Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Kuluma

Isäni piirteissä jo
vanhan metsän ääni

hämärtyy ilta
häivyttää rajaa

kumpi kumpaankin nojaa


-Jonna Ruuska

Annetut kommentit

Ensimmäinen säkeistö on hieno. Loppuruno yrittää olla hieno. Hinkattu? jopa hieman kömpelöksi. Olisit antanut mennä ekan säkeistön malliin. Olisiko mennyt liian paljastavaksi. Onko haluttu suojella isää enemmältä ja yritetty kirjoittaa vaikeasti ja arvoituksellisesti. Ei ole onnistuttu, ainakaan minulle ei kolahda loppuruno. Nimi on ihan hieno ja antaa suuntaa. 3p.
Eka säkeistö on kieltämättä hieno. Muutenkin runo toimii joten kuten. Voisi sanoa enemmänkin, kun on päässyt vauhtiin.
Minuunkin kolahtaa runosi ensimmäinen säkeistö, niin pienellä sanottu suuri asia. Mukavaa olisi lukea pidempään.
Upea avaussäkeistö, toinenkin hyvä. En tiedä, tarvitseeko viimeistä riviä. Hyvä silti. Yhdyn aiempien lukijoiden toiveeseen useimpien runojen suhteen.
Kiitos kommenteista ja näkemyksistä.
Hieno kuvauksellinen runo.
Kiitos.
Ehdottomasti paras lukemani runo sinulta. Loistava tunnelma, ja hienot raikkaat sanavalinnat. Täysosuma. 5.pistettä
Kiitos palautteesta Jani!
Enpä muuttaisi mitään, tehokas ja taloudellinen tekniikka moniselitteisessä mutta silti tunnelmallisessa runossa.

Nopeasti tuli mieleen moniakin vaihtoehtoja: ilta voi nojata hämärään, puhuja voi kulua isän näköiseksi, puhuja voi nojata isään ja tarkkailla vanhenemista, rajan häivyttäminen voi olla yhteisymmärryksen löytymistä jne. Otsikko voi viitata ajan kulumiseen, vanhenemiseen (puhujan tai isän). Kaikki tässä on kaunista, joka ainoa säe, tekisi vain mieli kehua jokaista erikseen.

5p.
Kiitos kovasti!
En voi olla lukematta runoasi lähihoitajan silmin. Ja niillä silmillä tämä on valtavan kaunis, aito ja koskettava. Herättää juurikin niitä ajatuksia, mitä varmasti jokainen kokee, kun oma vanhempi alkaa olla iäkäs. Kun ei enää menekään niin, että lapsi käpertyy vanhempansa syliin turvaan, vaan roolit saattavatkin kääntyä toisinpäin. Todella hyvä runo!
Kiitos kovasti Maarit.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (11 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty