Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikojen parhaat

Joki ja männynneulaset

Syyskuisten rantojen valehtelematon yksinäisyys.

Aamun kaipaus sadepisaroita männynneulasten päässä.

Aika virtaa ohi alati
ja joki
kaartuu kutsuvasti kuin avoin kainalo.

Pureskelen männynneulasia, ne tuovat mieleeni kaukaisen haluni.
Minä rakastan
sinut takaisin luokseni ennen kuin yö on huoneessa.

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle

-Juho Nieminen

Annetut kommentit

Tämä oli kaunis runosi ovat lyhyitä mutta kertovat paljon 5p.
Tässä kuten kaikissa aikaisemmissakin on mielettömän voimakkaita kuvia, jotka on sitä juuri siksi, että ne luo voimakkaita tunteita samalla kun iskevät visuaalistuksen verkkokalvoille. Varsinkin näin keskellä yötä luettuna virtaa kylmyys ja yksinäisyys luihin hetkeksi.
Tän sarjan olisi pitänyt ehkä päättyä edelliseen, se oli niin vahva lopetus, että tämä tuntuu vähän sellaiselta jälkipuheelta, joka ei enää yllä samaan eikä tuo mitään uutta aiempaan. Huono tämä ei missään nimessä ole, vain väärässä paikassa.
Olen samaa mieltä Aislan kanssa. Jotenkin jää irti näistä aiemmista.
Tässä on samaa rauhallisuutta kuin ensimmäisessä. Hyviä kuvia ja elämänmakua. Lauserakenne jotenkin häiritsee tuossa kohdassa "Pureskelen männynneulasia, ne tuovat mieleeni kaukaisen haluni."
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.67 (6 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty