Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/valokuvaus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Sisar-rakkautta


-Kimmo Grönholm

Annetut kommentit

Ihana kuva. Kiva nähdä tavallisia otoksia tavallisesta elämästä.
Kirkkautta reilusti lisää, myöskään ilmeet eivät ole parhaat mahdolliset, toki aitoja. Päävalo liian korkealla (mikä sitten onkaan? ikkuna?)
Suuret kiitokset Ritva.

Kiitos paljon Marko. Juu, ikkunastahan valo.
Käykää valokuvamuseossa niin huomaatte kirkkaus ja viimeisen päälle tarkka kuva ei ole sitä mitä valokuvauksessa haetaan.
Minusta on hyvä, ettei ole pyritty mihinkään 'Kulkuri ja Kaunotar' -esillepanoon, vaan ollaan niin kuin ei oltaskaan. Herra on hiukan ahtaasti ja rouvalla on tilaa enemmänkin, mutta niinhän se pakkaa olemaan. Ajattelin ensin ehdottaa rajauksen tarkistusta, mutta oikeastaan nykyiselle löytyy syvempääkin merkitystä. Nautittavaa mustavalkoista.
Kiitos Ritva, no jokainen hakee mitä hakee. Itselleni tärkeimpiä ominaisuuksia kuvissa ovat tunnelmat, oivallukset ja semmoinen tunne, että kuvaan pääsee ikäänkuin sisälle.
On muuten ihan lämmin kuva. Lisää tälläisiä eikä niitä hienoja väännöksiä. Valokuvan tarkoitus on vissiin tallentaa elämää, historiaa ja muistoja. Taidettakaan ei pidä unohtaa.
Hyvässä kuvassa on tunnetta ja älyä. Kaikenkarvaiset tyypit isoine kameroineet tekevät muka taidetta. Meen muuten katsomaan kuvamuseoon.
Kiitos myös Markulle ja mukava vertaus tuo "Kulkuri/Kaunotar".
Kiitti nimetön rehdistä kommentista. Kommentteja satelee nyt niin tiuhaan, että aina kun just kerkeän kirjoittaa kiitokset ja vastaukset niin on jo uusi putkahtanut esille. Hyvä niin!
Ihan lämmin ja mukava sisaruskuva sinne eletyn elämän kansioon.

Kuva on kyllä mielestäni liian tumma ja vähän tunkkainen olo sen takia siitä jää. Taustassa on jotain kummia läiskiä, vai mitä lienee? Sisarusten silmien soisi tulevan enemmän ja vahvemmin esiin.

Ritvalle ja nimettömälle muutama huomio: Ritva. Varmasti museo käynti voisi olla paikallaan, mutta valokuvauksessa ei kuitenkaan haeta oletusarvoisesti epätarkkoja ja tunkkaisia kuvia. Tästä olen varma, vaikka sinne museoon en vielä ole siis ehtinytkään. Jospa tätä valokuvausta siis voisi katsella hiukan laajemmalti ja avarammin kuin museokäynnin antamalla näkökulmalla. Tosin epäilen ettei siellä museossakaan pääsääntöisesti kuvat olleet epätarkkoja ja tunkkaisia, vai olivatko?

Hyvä nimetön. Vaikka tämmöisetkin kuvat ovat tuiki tarpeellisia sinne kotialbumiin ja miksei laajempaankin jakeluun, niin varmasti niille isokameroisten ja karvaisten valokuvaajien hienoille muka taiteellisille väännöksillekin on paikkansa. Ehkä jopa täällä Aukeassa?
Totta haastat Teemu mutta kun tuntuu että jokaisesta kuvasta vaaditaan sitä taiteellisuutta. Tavalliset lämpimät otokset ovat kyllä tervetulleita mielestäni aukeaan myös.
Joku tanassa seisova pyssymies tuntuu iskevän paremmin kuin normaali lähikuva. Kuka sitten määrää ja näkee sen oikean tummuuden mikä passaa kaikille. Annetaan kaikkien kukkien kukkia myös arvostelussa.
Täällä tanassa seisovien pyssykuvien mies kirjoittelee :D

No nyt on potretissa vauhtia ja tiivistä tunnelmaa! Ja kaikki liike ei ole liike-epäterävyyttä vaan liikettä on myös linjoissa. Kasvojen linjat risteää ja katseiden linjat ovat täysin eri suuntiin koskaan kohtaamatta. Elämänläheistä nujakointia kädet nyrkissä :) ? Kertoo ihan terveestä sisarsuhteesta. Joskus ei meinaa tämän ikäisiä sisaruksia saada edes istumaan vierekkäin :)

Kasvoille lankeava valo piirtää todella hienosti kasvojen kaikki muodot. Tummahan valotus on, mutta minua se ei haittaa tässä kuvassa, vaikka kohteena on lapset. Edellä mainitut tahrat taustassa näyttää minun silmiini ihan tapettikuviolta, mutta kuvan vasen laita toimii mielestäni huonommin. Arvosana on joko 3 tai 4 pistettä.

Ritva: Muutaman valokuvaushistoriakirjan lukeneena voisin väittää vastaan, että juurikin nopeampiin valotuksiin terävämmällä piirrolla ollaan pyritty läpi valokuvauksen historian. Olkoonkin, että valokuvauksessa on aina ollut tilaa myös maalauksenomaisille teoksille ja perinteinen kuvataide onkin ollut suuri(n) vaikuttaja. Mitä tulee epätarkkojen kuvien historiaan, niin ihmettelen suuresti, miten 1800 vuosisadan lopun välineillä on saatu aikaan niin tarkkaa ja valoisaa jälkeä!
Näinhän se on.. Onhan välineetkin muuttunet vuosien saatossa. Käyttääkö kukaan enää filmikameraa kun on digi? Ja ehkä naisena katson kuvaa eri tavoin. En etsi vikoja vaan tunnelmaa.
Ilmeet on tosi hyvät ja kuvastaa sisaruus-suhdetta oikein hyvin.
Kolmen lapsen äitinä tiedän miten erilaisia ja kuitenkin samanlaisia sisarukset voivat olla ja siinä väliin väännetään kättä ja niskoja ja väliin halataan ja ollaan niin ystäviä keskenään.
Ihana tavallista lapsiperheen arkielämää kuvaava kuva:)))
En pidä tätä "kotialbumikamana" ollenkaan..vaikka hieno muisto se on sielläkin:)))
Ehkä tämä kuitenkin toimisi väreissä paremmin? Tuossahan selvästi näkyy lasten naamoilla rajusta "halauksesta" punaa, joka mustavalkoisena sitten kääntyy tummiksi sävyiksi? Saattaa juu taustassa olla tapetin kuvioitakin. Kuitenkin ne minua vähän häiritsevät, kun eivät selkeästi ja symmetrisesti sitä tapettia ole.

Ritvalle: Kyllä ne mahtuvat, varsinkin jos esimerkkinä tätä kuvaa tarkoitat. En mä nyt kuitenkaan ihan perus "kotialbumikuvia" tänne haluaisi, kun niille on ne omat paikkansa niin netissä kuin siellä kotialbumissakin. En sitä sano, etteikö siellä kotialbumissa voisi olla myös tänne soveltuvia kuvia. Valokuva on kokonaisuus ja jos kokonaisuus toimii niin se toimii.


Tässä on menneen ajan tunnelmaa. Ihanat ilmeet lapsukaisilla.
Kiitoksia kaikille runsaasta kommentoinnista ja keskusteluista.

Oikean laidan "tahrat" ovat tapettikuvioita kuten Tommi kirjoittikin.
Tämän Sisar-rakkauden kirjoitan väliviivalla, vaikkakaan se ei kieliopillisesti ole oikein. Kirjoitan niin, koska se vaan näyttää minusta kivemmalta.
Minulle tämä kuva on todella hyvä juuri tällaisena kuin se on.Tosi ihanat ja niin teeskentelemättömän aidot nuo ilmeetkin juuri lapsilla kuvassa myös.Tytön ilmeestä varsinkin pidän erityisen paljon.Siinä on niin suurta ja väkevää se rakkaus,vaikka lapsi itse niin pieni onkin,että sitä katsellessa melkein vedet silmiin tulee tässä vanhalle kyynikollekin.Oikein hyvä kuva!
Lasten nujakointi näyttää tosi mukavalta, tykkään kaikkine liikkeineen. Lapsille ominainen nopea liikehdintä onkin niin haastavaa kuvatessa lasten touhuja. Ihana kuva! 4p
Surkeat sävyt. Tilanne kai on ihan ok mutta harmaan sävyt on latteita. Tummaa eikä vaaleaa päätä ei ole korjattu. Ei muutaku fotari auki. jos on mäkki ni omppu l, pc:llä ctrl l ja veivaamaan sävyjä.
Kiitos Nimetön: Kiva kuulla positiivinen mielipiteesi.
Kiitoksia paljon Aili.
Kiitosta paljon myös sulle Asko, vähän tylymmästäkin kommentista.
Minusta tässä on valokuva kauneimmillaan. Aito luonnollinen hetki tallennettu ja se herättää minussa ainakin tunteita. Eikö taiteen tarkoitus ole herettää tunteita? Minä tunnen iloa kun katson tätä kuvaa, voin sulautua kuvan tunnelmaan ja kuulla lasten naurun korvissani. Sekin on sitten täysin makuasia onko kuva tumma tai ei. Tämä on taiteilijan näkökulma, ei sillä tietenkään mitä tahansa paskaa voi perustella, mutta ei aina voi sanoa, että tässä on se ja se teknisesti pielessä...kuka sen määrittelee mikä on teknisesti oikeassa. Täytyyhän sitä olla taiteilijan vapaus. Eihän tässä koko touhussa olisi muuten mitään järkeä. Kyllä tämä kuva on paljon muutakin kuin pelkästään kotialbumiin kelpaava perhepotretti. Menkää herranjumala ihmiset katsomaan niitä "oikeita" kotialbumeita niin saatte suhteellisuudentajua. Hieman avautumista...
Kaunis kiitos Annemari.

(kukin näkee tavallaan, mut kiva kun sinä(kin) tykkäsit)
Sävykäs kuva valotettuna 1970-luvun niukkaan tyyliin. Ei paha lainkaan.
Kiitoksia Ismo.
Ompas siinä sisarrakkautta kerrakseen, aivan mainio kuva. Nimestä olisi voinut päätellä, että kyseessä on vähän pehmeämpi aihe, mutta itse kuva paljasti arkipäiväisen (enkä tarkoita arkipäiväisellä tylsää vaan normiarkea, elämää!) kujeilevan poseerauksen jossa sisarrusten arkimittelöt tulevat hyvin esille. Kuvaa varten halataan, mutta hiukan pitää kisata että kumpi halaa enemmän...

Teknisesti kuvaa en voi arvostella, sen verran hataralla pohjalla on oma tietämys ja taitamus, joten sanani perustuvat vain siihen mitä silmät näkevät ja mieli työstää. Pidän kuvan sommittelusta, terävyydestä ja raikkaudesta (tätä tuo varmaan suurimmaksi osaksi aihe), sekä hetkestä ja tunnelmasta mikä kuvaan on tallennettu.
Kiitos hyvästä kommentista. :)
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.12 (66 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty