Ennen kuin ammun

Tämä pöytä kutsuu minua alleen
viskipullo tyhjenee hiljalleen
surut lankeavat kertojalleen
ja minä puhun aina kun en itke

aurinko syttyy ulkona
kun minä sammun
kauanko seison vahvana
ennen kuin ammun

pöydän alla on yhä varjoisaa
sammunutta suutelee kova maa
vaikka suru murtaa tuhat tarinaa
niin yhtään pois ei viina kitke

aurinko syttyy ulkona
kun minä sammun
kauanko seison vahvana
ennen kuin ammun

jos painuu maan alle tämä pää
ja mieli juoksee karkuun elämää
jääkö siitä jälkeen enempää
kuin tyhjä pullo tai ne tarinat

aurinko syttyy ulkona
kun minä sammun
kauanko seison vahvana
ennen kuin ammun

Tämä runo on myös sävelletty (Anne Jääskeläisen toimesta) ja kappaleen voi kuunnella täältä:
http://soundcloud.com/koivulahti/ennen-kuin-ammun
-Samuli Koivulahti

Annetut kommentit

Jotenkin tämmönen tasaisen toimiva teksti. Peruskuvastoa, ei mitään ällistyttävää. Sävellys oli jotain muuta mitä odotin kuulevani.

Vanha tuttu biisi `Elämän valttikortit` on tuotu tässä 2000-luvulle :) mielestäni ihan onnistuneesti.

Parhaita tekstejäsi, mitä olen lukenut sinulta. Ymmärrän, että kursivoitu on kertosäe, mutta silti se jotenkin vaikeuttaa lukemista.

Kiitos Harri H. Yleensä mulla on tapana sisentää kertsi, mutta ajattelin, että tässä runoihin tottuneessa ympäristössä se on mukavampi lukea noin.

Vau, kertosäe on tässä upea.

Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet


1	2	3	4	5
ka. 3.4 (5 ääntä)