Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Aikajärjestys

Kantomatka

katson talon sisälle
kun lapsi osoittaa seinälle
piipusta nousee rukous
ja äiti kattaa pitkää pöytää
isä tulee alas pyhin askelin
paholaisen pitelemiä portaita

nielaisen kaiverretun avaimen
laihtuvan rengen sormeen
jolla voi koputtaa kirouksen
siunauksella suljettuun oveen

renki kiipeää katon yli pellolle
jolla olkitukkainen morsian odottaa
ajan tuuli tarttuu sädekehään
taivuttaen ikuisuuden symbolin
kutsuksi mielen maiseman aidalle

morsian maalaa portin
jonka vain renki näkee
jos haluaa kulkea siitä

renki kääntyy katsomaan
kun talo palaa taivaanrannassa
isä on nukahtanut yläkertaan
menneisyyden sillan kadotessa tuleen

syntymättömät sukeltajat
painautuvat sormuksiin
nuoruutensa nuhtelemana

aamu lainehtii pellolle
syksyn aaltojen kannattelemana
päivä on lyhenevä saarna
yhteistä aikaa kasvattaa

rengin työ on ansioton
morsiamen maalaamaa aitaa
katseellaan kuivattaa

kaikki pois kannetaan


-Jani Matinlauri

Annetut kommentit

Ymmärrykselleni liian mystinen.En saa tästä otetta, ei oikein avaudu. Pitää tutkia uudelleen ja etsiä avainta...
Maria, tämä on uni. Tai siis runo unesta. Kiitos että luit ja kommentoit.
Vaikeaselkoisuudesta huolimatta mielenkiintoista luettavaa ja hyvää kieltä. 4p.
Eipä tullut mieleen, että kyseessä on uni! Hyvä kun kerroit, pääsin tulkitsemisen tuskasta.
Omat uneni ovat ihan erinäköisiä...
onhan tämä nyt hieno. arkista mystiikkaa ja tarinaa kivasti paketissa. haluan lukea tämän nimenomaan tarinana, enkä unena.
Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

12345
ka. 3.75 (4 ääntä)

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty