Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Arkisto

476

tänne asti haistaa nuotion,
minä haen puita
sääret naarmuilla, paukamilla kun
on tullut kahlattua läpi elämän meret
ja pätkä tuolla ruohikossa
kannon kohdilla tajuan
meidän välissä on ainakin
liikaa vieraita naisia
kun kilometrejä
en pistänyt alas

aamulla jotenkin kylmä herätä
vaikka aurinko polttaa teltan kyljen
tien päällä
siinä pientareella,
sämpylänmuruja poskella huomaan,
ettei perille
ole kovinkaan pitkä matka
koska ”perille” on suhteellinen käsite
mutta matkustaminen
on aina liikettä
ja liike eteenpäin
aina suotavaa

sitten oletkin siinä
silmät ymmyrkäisinä
sinä ja kuppikeittosi
katselette meitä kuin ei olisi nähty ennen,
mutta takapenkille mahdutaan,
     sopu antaa sian
ja sillä tavalla meille on yhteistä
silmät leipälautasia
sinisiä kuin kesäkuun taivas
hymy, valju ja haluton
ja molemmilla niin,
niin vastuuttoman
kauniit
hampaat

kesäiseltä liftausreissulta, jonka aikana matkasin nelisensataa kilometriä vain itkeäkseni puoli viideltä aamuyöllä auton takapenkillä.
-Marianna Lindström

Annetut kommentit

Aika toteavaa, mutta korutonta tarinaa. Lopussa muuttuu runomaisemmaksi. 3.pistettä.
Ai mahtava mikä lopetus! Toivottavasti muistan palata tähän runoon vielä kun on kylmä ja lantiolle saakka lunta.
Oli tässä kolmosen verran aineksia. Lopetus on kyllä oikein hyvä.
Varsin toimiva runo, jossa lopetus on kruunu.

Muutamia kohtia oli, joista en niin täysillä tykännyt, kuten : "koska ”perille” on suhteellinen käsite" ja "sopu antaa sian". Ensimmäinen tuntuu turhalta selittelyltä ja toinen taas käytetty fraasi, johon sika ei sovi :) Ok. Selkeys kaukana tästä kommentista.

Noh, pidän toteavasta tavastasi kirjoittaa. Tämä minulle sellainen nelonen.



minusta "sopu antaa sian" oli tosi nokkela juttu :--DDD vissiin oman huumorin viljely ei oikeen sopinu tähän. kiitos kommentista. :)
Haha :) Nooo... Makuasiahan tuo on! Jotenkin minulle se vain rikkoi tunnelmaa, kun jäi jumiin nokkeluuteen :)))
elämänmakuinen tarina
Onpas rehellinen ja vahva. Hyvin kuvaat tunnelman ja maiseman. Onnistunut.
Tykkään kovasti. Tarpeeksi yksinkertainen ja vaivaton etenemistyyli minun makuuni. Koko runo on yhtä hienoa ja oivaltavaa kielikuvien virtausta.

Kiitos paljon palautteestasi!
Itse asiassa keräsin tuon kokoelman kokoon huomatessani, että useassa runossani on samankaltaisia sävyjä, joissakin suoraan mainittuna ja joissakin ne ovat vain oman pääni sisällä. Hassua että se tuntui sinusta väkinäiseltä. Oli kuitenkin hyvä kuulla myös se. Ehkäpä osaan nyt kehittää kirjoittamistani.
Aidon tuntuista. Ihmettely, sellaisena kuin se tässäkin runossa esiintyy, on jollakin tavoin jumalainen olotila. Tuli tuossa lopusta mieleen, että olikohan tässä joku kolmantena pyöränä - mutta sekös tuota elämän avointa ihmettelyä vain lisäisi.
Hyvä. Tuolla matkalla olen ollut. Ainakin kuskina tai kärpäsenä. Juuri sellaista.
Herättää lukuisia mielikuvia.
Pitäisiköhän minunkin hankkia elämä niin osaisi kirjoittaakin siitä?
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.85 (13 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty