Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Näin kuinka pilvi kumarsi

Istuin ja ihmettelin, liki varpaiden
otus outo ohitteli, sen joka jarrutteli

kohta paikalle saapui, korren kantaja, sitä
seurasi pikkuinen vilistäjä

ja kun nostin katseeni ylös, näin kuinka
pilvi kumarsi, väistyi tieltä auringon.


-Markku Laitinen

Annetut kommentit

Tykkään tämän rytmistä, mutta sisältö jää allekirjoittaneelle jotenkin ontoksi. Toinen säkeistö on paras.
Kaunista luonnon tutkailua!
Kyllä mukavaa luonnon tutkailua. Kuitenkin jotenkin hätäinen, ei niin varma Laitinen
Hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa :)
Pienet asiat suurentuvat tässä.
Minusta lopetus on hirveän kömpelö. Muutenhan tämä on oikeen lutuunen.
Kiireetön fiilis tuli tätä lukiessa. Yksinkertanen ja nätti pieni,suuri runo. 4p
Varsin itämainen runo. Otsikko voisi olla suoraan jostain Kai Niemisen suomentaman haiku-kokoelman kannesta. Kieli on kuitenkin suomalaisittain rikasta ja sopivan veikeää. Olen samaa mieltä siitä, että ihan viimeiset kolme sanaa eivät tunnu lisäävän runoon mitään kovin tärkeä - okei, aurinko tulee näkyviin, mutta se ei kumminkaan tunnu runon kohokohdalta. Itse ehkä kääntäisin sen näin (en tarkoita että kielikuvan pitäisi olla tällainen, vaan järkestyksen):

ja kun nostin katseeni ylös, näin kuinka
aurinko rymisti rattaillaan, pilvi kumarsi.
Joo just tota meinasin itsekin että pilven kumartaminen wörkkii, kolme viimeistä sanaa ei
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.86 (7 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty