrastia valon että myöskin tuon pehmeyden suhteen; kova linja "rajaa" aihetta ehkä vähän paremmin, etenkin kun ei ole taustaa. Makuasia?
...jos sen jättää liian teräväksi, katsoja saattaa kokea kohteen kuin se olisi "saksilla leikattu ja liimattu taustaan", välillä sitä on kuitenkin käytettävä harkinnan mukaan riippuen mitä asialla halutaan tuoda julki, liian monesti huomaa esimerkiksi aloittelevilla photoshopin käyttäjillä kun leikkaavat toisesta kuvasta kohteen ja liittävät toiseen, jos sen jättää koko matkalta teräväksi niin...? ! ...
Näin ensin tuon loistavan upean mopsin kuvan ja nyt huomasin tämän mäyriksenkin sitten myös ja todeta vaan jälleen täytyy,että todella uskomattoman upea ja elävän näköinen tämäkin on myös!!!
Ilman muuta hieno teos, eikä kannava yhtään vähätellä omaa osaamista eikä näkymystä. Kuten yllä on sanottu, kokonaisuus pysyy kasassa, ja kuvassa on luonnetta ja ilmettä. 5p.
Ohhoh, ompas ilmeikäs ja hyvä.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.24 (46 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty