Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Vaalikrapula

Istun kylmillä rappusilla
kotiseudullani
täältä mistä lähdin
jonne palaan aina
eikä se lähde minusta
vaikka haluaisin

tuijotan usvaan, josta ei kukaan saavu koskaan
se on osani täällä

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle

-Jani Salminen

Annetut kommentit

Piti ihan kirjautua sisälle kommentoimaan:)
Jotenkin haavoittuva tunnelma tässä tekstissä, ja ajatuksia joihin on hyvin helppo samaistua. Olet saanut puettua yksinkertaisiin sanoihin suuren asian. Tykkään kovasti!
Otsikkoa saattaisin miettiä uudestaan.
Annariitta, kiitos paljon palautteesta! Otsikoksi sopisi ehkä ihan joku muu. Totta. Se on kuitenkin sinänsä "totta", ja yhdeydessä näihin kahteen runoon :)
Ihana! Raikas ja hyvällä tavalla pysähtynyt runo. Tälle vitonen, edelliselle neljä.
Aina on palattava ja välillä lapsuuden pihapuuta halattava.
"tuijotan usvaan, josta ei kukaan saavu koskaan"

voimakas säe. en tiedä onko sen jälkeen enää välttämätöntä sanoa enempää.
Samaa mieltä Juhon kanssa, puhutteleva ja lohduton.
Ehkä aihepiirinsä vuoksi liikuttaa syvältä. On niin tuttuja tuntoja ja hyvin puettu nämä sanaiset vaatteet niille.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.09 (11 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty