Parahin Aukea.net sivuston käyttäjä. Apuasi kaivataan. Ole hyvä ja käy lukemassa viesti Aukean tulevaisuuden näkymiin liittyen
Etusivu - Info - Palaute - Haku - Arkisto - Keskustelu - Yhteisöt - Teemat Valokuvaus | Muu kuvataide | Kirjallisuus
aukea.net/kirjallisuus
Rekisteröidy - Salasana unohtui? - Kirjaudu sisään 
Profiiliteokset

25.10.-15 Tieteestä ja tenniksestä GONZO

Tenniksessä kohoaa nopeasti maailmanlistoilla, jos päihittää kentällä omat esikuvansa. Akateeminen ura sen sijaan tyssää aika nopeasti siihen, jos argumentoi nurin opettajansa, professorit ja kaikki alan klassikot.
Tieteen rakenteellinen ongelma on se, ettei avoimia turnauksia järjestetä. Tiede on kutsutilaisuus.
Hyvää tieteessä on onneksi, että se kehittää kohteliaisuustaitoja sekä kärsivällisyyttä. Vielä kun joku ajassamme arvostaisi näitä hyveitä. Helposti vain kärjistykset saavat näkyvyyttä, nyt kun mediasta on tullut avoin turnaus.

Pitäisi mennä toisin päin: tieteeseen alempi osallistumislynnys, mutta tiedon levittämiseen korkeampi. Keskustelu eläisi, mutta näkyviin pääsisivät ensin ne tulokset, jotka edistävät elämän laatua.

*

(1) Tiede tunnetaan tuloksistaan, mutta se tulisi paremmin tuntea myös metodeiltaan. Sitä kautta useampi ymmärtäisi mitä eroa on tiedolla ja mielipiteillä - ja miten tärkeää on olla lyömättä lukkoon omia käsityksiä maailmasta. Tämä kritiikki toki osuu myös moniin, joille tiede metodina on tuttu. On helppo kiintyä suuriin saavutuksiin.

*

Olen yleensä aina kohdatessani säädöksiä miettinyt mitkä ovat niiden laajat seuraukset. Esimerkiksi yliopiston pääsykokeissa ihmettelin mikä järki on rajata aika kahteen tuntiin, jos esseiden tarkoitus on mitata harkintaa ja ajattelun laaja-alaisuutta. En siis tähdännyt mukautumasn vaan vaadin heti vastauksia systeemiltä. Olin siis sosiaalinen tenttaaja, en tenttiin osallistuja. En saanut vastauksia silloin, koska syy ei tietenkää ollut rationaalisesti puokusteltavissa, vaan kaikki perustui laiskuuteen. Järjestäjät myönsivät kulissien takana auliisti että oli helpompi tarkastaa lyhyitä vastauksia joita kirjoitetaan lyhyessä ajassa. Laiskuus, ajan säästö, näennäinen tehokkuus, mitäpä muuta?

*

(1) Mutta mitä pitkän tähtäimen seurauksia on sillä, jos hiljaisesti hyväksytään maan tapa ja vallitseva systeemi? Seuraus on tietenkin se, ettei Sokrateen kirjoituksia lukeva yhteisö opi mitään, koska systeemi on edelleen viritetty juottamaan Sokrateelle myrkkymalja.

*

On ehkä turha odottaa, että rakenteita voisi muuttaa rationaalisuudella, jos niitä ei ole pystytetty rationaalisuudella. Pikemminkin kyse on käytännöistä jotka on joskus koottu nationalistisella tunteella ja paatoksella, ja sitten seinät eivät vain sattumalta romahtaneet ihan maahan asti, vaan rauniot ovat jokseenkin asuttavia. Hahmottuu eräänlainen suojakatos, linnamainen sivistyslaitos, jonka yhdessä tornissa lepattaa yöllä kynttilänvalo.

*

Oikeastaan juuri pääsykokeet heijastevat kahden eri tiedekäsityksen eroja. Kokeissa mitataan oppilaan mimeettistä valmiutta toistaa tieteen saavutuksia. Häntä ei punnita epäilyssä ja kriittisyydessä. Samalla tieteestä annetaan mielikuva totuutena, johon on jo päästy - ja nyt tulee kenties tärkein kohta, mutta en aio sanoa vain mikä sääli, kun kriittinen aines jätetäön ulos tieteen temppelistä. Kyllä osa myös pääsee sisään vaikka rahaakin siihen tarvitaan, vanhempien maksamia preppikursseja, kotoa saatuja neuvoja, kuten asiaan kuuluu. Ei, tärkein huomio on tieteen itsestäön antama kuva: liki yhtä vihattu on akatemia kuin kustannuslaitokset. Paljon on hylkäyksiä satanut fiksuille ihmisille siitä syystö että he eivät alistu toistamaan kaavaa, oli se sitten dekkarin juoni tai oikeaksi määritelty tulkinta kansalaissodan kulusta tai nimityksestä. Nyt sitä vihaa niitetään.

*

Toinen tiedekäsitys, kuten totesin, olisi tieteen hahmottaminen kyselevänä metodina, ei totuuksina. Silloin tiedettä ei voisi yhtä kevyesti syyttää "tiedeuskonnoksi" kuten nykyään on tapana.

Edellinen työ Näyttelyn etusivulle
Näyttelyn yhteenvetosivulle
Seuraava työ
Filosofian ongelmana nykyään (ja ehkä pidempäänkin) on liika akateemisuus sekä pyrkimys tieteellisyyteen.

Akateemisuudella viittaan useampaankin ongelmaan:
1.) Filosofit, kuten muutkin tutkijat, ovat ensi sijassa meritoitumisen ja rahoituksen hankkimisen ammattilaisia. Akatemiassa on vähän tilaa ihmisille, joilla ei ole intohimoa ja taitoa rahoituspohjan turvaamisessa.
2.) Filosofia (kollektiivina) suhtautuu halveksuvasti populaareihin filosofisiin teoksiin sekä elämänfilosofiaan. Tästä syntyy juopa tavallisen kansan filosofisten tarpeiden sekä akateemisen fiosofian välille. Filosofia on kenties paljon epäsuositumpaa kuin se voisi olla, jos asenteet olisivat kohdillaan sen popularisoimiseksi kansalle - minkä esteenä on monien yksittäisten fiosofian harrastajien ylimielisyys ja ajatus filosofiasta heidän erityislaatuisuutensa todisteena. Jos filosofiasta tulisi suositumpaa, tämä itsekorostuksen ja sosiaalisen pätemisen pohja romuttuisi - tai niin ainakin pelätään.
3.) Akateeminen filosofia on harvoin tai tuskin koskaan mielekästä luettavaa maallikolle, koska julkaistuiden artikkeleiden tarkoitus ei ole toimia inspiroivana materiaalina maallikolle. Artikkelin lukijakuntaa ovat pienen erityisalan erityisosaajat, joiden odotushorisointin kirjoittaja ymmärtää.
-Juho Nieminen

Annetut kommentit

Kukaan ei ole vielä jättänyt kommenttia.

Kommentointi sallittu ainoastaan rekisteröityneille käyttäjille.

Annetut pisteet

Ei vielä yhtään pistettä

Kaikki teokset © tekijänsä - luvaton käyttö kielletty