Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

en ulottunut enää kyyneleisiin




Kompuroivien lakeuksien lakeijat
   minä itken teidän jälkiinne
kaatunutta maitoa
    muuttolintujen lihovia parvia ja teräshaulien hintoja.

seikkaperäisen katumuksen katkeroituneet lapset
yleistyksien peitolla petetyt paskiaiset

Miten itkette
    ken on katumuksen väärti
kuka niskallaan havun oksan painon
    pistävän neulasen
   suonelle

ja se lävisti tajunnan. Se oli sinininen ja leimuava kuin kuolemantähti ja aurinko ja Darth Wader puhui hymyillen maskinsa läpi, ja kerrankin olin isäni poika kuten taittunut valo silmistä, uskoin   inkarnaatioon ja minulle hymyiltiin kärsin, silti mitään tästä ei enää muistettu seuraavana päivänä.

Peitot on ja petetyt
kaikilla kurimus yleinen
todellisuudesta tihkun kaltainen.

Tuossa saatanan sikiö, juuri jostain karannut
itkien uskoo itseensä ja katuu
tekojatekojatekojaeivoimuuttaa.






-Ville Turkia

Annetut kommentit

Tykkään!
Kerrassaan hieno.
Voimakasta tekstiä, taidokkaita sanavalintoja. Sivistyssanojen käyttö hiukan häiritsee minua ainakin lukijana, muista en tiedä.
Hieno teksti, joka joissakin paikoin ylitti minun ymmärrykseni. Loppu koskettaa.
Sekavuus tekee tekstistä tekotaiteellisen. Tai sitten olen liian yksinkertainen -.-'
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.25 (8 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty