Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

puhu, kiitos

"Rajasin kankaasta kolmen jalan verran
noin metrin neliöksi, varoin katkaisemasta
lankaa vetäessäni sitä, siis nimen omaan
poikittaista lankaa (pakkaan nähden) ulos.
Kiersin sen kertyessä tankoon ja jatkoin aina
siihen saakka kunnes pieni viilto, osoittaakseen
alueen, lopulta katkaisi langan. Noin kahden
sentin välein leikkasin pitkittäiset langanpäät poikki,
kokosin ne kaikkinensa, käyttämättömänä määränä pussiin.
Asetin sitten tangon, kerätty lanka varren tyvessä, tasaamana,
pystyyn. Jäin katselemaan sitä,
en tiedä kuinka kauan kieritin,
mutta minun oli jo nälkä,
katsellessani sitä."

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
juha pekka matias laakkonen
-Kirjallisuuden teema

Annetut kommentit

Osaatpa olla vaikea. Koen sen sekä hyvänä, että huonona asiana, pisteet on helppo antaa, 4p

Rehellisesti minun täytyy tunnustaa, etten tajunnut tästä yhtään mitään :) Paitsi tietysti kirjaimellisesti oikeastaan aivan täysin sen, mitä luin, mutta viittaako se johonkin mitä runossa ei suoraan lue vai ei? Tai ehkä en vain osaa lukea/tulkita tällaista. Runon muoto on kaunis. Mutta otsikko on siinä mielessä aivan loistava, että kyllä tämä tosiaan puhuttaa ja saa puhumaan! Se on hyvällä tavalla röyhkeä, ei mitään trendikästä "massaröyhkeyttä", vaan aidosti röyhkeä.
Sinun valokuvasi ovat hyvin samanlaisia. Jostain syystä tykkään tästä, vaikken ymmärräkään.
Ärsyttävä. Vaikka lukee ja pohtii ja vääntää, niin ei ihan löydä. Jossain vaiheessa olin varma, että leijan tekemisestä on kyse. Aika eri aalloilla liikutaan, mutta silti tai ehkä siksi, teit vaikutuksen.

Yours,
Meat & Potatos Kinda Guy
Tuntuu, että tähän runoon on kerätty koko ihmiskunnan viisaus tai yhtä hyvin koko ihmiskunnan hulluus. Kun yhdistää tämän runon rungon, joka on veistetty hiukan pöytälamppua muistuttavaksi kuvioksi ja sen päälle sijoitetun nimen: puhu, kiitos, on vaikea olla purskahtamatta nauruun, niin vaikuttava on kokonaisuus, hullun vaikuttava. Viisautta tässä on se, että tehdään äärettömän tarkkaan ja huolella se, mikä tehdään. Sentin tarkkuudella nyhdetään lankoja kankaasta, kerätään ne pussiin ja asetetaan sitten kangas tankoon, nostetaan pystyyn ja jäädään katselemaan tulosta ilmeisen tyytyväisenä. Kieritetään sitä, kunnes nälkä alkaa tuntua ja se alkaa tuntua jo katsellessa kangasta kierittelyn lomassa.

Tässä siis tehdään työtä, tässä tulee nälkä työtä tehtäessä. Kaksi tärkeää asiaa ihmisen elämässä. Tuntuu joskus, että suurin osa ihmiskuntaa työskentelee tähän tapaan. Tehdään ahkerasti jotain, mitä, sillä ei niin väliä, kunhan tulosta voi katsella ja todeta tyytyväisenä, että työn jälki on hyvää. Itse tekeminen, se on parasta terapiaa ihmiselle kuin ihmiselle, se mitä tekee, ehkä ei niin tärkeää olekaan, se on osa tämän runon viisautta, niin hullu kuin tämä runo onkin. Pähkähullu, mutta kuitenkin viisas. Ja katsokaa, miten kauniilta viisaus ja hulluus yhteen runoon kudottuna ja muotoon leikattuna näyttää! Työn jälkihän on onnistunut!
kiitos kaikille (toivottavasti tähän mennessä)
ja venla, olen helpottunut siitä, että "luet" kokonaisuuden
ja vielä niinkin luontevasti
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 4.33 (6 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty