Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Small talk

Poikkeuksellisen hyvien
taloudellisten uutisten sekä
tulevan strategian julkistamistilaisuudessa
hymisteltiin kilpaa kovat kaulassa
ja kehuttiin myös sivistyneesti
lähettitytön noutamaa sacherkakkua
senjasenkulman konditoriasta haettua
eihän sitä vähempää kehtaa

Kirjanpitäjä seisoi nurkassa
selkä seinää vasten ja
yritti olla huomaamaton
Hameensa oli ratkennut takasaumasta
ja vuori repsotti julkeasti

Hän oli erehtynyt
hakemaan kakkua
ja tietysti merkitsevät katseet
taas polttivat selkää
Ei ihme että hameet ratkeaa
noin lihavalle ei saisi edes
tarjota mitään miten
ihminen voikaan syödä itsensä
noin turvoksiin eikö sillä
ole mitään itsekuria

Kukaan ei kysynyt
voisiko auttaa tai
tullut edes juttelemaan

Kirjanpitäjä oli varma
että näki vilahdukselta
sen uuden assistentin kielen
kun se siemaili kuohuvaa

Niin ihan varmasti
kaksihaarainen
Ja sen silmät
hehkui kuin kekäleet

Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Ira Koivu

Annetut kommentit

Hieno! Tässä on vanhaa ja uutta runoutta. Hyvä jaksotus ja loppu jää soimaa.
Valmis teos.
5p
Arvoituksellistakin arvoituksellisempi on tuo kertojanäänen sävy: onko salaviisas vai lämpimästi myhäilevä, vaiko peräti neutraali tai suorastaan kylmä? Minulla on tässä samanlainen "ongelma" kuin Leevi and the Leavingsin lauluja kuunnellessa... 5p.
Edelleenkään en ymmärrä tätä muotoa. Säejako häiritsee lukemista aika paljon tällasessa tekstissä, jossa se tuntuu jotenki mielivaltaselta. Niin siis tää runon puhujan positio ei jotenki lainkaa kiinnosta mua tässä tekstissä. Se johtuu varmaa osittain tietenki, melkein vois sanoo tahallisesta lukemisen häiritsemisestä ja se on tietenki hieno tavote jos siihen nyt onnistuneesti on tultu mut eipä se sen jälkee sit juurikaan herätä intohimoja. Niin tämän lisäkshän tässä tekstissä on sisältö jossain kaukana, mut se jää vähän sanakirjatasolle. Kuin anjovista sahherkakulle. Taiteellisena tavotteena se on hieno mutta mites sitten kun näyttely on ohi ja romuvarasto täys?
Avausruno on haasteellinen sarjassa, tässä on kuitenkin kaikki onnistunut nappiin. Vahva pläjäys. Toisin kuin Asko, minä olen tämän muodon lumoissa. 5p.
Kyllä kakkukahveilla ja kökkäjäisillä höynätä yritetään.
Mieletöntä tekstiä. Toivottavasti jatkuu seuraavassa.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4 (10 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty