Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Talvipäivät

Sinä talvena päivät
olivat vain raolleen jätettyjä ovia
yön huoneisiin.

Toivoin hetken, että sekin
ohut kaistale valoa
painettaisiin
kiinni,
jotta riitelyn äänet vaimenisivat.

Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Juho Nieminen

Annetut kommentit

Aivan upealla metaforalla avautuu tämä runo, joka lopuksi painaa päänsä ettei surua näkisi.
Tämä metafora on kyllä todella kaunis.. tarina on surullisen todellinen.
Ehyt. Ehkä hiukan tampatulla ladulla lykkivä.
Surullista.
Tässä maistuu tietynlainen lapsuus. Vaikkei sitä olisi koskaan elänytkään, sitä tietynlaista. Tuntuu, että aikuisenakin haluaa vain paeta toisinaan.

Taidokkaasti rakennettu. Mutta jotain tästä vielä jää kesken. En oikein osaa osoittaa, mikä, pitää vielä miettiä hieman. Sillä välin nelonen, palaan asiaan.
Jännästi säkeistöt limittyvät toisiinsa. Hienosti saattu hyvä kokonaisuus.
Hieno avaus. Jotenkin tosi rauhallinen runo.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.4 (10 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty