Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 

Requiem

Origamin kulmat pyöristyvät ja kuluvat.
Paperi pehmenee sateessa,
alkaa hajota.

Muoto lähtee hiljalleen pois.
Sinne minne ääni katoaa vaiettuaan.

Muistan,
kun rakastelin itseni täyteen kyyneleitä.
Myrskyn jälkeistä tyyntä.
Sinut täyteen syksyn satoa.
Puhdasta elokuun kultaa.

Ennen yötä hiljaisuus.
Ennen yötä viillän veteen haavan,
niin,
että aurinko mahtuu laskemaan.

Origamin kulmat ja kaulasi hento kaari hyräilee tuulta.

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ

-Heikki Ojanperä

Annetut kommentit

Tästä pidän myös.
Tästä tulee mieleen sarjamurhaaja, joka paloittelee ruumista. Ehkä oon katsonut liikaa rikossarjoja.
Minusta tässä oli tosi hienoja elementtejä ja runo on kaunis.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.33 (3 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty