Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

C1: Hapuilua kangasmaastossa

Auto on pitkä kuin 40-luku,
takaosaan kävelyni aikana hontelo
löysäfarkku syö juustohampurilaisen.
Mitä se vanha kurttu vaeltaa, luen muiden katseista.
Olen kaatua Keskuskentän kulmalla haitariin,
kaikkea ne keksii muttei toimivia reittejä.
Lima nousee kurkkuun kun ei voi sylkäistä,
vanhalla iällä ei jaksa enää hävetä:
nostan lonkkaa ja lähetän pierun jarrujen vinkuessa.

Kun tuttu puiston sivu vilahtaa ikkunaruudussa,
kilautan nappia ja kuski meinaa murskata minut ovisilppuriin.
Vanhusten kunnioitus on velvollisuudentunnetta,
viimeinen ylämäki jyrkempi kuin aamulla.
Rautio ei malta odottaa, on kuin ei huomaisi minua.
Tilaan hissin ja katson peilistä että parta pitäisi ajaa.
Kävelen kuin käsillä mutta jaloilla:
mammojen piti saada pysäkillä laukutkin istumaan.
Kiire vie voimat, kotona kello käy tavalliseen tahtiin.

Kohdistan jyvän
saksalaisen otsaviivan suuntaisesti,
en hengitä, liipaisinsormi koukistuu millimetri
kerrallaan. Kuuluu paukahdus,
joko se Lempi tuli.
Minulla on ollut tänään valtavan...
eikö se on se opiskelijapoika. Pitää kysyä,
jos asuisi vielä ensi kuun.
Ei poikaa kadullekaan sovi heittää,
naurahdan aina leikkisästi kahvipöydässä.
Tämä toimistokaluliikkeestä hankittu tuoli on valtava,
Soitanpa Jarille, pyydän kylään, olenko muistanut kiittää.

Voi kiitos, kiitoksia että saatiin vielä k...
Hiljaa, poika kuulee, Lempi huutaa kuiskaten.
Eikö sitä kiittää saa. Tuuletan olohuoneen:
Jari tulee seitsemältä kahville jos ennättää.
Ennen saunoimme siihen aikaan,
mutta toinen kerta ei voi olla muka vahinko.

Uutiset meni jo - toimiiko ovikello?
Lempi makaa sohvalla, kunpa pääsisi jo
Herran suojeluun, huokaa ja yskii limaa.
Semmoista paikkaa ei olekaan,
jossa ihminen olisi kauan onnellinen.
Se ois kiva, sanon, mutta keitäpä kahvit,
ostin Lapinrieskaa, se on valtavaa.

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Keijo Kuuttio

Annetut kommentit

Jotenkin tuntuu, että eilinen pikkupottu paukahti, vaikka auton jarrut eivät vingahdelleet. POKS!
Tämä ei ole ihan niin hyvä kuin aiemmat, mutta on kokoelmalle uskollinen ja osa tätä ehdottomasti.
nyt alkaa jo melkein käydä kateeksi... niin paljon pystyt sanomaan niin vähällä, 5p
Toistan itseäni, mutta hieno tarina taas. Tyylistäsi tulee jotenkin mieleen Jari Tervon proosa.Se on minulta paljon sanottu! 5.pistettä.
Siis mua vaan naurattaa. Ja se on hyvä, sillä lievitystä tähän kauheaan työpaineeseen tulin täältä juuri noutamaan. Lempi on ihana! Ja tämä kokoelma kerrassaan rentouttava. Kiitos!
"Auto on pitkä kuin 40-luku" hienoa.
Uskomattoman lahjakasta. Tässä on niin ihania kohtia, kuten "löysäfarkku syö juustohampurilaisen" ja "mammojen piti saada pysäkillä laukutkin istumaan". Sai hymyilemään leveästi.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.9 (10 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty