Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/valokuvaus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Taikaa ilmassa


-Pia Rautio

Annetut kommentit

Tässä on kyllä jotain keijumaisen herkkää, taianomaista niin. 4p
Niin ihanan kesäinen ja herkkä kuva! Jos kuva olisi omasta lapsesta niin seinälle päätyisi raameihin isona suurennoksena! 5p.
Samaa mieltä Ritvan kanssa.
Oikein mukava muotokuva lapsesta.
Kasvot ovat ehkä hieman liian kovassa ja liian myötäisessä salamavalossa? En kuitenkaan ole mikään studiovaloexpertti, joten mene ja tiedä... .
Varsin upea!
Herkkää ja viatonta. Samaan aikaan hyvin suunniteltua ja rakenneltua. Loistavasti valaistu. ja syväterävyys sekä rajaus hallussa. Kasvojen valaistus sopii minun mielestäni lapset iholle. Kömpelöltä näyttävät vaippahousut rajattu pois etualalla. Jos jotain parannettavaa hakemalla hakee, niin vaatetuksen kuviot pyrkii viemään huomiota kasvoilta. 5p - Osaisinpa itsekin :)
Oikein kaunis lapsikuva:))
Vaikka saippuakuplat onkin vanha juttu kuvissa, mutta tää on kyllä todella kaunis.
Lapsen ilme on ihmettelevä...maailma on niin suuri ja ihmeellinen:)))
Kiitos kaikille tähän mennessä kommentoineille!

Jukka: Kuvassa ei ole käytetty ainoatakaan salamaa, sillä ne eivät kertakaikkiaan ehtineet menoon mukaan. Valaistu siis auringonvalolla + heijastimilla.

Tommi: On totta, että body on kuosiltaan hieman rauhaton, mutta valitsin vaatteet kyllä ihan tarkoituksella saippuakuplien sävyjen mukaan -- tai oikeastaan toisinpäin; juuri nuo kuviot inspiroivat minut tähän paikkaan ja näihin tunnelmiin :)
onneksi tässä on nuo kuplat. tämä hukkuis tylsään vauvamassaan jos kuplia ei ois. hyvä 3
Kolmonen, seisova tunnelma saatu istumakuvaan :)
Lapsi näyttää enemmän muovinukelta kuin elävältä. Kasvojen tasapaksu valo ei hirveästi silmääni miellytä, se kai sen muovimaisen fiiliksen aikaansaa. Rajaus lienee tehty kuplien ehdoilla? Hiukan enemmän tilaa vasemmalle ja vähemmän oikealle saattaisi muutoin miellyttää kaavoihin kangistunutta silmääni enemmän. Plussaa kuplien liikkeestä, eläväisin osa tätä kuvaa. Sommittelukin on kaunis. Positiivinen kolmonen.
Valopuolta voi varmaan lukea monella tavalla. Minulle tuo vaaleanhaaleaksi valotettu iho voisi tarkoittaa tuollaisen hennon olennon maailmaan samaistumista, kuvakulmakin kielisi siitä että koetetaan hakeutua samalle tasolle. Kuplien tavoittelukaan ei välttämättä ole motorisesti mikään läpihuutojuttu, joutuu lähinnä katsella seuraamaan, jos vain voisi käsittää jujun - siinä on varmaan haastetta silmällekin. Jo pelkkä istuminen saattaa olla suhteellisen uusi taito, ja nurmikolla istuminen ulkona lienee jännittävää sinänsä. 5p.
Pertti: Kyllä, kuplat vaikuttivat rajaukseen. Valaistus olisi toki voinut olla muotoilevampi, mutta käytettävissä olleilla resursseilla tuli nyt tällä kertaa tällaista jälkeä. Jätän ne valoviilailut ainakin toistaiseksi aikuisten ihmisten kuvaamisiin :)

Hienoa tulkintaa Juhalta, kiitos! Olet myös ihan oikeassa siinä, että 8+kk ikäinen tyttö ei vielä ole montaa kertaa pihamaalla istunut (eikä tee sitä vieläkään aina köpsähtelemättä) saati nähnyt leijaavia ja poksahtelevia saippuakuplia. Lapsen silmin maailma näyttää olevan täynnä ihmeitä! Valokuvaajina me voisimme ottaa lapsilta opiksi ja etsiä tavanomaisuudestakin taianomaisia hetkiä kennolle poimittavaksi.
Onnittelut siitä, että olet saanut tytön pysymään hetken paikoillaan. Ei aivan triviaalia tuon ikäisen kanssa.
Niin se vain on, että lapsikuvaus ei ole "helppoa", vaikka toisinkin kyllä väitetään. "Aliarvostettu genre" - aivan kuten lemmikkikuvaus! Ehkä taiteellisuuspisteitä (enkä nyt viittaa suoranaisesti Aukean pisteytyksiin) syö juuri kuvien subjektiivinen arvo (en parempaakaan termiä nyt keksinyt) eli niiden merkitys lemmikin omistajalle/lapsen vanhemmalle. Mukava nähdä, että tämä otos on miellyttänyt objektiivisemmallakin tasolla :)
Aliarvostettu "genre", "taiteellisuuspisteitä syö subjektiivinen arvo", "ei ole helppoa". Kommentit kuulostaa kuin joku olisi tulessa.

Aliarvostettu genre: Meidän Minna on syntynyt(räps), meidän Minna hymyilee(räps), meidän Minna konttaa(räps), meidän Minna istuu(räps), meidän Minna seisoo(räps), meidän Minna meni ulos(räps), meidän Minna tapasi kissan(räps), ja koiran(räps), meidän Minna katsoo kukkaa(räps),meidän Minna sai kurahaalarit(räps), meidän Minna löysi pudonneen vaahteranlehden(räps), meidän Minna oppi uimaan(räps), meidän Minna ajaa pyörällä(räps), meidän Minna pääsi ripille(räps,räps.räps), meidän Minna on ylioppilas(räps,räps,räps,räps) jne.

Meidät ihan kaikki on synnyttänyt äiti, suurimmalla osalla vanhempi tai vanhemmat ovat meidän kehittymistämme ilolla seuranneet, onhan syntymä ja kehitys Suuri Ihme. Tuntikausia on vietetty hiekkalaatikolla keskustellen Minnan, Villen, Saaran, Tomin, Niinan, Valtterin ynnämuiden tekosista, kehityksestä, oppimisesta, neuvolan tädistä etc. Hyvä niin hiekkalaatikko "genre" on juuri oikea Minnalle ja minulle. Minä koen näin.
Sinulle, lapselle itselleen ja lähipiirille on hyvä että otat niitä kuvia. Hieno muisto "sisäpiirille". Olen täysin ulkopuolinen tähän ja moneen muuhunkin tämän tyypin kuviin.


Taiteellisuuspisteitä syö subjektiivinen arvo: Mitä tarkoitat "taiteellisuuspisteillä" ? ja ylipäänsä taiteellisuudella?

Ei ole helppoa: Helppoa ja helppoa, kaikki on suhteellista(joillekin kakkaaminenkin on hyvin hankalaa, joillekin se on lapsen kasvatus) Miten näet että kuvasi kertovat tämän olevan hyvin tai kohtuullisen vaikeaa ja mitä meidän pitäisi siitä ajatella?



Tulessako?

Muutama haja-ajatus lapsikuvien taiteellisesta arvosta ja lapsikuvauksen helppoudesta/vaikeudesta:
Se nyt vain on eri asia, jos kuvataan täysi-ikäistä henkilöä kauniissa valossa, sommitellaan jotain rehuja etualalle ja kaunista luontoa taakse tai viedään kuvaussetti urbaaniin rakennettuun ympäristöön, ripotellaan salamalaitteita ja heijastimia sinne+tänne ja saadaan sitten talteen muotokuvia salaperäisillä katseilla ja juuri oikeilla vartalon asennoilla... Aikuisia kuvatessa voidaan saada esiin heidän omaa persoonaansa, historiaansa tai esittämänsä roolihenkilön piirteitä. Pienellä lapsella ei ole vielä historiaa, voitaneen puhua vain temperamentista (?). Lapsikuviin tunnelma tulee tuottaa muulla keinoin kuin mallia ohjaamalla? Lapsikuvia tehdään/otetaan vanhempia (lähipiiriä) varten? Lapsikuvista ajatellaan myös automaattisesti, että niitä räpsitään siinä harso olkapäällä vaipanvaihtojen lomassa - toki näinkin voi tehdä ja kuten Aarre totesit, tehdään, ja mikäs siinä. Lapsia ei voi käskeä tekemään mitään, vaan on kuvaajana yritettävä olla häiritsemättä lapsen puuhia ja pidettävä matalaa profiilia, joka erityisesti imeväisikäisten kanssa on hankalaa, onhan vanhempi yleensä se, jota lapsi ei halua silmistään päästää (kameran taakse).

Olen panostanut joihinkin lapsikuviini normaalia enemmän, kuten vaikkapa tähän kuvaan ja ilahduin siitä, ettei tätä otosta teilattu ykskantaan kotialbumiräpsyksi. En usko, että "kuvani kertovat" lapsikuvauksen olevan erityisen vaikeaa, se vain ei ainakaan oman kokemukseni perusteella ole aivan yksinkertaista. Se, että tähän epähelppouteen edes viittasin, liittyi Markon kommenttiin siinä yläpuolella. Ehkä olisi ollut paras pitää ajatukset omanaan :D
Tottakai on eriasia kuvata lasta kuin kuvata aikuista. Sama pätee koko valokuvauksen kenttään.(ei niitä formuloita radalla valokuvaaja ohjaa eikä seeproja savannilla, eikä formuloita/seeproja/karhuja/lintuja/kissoja/raitiovaunuja/junia/sateenkaaria/vuoria/jokia/pilviä valokuvaaja voi käskeä tekemään yhtään mitään, eihän valokuvaaja mallin persoonaakaan luo. ym.ym. loputon lista)

Olen sanonut tämän ennenkin, vaikka olisin joutunut roikkumaan "niistä" lentokoneen ulkopuolella 10 kilometrin korkeudessa -58° pakkasessa vailla rihman kiertämää ja 55.000 euroa köyhempänä ja ottaisin kuvia. Niin mitä sinä arvostaisit kuviani katsellessa?

"Lapsikuvista ajatellaan myös automaattisesti että niitä räpsitään harso olkapäillä" Minulle jännä olettamus tuo, uskon että sinulla on perustelut lausumaasi, ilolla otttaisin vastaan ne, kiitos.

Ihan hyvä että olet panostanut "tavallista" enemmän lapsikuviisi(mitä se "tavallista enemmän" sitten ikinä tarkoittaakaan, minä en ainakaan tiedä.)
Mutta edelleen jäi vastausta vaille kysymykseni: Mitä tarkoitat "taiteellisuuspisteillä" ? ja ylipäänsä taiteellisuudella?
Aarre, en taida osata syventää argumenttejani/ajatuksiani aiempaa paremmin, etenkään, jos et edes halua yrittää ymmärtää - en mä ole mikään filosofi :D

Haluaisin vain olla valokuvaaja
Kiitos vastauksista Pia :)
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.53 (64 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty