Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Jos olisin pitkävihainen

voisin kutoa
katkeruuden
verkon

pyydystäisin
siihen sinut
rakkaani

olisin musta leski
ja sinä

ansassa
räpistelevä
saaliini

kielletyn hedelmän
karvaanmakea
tuoksu

houkuttelevan
mehevä
palkinto

herkkupala
noutopöydässä

kyynelten
kostuttamalla
surun seitillä

kivulla kudotulle
kankaalle
katettuna

minulle, rakkaani, minulle


-Tuija Karhinen

Annetut kommentit

Tässä on alussa ihan liikaa kliseitä, paranee vasta loppua kohden. Muuten kyllä pysyy hyvin koossa.
Rakkaus ja viha ovat samalla akselilla. Vihatessaan sitä ehkä haluaa läheisyyttä ja mielten lämpöä.
Kiitos kommenteista. Niin, jostain olen lukenut, että ihminen joko ilmentää rakkautta tai pyytää sitä. Eli joko tai. Vihakin on usein vain rakkauden pyytämistä, kipeää kaipuuta. Vaikeahan se tosin on antaa rakkautta vihaa vahvasti osoittavalle ihmiselle. Mutta jos ymmärtäisi tuon ajatuksen, voisi olla helpompaa antaa anteeksi.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.5 (4 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty