Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Heräämö

viimein havahdun valvontahuoneessa
hiljaisia olentoja makaa sängyissä
kuin kuolevia, tuomittuja heräämään

sinä et herää
vaikka sydämesi lyö sisälläni
näytät pelottavan liikkumattomalta

itkunsekaisena hyräilen sinulle
lapinäidin kehtolaulua
jotta havahtuisit

en tullut vielä synnyttämään sinua
tulin karkottamaan varjon
joka voisi meitä molempia satuttaa

vien kotiin arpeni
kipuni, kiitollisuuteni
ja sinut kehoni suojeluksessa

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Jeppe Piskuinen

Annetut kommentit

Surullisen viiltävää, tunteita herättävää. "Tulin karkottamaan varjon joka voisi meitä molempia satuttaa", on todella kaunis lause tässä yhteydessä. Erittäin hyvin runoksi puettua ankaraa todellisuutta(?).
Pidin todella paljon tästä. pelottavaa ja kaunista.
Voi, lapin äidin kehtolaulua!
Koskettava runo, puhuttelee todella syvällä. 5p.
5p, kaunista
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.07 (14 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty