Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

5.

Hän on tullut siihen ikään

puhuessa sanat eivät
enää meinaa totella

ne tulevat väärässä järjestyksessä
ja kuulostavat jotenkin vierailta

hän on tullut siihen ikään

ei muista mitä sanottu
tai mitä tapahtunut hetki sitten

onko nuori vai vanha
ja yhäkö lapset koulussa

on tullut siihen ikään

että iho muistaa hellyyden
ja äkillisen kivun

ilmeistä on tullut
yhteinen kieli

kuin pieni lapsi hän
poimii hymyni kasvoiltani

luottaa niin että
sydäntä äkisti viiltää

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Jonna Ruuska

Annetut kommentit

Heh, kyllä alkaa sille tuntua, että seitsemän peninkulman saappain harppailen SIIHEN IKÄÄN.
Näistä kaikista upeista ehdoton suosikkini tämä. Taidokkaasti ja tarkkanäköisesti osaat pukea sanoiksi vanhenemista, ja hellästi lähestyä aihetta. Lopetus on timanttia.
Loppua kohti tämä paranee, mutta alku on jotenkin vaisu.
Runo alkaa varovaisesti ja paranee loppua kohden. Erittäin hyvä runo. Kosketti kovasti. Tässä on juuri timanttina vanheneminen.
Alkuosa alleviivaa vähän tarpeettomasti ja runo käy tyhjää. Puolenvälin jälkeen runo lähtee vasta lentoon. Mutta loppuosa se onkin sitten varsin komea. 4.pistettä
Vanhuuden hienoa kuvaamista.
Kiitos.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.18 (11 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty